Blogi

Tänne pyrin kirjoittamaan päivittäin millainen juoksupäivä on ollut. Jos sulla on toiveita mitä haluat lukea, laita viestiä. Voit myös lähettää tsemppejä, kysymyksiä tms. Lukuiloa ja tervetuloa mukaan maratonille tai osalle siitä.

Nimi*
Sähköpostiosoite*
Viesti*


5.11.2018

Melkein viikko on vierähtänyt urakan loppumisesta. Vasta tänään sain päiväkirja päivitykset ajantasalle. Kirja asia on ollut jäähyllä.

 

Torstai meni kunnan palkitsemisen tiimoilla muualla kuin painissa, kuten olin suunnitellut. Pe-su sai Roni ja Emma aikaani. Tänään olin ekaa kertaa ihan yksin ilman maratonia herra ties miten pitkään aikaan.

 

Olo on väsynyt, apea, mitään aikaansaamaton, laiska, itsekuriton tuleva läski ym

Töissä olen käynyt muutaman vuoron, yhden yön ja pari iltaa. Muutaman aikataulu asian sopinut ja paljon istunut sohvalla. Istunut ja maannut. Ihmetellyt minne aika katoaa.

 

Huomenna alkaa uinti Cooperin testillä. Sovimme sitten tulevat valmennusajat. Painikin jatkuu. 

 

Kuntotestin aika on sovittu alustavasti 24.11 lauantaille. Verikoe päivä on vielä auki. Nämä päivitän tänne jälkeen päin, kunhan on testit testattu ja tulokset saatu. Varmaan myös 365-fb seinällä jotain näkyy ja kuuluu satunnaisesti.

 

Jotain rutiinia ja terveellisiä ruokia kaipaan päiviini. Ehkä tämä tästä, kun on Miran järjestämä hemmottelu viikonloppu vielä nautittu ja tämä viikko pehmeällä laskulla takaisin arkeen.. toivottavasti.

31.10.2018 (15445km)

Heräsin 06.15. Seiskalta odotin radiotoimittajaa. Mika tulikin sanomaan, että mua tarvitaan huoltokatosta pystyttämään. Yksi juoksija oli Karvian Matkahuollon sijasta eksynyt Parkanoon. Ilkka kävi tämän Sakarin hakemassa.

 

Emma ja Mira hääräsivät keittiössä huoltoevästä, ruokaa ja kakkua. Mä, Mika, Miikka ja Eetu aloitettiin juoksu 7.37.

 

Välillä tuntui niin hyvältä, että olisin voinut vaikka tanssia ja juosta yhtä aikaa. Timo Pyykkönen, Kimmo Knaapila, Sakari Väisänen ja Olli Karvala liittyivät kiertämään vähän myöhemmin, ehkä noin tunnin päästä.

 

Kimmon nähdessäni ilo oli huipussaan, hyppäsin hänen syliin toviksi, vaikka juoksijoiden kankeuden tietäen sellainen hölmöily saattaisi olla aika tyhmää :D

 

Eetun kanssa kirmattiin välillä pikku kirejä, jäin kyllä joka kerta, sen verran räjähtävät kirit Eetulla oli. 

 

Kohdassa 32km tajusin, että mun Polar v800 oli 2km verran seisahtunut. Oli kai hiha osunut nuppiin. Otin siinä sitten kiriä sen verran, että sain menetetyn matkan takaisin, kun en halunnut vikalla päivältä vajaita kilsoja kelloon.

 

Oli ihana juosta ja jutella, nauttia seurasta ja säälin oli kohtuu kiva. Pieni lämmin tihku.

 

2km ennen maalia Roni tuli mukaan. Juostiin Ronin ja Mikan kanssa käsikkäin maaliin. Maalissa huikea fiilis.

 

Tunne ehti säilyä vain hetken ja arki sattumuksineen astui taas mukaan. Radio-ja lehtitoimittajat odottivat niin eikös mulla soinut puhelin ja sellainen panostus toisessa päässä, että ei suunvuoroa saanut. Joku IS mainostilaa myyvä. Pyysin tarjouksen sähköpostiin niin ei kuulemma ole niin kauaa voimassa. Mikä lie huijaus.

 

Noh, kuvat ja jutut saatiin. Halattiin siinä perheen kesken. Vilu tuli, Mika toi takkinsa. Jossain vaiheessa siirryttiin sisälle kahvin äärelle puhumaan. Kimmo piti kauniin puheen.

 

Miehet kävi saunassa ensin. Mä pääsin saunaan noin 1.5h maaliin tulon jälkeen.

 

Saunottuani vuorossa oli meikki ja Foreverin esittelyt. Timokin poikkesi kahville ja voitu puheen hänkin. Kukkia sain. Nyt on kahvipöydässä koreana.

 

Melkoinen hälinä oli, kunnes joskus myöhemmällä iltaa yht'äkkiä  tuli hämmentävä hiljaisuus. Siinä kohtaa juotiin Mikan, Helin ja Emman kanssa lasillinen kuohuviiniä kultahoppusin Veikon ja Elinan määräyksen mukaisesti :)

 

Mika meni nukkumaan niin Helin kanssa vielä tovi jutusteltiin. Noin 23 kävin itsekin maate. Urakka oli oikeasti ohi.

30.10.2018 (15403km)

Toka vika päivä. Vähän alkoi jo tarttua sellainen "kohta se on ohi" fiilis. Haikeeta ja huikeeta. Pientä stressiäkin. Pitäisikö jotain ehtiä valmistella.

 

Miikka ja mä aloitettiin heti aamulla, Veikko ja Elina liittyivät mukaan vähän myöhemmin. Aika paljon mentiin yhtä matkaa. Hetkittäin Elina juoksi Miikkan kanssa ja mä koitin hännystellä Veikkoa. 

 

Veikon karkit antoi taas voimaa huoltopöydällä aina, kun muuten olisi ollut vaikeaa. Jaksoin venyttää huoltovälit 10km:Iin. Hyvä niin, sillä kuukautisten ja kylmän takia halusin käydä sisällä, mutta joka käynti söi aikaa. 

 

Juoksun jälkeen sauna, ruoka, Miikkalle leivottu 1000 maratonin kakku ja Veikon juhlapuhe. Heli Lehtinen tuli turusta mukaan. Hienoa, että vielä saatiin uusia osallistujia.

 

Ikävää, että Heli joutui mennä yksin pimeässä. Jasukin meni vielä syömään hänen eväät, kun en tajunnut varoittaa, että kaikki syötävän tapainenkin on oltava tuon ikinälkäisen pikkukoiran ulottumattomissa. Toivottavasti hän ei saanut meiltä kauheaa traumaa vaan uskaltaa tänne toistekin 

 

Illalla Mikan kanssa kävimme painissa ja kuntonyrkkeilyssä. Hampurilaisateriat ja viimeiset stressihetket ennen juhlaa. Telkkua ja sohvaa tovi. Kananmunia iltapalaksi.

29.10.2018 (15360.8km)

Eijan kanssa ehdimme kiertää muutaman kierroksen ennen kuin Veikko ja Elina liittyivät mukaan urakkaan.

 

Eijalle tuli tältä erää viimeinen eli tämän jakson neljäs peräkkäinen maraton ja meillä nro 10. Hyvä Eija. Rautainen nainen.

 

Veikko ja Elina menivät taas sitkeästi alle 5h, mulla ja Eijalla puolestaan yli. 

 

Mulla piti olla illalla urofysio, mutta 9päivää myöhässä olleet kuukautiset tuli ja tämä siirtyi. Miikka oli sovittu haettavan Seinäjoella VR:ltä, joten kävin sitten kaupasta juoksueväitä ja uimassa. 

27.-28.10.2018 (15318.6km)

Viimeinen viikonloppu. Eijan lisäksi saatiin lauantaina mukaan myös Veikko Ollila ja Elina Pajuniemi. Sain heidän vauhdista (alle 5h) vähän itsekin uutta motivaatiota ja vaikka en koko aikaa jaksanut samaa vauhtia, kiristin edes hetkittäin tahtia.

 

Mika jätti suosiolla lauantaina iltajuoksun väliin, kun ei ollut mikään pakko. Hänen tavoite 100 maratonia vuodessa tuli väistämättä täyteen muutenkin.

 

Sunnuntaina joukkoon Eijan, Veikon ja Elinan lisäksi liittyi vielä Timo Herrala. Emman ja Ronin kanssa käytiin aamupäivällä Virroilla, kun Emma meni sinne isolle tallille työharjoitteluun. Matkalla hän sai ajoharjoituksen.

 

Mika jäi vierasjuoksijoita viihdyttämään. Suski laittoi ruoan. Palattuamme aloitimme Ronin saattelemana Mikan kanssa iltaurakan. Vieraat alkoivat silloin olla jo loppusuoralla.

 

Hetken menimme yhtä matkaa. Ronin lähdettyä isälleen Mika ja mä saatiin aikaan jotain väsyvänkäystä ja lopulta yli puolikas taidettiin mennä veuhtoa eri vauhtia. Mika kiristi tahtia ja mä löysäsin.

 

Saatuani urakan valmiiksi otin sipsejä ja mehua mukaan ja hipsin yksin nukkumaan.

26.10.2018 (15234.2km)

Aamulla aloitin heti, kun päivä valkeni. Eija oli ajanut aamuyön tunnit, joten hän kävi hetkeksi lepäämään meille saavuttuaan.

 

Taisin päästä noin puoleen väliin, kun Eija lähti kiertämään omaa urakkaansa. Mika aloitti omansa illalla, kun Eija oli jo loppusuoralla.

 

Kaikilla tuli päälle 5h ajat.

24.-25.10.2018 (15192km)

Kaksi juoksumatto päivää Ronin viettäessä syyslomaa. Torstaina illalla käytiin painissa ja ku

22.-23.10.2018 (15107.6km)

Miikkan kanssa juostiin aloittaen aamuisin noin 07.30. Maanantaina mentiin 5:41 , tiistaina 5:14.

 

Vaikka fyysisesti painoi milloin mistäkin, oli paljon helpompi hölkätä,. kun sai samalla rupatella tai tietää, että ei ole ainoa kellä jalat painaa.

 

Maanantaina illalla olin lähihoitajan töissä. Tiistaina vein Miikkan onnibussille ja kävin Kauhajoella painissa ja kuntonyrkkeilyssä

 

Myöhäisillat TV:n äärellä.

21.10.2018 (15023.2km)

Aamulla  Mika jäi valvomaan ja viihdyttämään illalla saapuneita vieraita Tagea, Jupea ja Miikkaa sekä Jounia.

 

Mä kävin Emman ja Ronin kanssa Kauhajoella hevoskoulutus hommassa ja ja hakemassa lisää evästä.

 

Suski laitteli kotona ruokaa. Palattuamme söimme, vaihdoimme juoksukamppeet ja klo 14.30 oltiin itsekin radalla kiertämässä. Roni tuli hetken mukana ennen kuin lähti klo 15 isälleen.

 

Mulla ja Tagella tuli samana päivänä nro 222 maraton. Hauska sattuma. Yhteiskuvakin napsittiin porukalla.

 

Mikan kanssa kierrettiin antaumuksella n.6:30h

 

20.10.2018 (14981km)

Ronin vielä nukkuessa aloitimme urakan pihalla. Timo Herrala tuli tänään kaveriksi. Alun perin piti tulla turusta isän ja Jani Kuuselan, mutta toisella oli nivis- ja toisella polviongelmaa.

 

Timon kanssa meni kilsat kohtuu kepeästi niitä näitä rupatellen ja välillä miesten juttuja kuunnellen. Loppu aika 5:36

19.10.2018 (14939.6km)

Juoksumatolla kilsojen keruu ennen Ronin tuloa. Ratsastustuntilainen perui tulonsa, joten ilta oli pyhitettävissä täysin Ronille. Pyöräilyä, lettuja ja komediaa.

18.10.2018 (14896.6km)

Aamulla aloitin heti, kun päivä valkeni. Pihalla sai kiertää tämän päivän kilsat, sillä Ritva Vallivaara-Pasto ja Jaakko Niemi- Aro tulivat tilastokelpoista juoksemaan.

 

Itselläni otti päivän työ varsin koville. Koitin aina hetken jaksaa roikkua mukana, kun Ritva ja Jaakko juoksivat ohi. Lopussa vähän helpotti. Aikaa sain menemään 5:45. Kaikki muut, myös Mika illalla, juoksivat alle 5h.

 

Illalla kävin painissa ja kuntonyrkkeilyssä.

15.-17.10.2018 (14854.4km)

Kolme juoksumatto päivää. Emma oli syyslomalla. Maanantai urakan annoin venyä 7h mittaan. Tiistaina ja keskiviikkona menin noin 6h.

 

Maanantaina oli tarkoitus Sari Granholmin (KURF tuttavuus) tulla tilastokelpoiselle, mutta hänellä ei ollut jalka vielä siinä kunnossa, että olisi wihan päälle kestänyt maraa. Tehtiin sitten Lauran kanssa kotisivu suunnitelmia samalla, kun urakoin. Illalla vietiin hänet VR: lle niin, että Emma sai ajoharjoituksen.

 

Tiistaina ehdin kerätä matolla noin 40km, kun Satakunnan kansa toimittajat tulivat haastattelua ja kuvausta tekemään. Illalla oli paini ja kuntonyrkkeily treenit Kauhajoella. Taas sai Emma ajoa.

 

Keskiviikko urakka, kun oli askellettu , ajoimme Seinäjoelle urofysioon ja uimaan. Kananmunia matkalta ja juoksijoiden huoltoevästä loppu viikkoa varten. 

 

Alku viikon illat meni TV:n äärellä, kun tuli salkkareiden lisäksi ensitreffit ja ex-onnelliset.

 

 

14.10.2018 (14727.8km)

Kuudelta aamulla lähdettiin Mikan ja Miikkan kanssa Tampereen Pirkkahalliin. Juostiin wihalla tuplamaraton klo 09 ja 15 lähdöissä.

 

Perille päästyämme haettiin numerot, vaihdettiin vaatteet, moikattiin tutut ja tehtiin live.

 

Eka maraton meni noin 5h ajassa. Kohtalaisesti kulki, mutta jo 12km kohdalla tuli ikävä ylivuoto, vaikka pissahätää ei juuri tuntunut.

 

Maratonien välillä syötiin, vaihdettiin kuivat vaatteet ja käytiin ajan kanssa vessassa. Tehtiin myös toinen live. 

 

Toinen maraton oli tarkoitus mennä ehkä jopa vähän hitaammin, mutta juoksu sujui yllättävän hyvin ja fiilis oli mahtava. Maisema syksyn väriloistossa oli upea.

 

Ritva oli ekalla maratonilla ohittanut meidät kierroksen, päätettiin ottaa kierros kiinni ja vähän extraa.

 

Vikalla kierroksella huollossa sanoivat, että kukahan tulee olemaan neljäs. Sen kuultuani otin loppukirin, ohitin neljännen, kolmannen ja vielä toisenkin. 

 

Ajassa 4:32 olin N40 2. Kotimatkalla syötiin hampurilaiset. Kotona oltiin aika myöhään.

11.-13.10.2018 (14643.4km)

Torstaina mä aloitin urakan pihalla ajoissa. Vähän mun jälkeen tulivat Miikka ja Ritva. Juoksin välillä Ritvan ja välillä Miikan kanssa.

 

Ritvalla meni hyvän matkaa alle 5h, mulla ja Miikalla yli. Mika juoksi illalla, vaikka hänen ei olisi pakosta tarvinnut. Itse kävin illalla painimassa ja hevoskoulutus hommassa. Emma sai samalla ajoharjoituksen.

 

Perjantaina me juostiin Miikkan kanssa kahdestaan aamulla. Taas sellainen reilu 5h käytettiin aikaa. Mika juoksi illalla. Mä pidin silloin ratsastustuntia.

 

Lauantaina menimme kolmistaan: mä, Mika ja Miikka. Ajassa 5:37 urakoitiin, jotta ei kovin koville itseä laitettu ennen wihan tuplamaratonia.

 

Isä toi lauantaina mulle maastopyörän. Hän myös korjasi turvekatoksen oven ja keittiön hanan. Isä <>

 

Ostimme uuden divaanisohvan. Isä ja Mika hakivat sen samalla, kun toivat Lauran junalta atk-apuun.

8.-10.10.2018 (14516.8km)

Kolme juoksumatto päivää. Ajat lähellä 6h. 

 

Maanantaina urofysio. Tällä kertaa todettiin vatsalihaksissa 3 sormen levyinen erkauma.  Illalla vielä käytiin Ilkan kanssa uimassa. Emma sai taas ajoharjoituksen.

 

Tiistaina urakan jälkeen Emman kyydillä painimaan ja kuntonyrkkeilyyn. Karhunkierros 166km ilmoittautuminen on nyt tehty.

 

Keskiviikko urakka, kun oli tehtynä, lähdin ajamaan kohti Vaasaa. Kävin tekemässä laskuvarjolla tandemhypyn. Aika seikkailua. Lompakko jäi kotiin. Itse hyppy oli huikea.

7.10.2018 (14390.2km)

Aamulla Emma sai ajoharjoituksen, kävimme Honkajoella yhtä taloa katsomassa. Kotiin palattua ajeltiin hetki kärryhevosella. Tovi koulutettiin myös vierasheppaa.

 

Illalla Ronin lähdettyä isälleen aloitin urakan juoksumatolla. Mika polkaisi pyörällä keskustaan. 

6.10.2018 (14348km)

Tänään tein ison osan maratonia yhdessä Ronin kanssa. Ensin hän käveli mun kanssa 6km ja pyöräili 4km. 

 

Mentyäni välillä matolla 18km ja katsottuani Ronin kanssa leffaa, menimme vielä uudestaan pihalle. Roni lähti pyörällä matkaan ja suuntasimme pururadalle. Ronikin kiersi siellä 2km lisää. Pyörällä hänelle tuli vielä huikeat 12km. 

 

Paluumatkalla Roni haki meille isovanhemmiltaan huoltoevästä: suklaata ja kokista. Kyllä maistui hyvältä.

5.10.2018 (14305.8km)

Juoksumatolla juoksu. Melkein 6h meni jälleen aikaa.

 

Roni tuli vk-lopuksi ja saimme koulutettavan lv-hevosen pariksi kuukaudeksi. Illalla piti tulla tuntilaisen, mutta hän olikin flunssassa, joten sain omaa flunssaani hoidattaa iltalevolla.

3.-4.10.2018 (14263.6km)

Keskiviikko aamuna lähdin ennen seiskaa ajamaan kohti kangasalaa. Flunssa oli aikamoisena päällä, mutta ajattelin, että hitaasti hölkkäilen niin homma kuitenkin jatkuu. 

 

Juoksin yhdessä miesporukan kanssa, jotka olivat tulleet Petrin maratonille. Juoksun jälkeen pääsin käymään höyrysaunasuihkussa ja sain paljon inkivääriteetä sekä makaronilaatikkoa ja erittäin hyvää pizzaa.

 

Olin ajatellut käydä poikani, Antin, luona. Sain kuitenkin komennon levätä ja meditaatio hetki lepäillen sitten venyikin ja teki tosi hyvää.

 

Illalla vielä juteltiin Petrin ja hänen vaimonsa Elsin, kanssa. Petri ahkeroi iltajumpat maratonin päälle. Hän on pitänyt tiukkaa itsekuria syömisten ja liikkumisten kanssa. Ihailtavaa.

 

Torstai aamuna nousin kuudelta ollakseni mahdollisimman varhain maratonilla. Halusin ehtiä illaksi painikurssille. 

 

Torstain maraton sujui paljon helpommin iltalevon jälkeen. Illalla painin jälkeen oli vielä hevoskoulutus hommia Kauhajoella.

30.9.2018 (14094.8)

Kaitsu Vuori tuli Seinäjoelta meidän kaveriksi juoksemaan, että saatiin tilastokelpoinen maraton. 

 

Me vaan ei saatu vieläkään Mikan kanssa riitaa talttumaan, joten Mika sitten juoksi Kaitsun kanssa ja mä yksin. Kaitsu kyllä koitti yllyttää meitä sopimaan, mutta aika ei ollut vielä oikea.

 

Illalla piti olla laskuvarjohyppy, mutta konehuolto ja sää lykkäsi jälleen haavettani. 

1.-2.10.2018 (14179.2km)

Kaksi juoksumatto päivää. Ajat reilu 6h. 

Maanantai illalla oli eka urofysio käynti Seinäjoella virtsanpidätys ongelman vuoksi.

 

Sain kuulla, että nämä vaivat ovat tosi yleisiä painonnosto harrastajilla, fitness tytöillä jopa nuorillakin, juoksijoilla ja esim. telinevoimistelijoilla.

 

Oikeat lihakset opeteltiin löytämään lantion pohjasta, sähköllä stimuloitiin mikä sai aikaan synnytyssupistuksen kaltaisia tuntemuksia. Sain myös kuulla miten tärkeää lepo olisi, että tarpeeksi pienestä voisimme aloittaa.

 

Tiistaina oli illalla painitreenit ja kuntonyrkkeily. Sen perään pakkasin kangasalan reissua varten.

29.9.2018 (14052.6km)

Aamulla lähdettiin Mika ja mä yhdessä reput selässä juoksemaan kohti Karvian urheilutaloa. Siellä oli kakkutarjoilu sen kunniaksi, että Karvian kunta palkittiin liikuttavimpana kuntana.

 

Keskustaan asti hölkkä meni kivasti. Kakun jälkeen piti kiertää 10 kierrosta pururadalla, että kilsat tuli täyteen. Se osuus tuntui raskaalta. Vatsalihakset toimi pariin otteeseen.

 

Ennen paluumatkalle lähtöä käytiin kaupassa ja ostettiin kukkakaalia ja pari muuta ostosta. Se kaali sai aikaan monet naurut, kun mietittiin minne se sidotaan matkan ajaksi, että se ei hakkaa Mikaa.

 

Palatessa käveltiinkin pätkiä. Silti alkoi tuntua paremmalta, kun tiesi, että pian matka päättyy. Vikat 3-4km olivat jo ihan huikeat. Otin jopa pientä loppukiriä.

 

Illalla väsyneenä mulla ja Mikalla tuli jotain riitaa. Jotenkin se harmitti tavallista enemmän, kun päivä oli niin kiva.

24.-28.9.2018 (-14010.4km)

Juoksumatolla juoksuja koko arki viikko. Yli 6h aikoja jokainen. 

Maanantai illalla maratonin jälkeen touhuttiin hevosten kanssa. 

Tiistaina alkoi Kauhajoella 10 kerran painikurssi.

Keskiviikko iltana oli työvuoro lähihoitajan töissä.

Torstaina esikoispoika, Antti, toi Dalian kaupunkilomalta kotiin. Illalla taas painittiin ja käytiin yhdessä hevoskoulutus paikassa.

Perjantaina illalla kävi ratsastustuntilainen.

Tällä viikolla selvisi, että ei voida ostaa honkajoelta Jyllin leirikeskusta.

23.9.2018 (13799.4km)

Päivä meni Ronin kanssa touhutessa. Hänen lähdettyä isälleen, otin repun selkään ja kiinanharjakoira Jasun hihnaan ja lähdin kilometrejä keräämään.

Mika oli lähtenyt jo aiemmin viemään Emmaa Seinäjoelle. Lähdin siis Jalasjärvelle päin sillä ajatuksella, että palaamme takaisin Mikan kyydissä. Ehdimme hölkätä 17km ennen kuin Mika tuli autolla vastaan.

Viedessämme Jasun kotiin haukkasin pihviä, leipää ja vitamiinivettä. Sitten taas matka jatkui. Loput 25km sain mennä lähes kokonaan hämärässä tai pimeässä. Vähän viileääkin jo oli.

Aikaa sain menemään 6h29min.


22.9.2018 (13757.2km)

Kimmon kanssa alettiin juosta vähän jälkeen seiskan. Mika liittyi mukaan neljä kierrosta myöhemmin, kun oli laittanut hevosille aamuheinät. Ihme aamuvirkku mies ja aina yhtä ahkerana <>

 

Vauhti oli sellaista noin 5h luokkaa. Muutama tiukempi kierros otettiin mukaan, siltikin, että molemmat vähän valitettiin miten kulki hivenen tahmeasti. Kumma vaikutus meillä toisiimme.. puhutaan, että höllätään vauhtia ja .. arvatkaas höllätäänkö :)

 

Kimmon jos kenen kanssa sen tahmeuden kuitenkin kesti. Juttu kulki laitaan jos toiseenkin eikä hiljaisuuskaan välillä haitannut. Loppu aika oli 4:52.21

 

Mika kiri meitä kiinni huikealla loppu ajalla 4:08.50

 

Maalissa sauna, makaronilaatikko, mustikkapiirakka ja vitamiinivesi. Kimmo lähti kotiin. Me jatkettiin palapelin kokoamista. 

30.9.2018 (14094.8km)

Kuudelta puuro, seiskalta maralle. Seinäjoelta Kaitsu Vuori tuli mukaan. Itselläni oli vaikea päivä, kun olimme Mikan kanssa illalla väsyriidelleet ja nukkuneet erillään.

 

Mika juoksi Kaitsun kanssa ja mä aika paljon kävelin. Hävetti olla sellainen jähmeä tyyppi, joka ei osannut tunneilmastossa siirtyä toiseen moodiin. Onneksi Kaitsu tuntui olevan hyvin ymmärtävä, kun itse oli juuri eroprosessin keskellä ja kannusti meitä puhumaan.

 

Tarvittiin kuitenkin vielä useampi tunti väliin ja itselläni särki lopulta päätäkin kovin. En saanut syötyäkään kunnolla siinä olossa. Illalla Mika kääntyi hellyysmoodiin ja saimme puheyhteyden takaisin.

29.9.2018 (14052.6km)

Kasin tietämillä lähdettiin Mikan kanssa juomareppu selässä kohti karviataloa. Siellä sai kakkukahvit sen kunniaksi, että Karvia liikuttaa hyvin asiakkaitaan ja siitä saamme kiittää paljon liikuntasihteeriä, liikuntaneuvojaa, fiksua vapaa-ajan lautakuntaa ja monia ahkeria harrasteohjaajia.

 

Keskustassa kiersimme pururataa. Maha oli hetken sekaisin. Onneksi oli imodiumia mukana. Kotiin lähdimme kaupan kautta. Haimme porkkanaa, kukkakaalia ja kesäkurpitsaa.

 

Ostoksien pakkaaminen pikku reppuihin oli haastavaa ja kukkakaali sai aikaan monet naurut, kun  hakkasi Mikaa välillä selkään, mahaan, niskaan ja pepulle.

 

Paluumatkalla alkoi askel painaa. Päätin olla itselleni armollinen ja kävelin välillä. Huoltopaussit pidimme 4km välein. Kotona olimme vajaa minuutti vaille 6h.

 

 

24.-28.9.2018 (-14010.4km)

Arkipäivät viikolla yksin juoksumatolla. Reilu 6h joka päivä. 

 

Maanantaina urakan jälkeen Mikan kanssa ratsastimme Vertainen ja Liljan. Ratsastettuamme viikon vielä Liljan.

 

Tiistai maratonin jälkeen menimme Kauhajoelle painikurssille. Illalla oli vielä karviassakin painia. 

Tuplapainit antoi energiaa ihan todella.

 

Keskiviikon maratonin jälkeen oli iltavuoro lähihoitajan töissä.

 

Torstaina Antti palautti Dalian. Pidin siinä maratonilta taukoa tovin.  Illalla kävin painimassa ja hevoskoulutus hommissa.

 

Perjantaina kävi maran jälkeen ratsastustuntilainen. Mika siivosi hevosta, iso kiitos hänelle.

 

Viikon koettelemus oli yksipuolinen ruokavalio. Pihviä ja näkkäriä söin niin, että ne tulivat jo korvista ulos.

23.9.2018 (13799.4km)

Ronin kanssa touhuttiin aamupäivä. Potkittiin jalkapalloa ja trampoliinilla pompittiin. Ronin lähdettyä isälleen, Mika vei Emman Seinäjoelle junalle.

 

Lähdin itse Jasun kanssa Mikaa vastaan saadakseni osan kilometreistä ulkona raittiissa ilmassa. Jasu jaksoi yllättävän hyvin 17km välillä kävellen, välillä pikku hölkällä.

 

Kotona haukkasin pihviä välipalaksi. Mika istui sohvalla kännykkänsä kanssa. Meinasin ensin jatkaa juoksumatolla, mutta iski sellainen yksinäisyys puuska,, että meninkin takaisin ulos ajatuksia tuulettamaan.

 

Ilta pimeni varhain ja useampi tunti pimeässä oli aika hanurista. Mikan kanssa viestittelykin vielä pitkitti matkaa. Oikea syysliisterimara  siis. Loppui noin 23.

17.-21.9.2018 (-13715km)

Viisi juoksumatto päivää. Ajat välillä 5:22-6:43.

Maanantai urakan jälkeen yksi työpaikkani asukkaista kävi meillä kahvilla ja hevosia katsomassa.

 

Tiistaina pidin matolta vähän taukoa, kun meillä kävi lantalatarkastaja. Lantala hyväksytty. Illalla oli painia.

 

Keskiviikko urakka, kun oli aseteltu oli työvuoro. Emma yli loppu viikoksi kotiin ajoharjoituksia tekemään.

 

Torstaina olin odottanut, että illalla olisi painia. Se peruuntui ohjaajien suunnittelun vuoksi. Myös illan hevoskoulutus peruuntui. Löhösin sitten illan sohvalla.

 

Perjantaina ehdin niukasti saada maratonin valmiiksi ennen kuin oli Ronin haku vk-lopuksi. Emma ajoi meidät keskustaan. Kävimme kirjastossa, keräsimme mustikoita ja kävimme kaupassa. Illalla koottiin palapeliä ja Kimmo Knaapila tuli meille.

16.9.2018 (13504km)

Olimme yön Tampereella Antin luona. Pirkkalaan lähdimme 7.30. Makkaramäen maraton oli seuraava kohde. Navigointi vei melkein perille.

 

Hienossa saunatuvassa pukeuduimme. Lähtö tapahtui Outi Vatulan ja Jukka Puronlahden pihasta.

 

Reitti oli kaunis. Se kiersi pikku järven, sivusi urheilukenttää ja kirkon kellotornia sekä tunnelmallisen sisäpihan kautta alkoi joka kierros 11 kertaa.

 

Meno oli vaihtelevaa. Välillä jokseenkin kulki, välillä takkusi. Keskimäärin oli raskaampaa kuin Espoossa. Jukka ihanasti jaksoi tsempata. Huoltoantimet myös piristivät.

 

Joku kierros mentiin Ritvan ja Timon kanssa, lopussa Jukan pojan ja tämän naisystävän kera. 

 

Maalissa päästiin suoraan saunaan. Saunasta kauppaan eväitä hakemaan. Auton tankkaus. Maisema-ajoa jotain pientä serpentiini tietä.

 

Ilta töissä. Mika odotti autossa. Kotona noin 21.30.

15.9.2018 (13 461.8km)

Espoon rantamaraton oli matkakohde, sinne olimme lupautuneet 4:30 pupuiksi. Kotoa oli lähtö vähän ennen seiskaa. 

 

Matkalla mulla oli maha sekaisin. Pysähdyimme kerran kahville. Mika ei osannut tankata seteliautomaatissa, apteekki piti etsiä ja navigointi oli haasteellista kaupungissa.

 

Kun pääsimme perille Sari oli eka vastaan tuleva tuttu, joka halasi. Paljon muitakin tuttuja näimme. Miikka oli hakenut varusteet valmiiksi. Saamiset olivat upeita. Mm. siemennäkkäriä, mustikkavalkosuklaaproteiinijuomaa, kaurakeksejä, juuresketsuppia, kylmägeelejä ja paita.

 

Itse juoksu meni yllättävän hyvin. Reidet kyllä painoi, mutta ei haitannut juoksua. Kahdesti piti käydä puskapissalla. Vikan 10km satoi, mutta maisemat olivat upeat. 

 

Saimme peräämme noin kymmenen juoksijaa ja kaksi muutakin jänömiestä. Maalissa saimme useammat kiitokset. Käsikkäin saavuimme ajassa 4:29.30.

 

Kotimatkalla saatiin etsiä ja jonottaa aika kauan ruokaa. Olin ajatellut kirjoittaa kirjaa, mutta palatessa en jaksanut.

10.-14.9.2018

Mattojuoksu viikko, yksinäinen sellainen. Tilastokelpoinen nro 99/2018 tuli sunnuntaina ja toivoin jollekin päivälle matkaseuraa, mutta kaikki ilmottautuneet puhuivat lokakuusta.

 

Jalkoja painoi, todella. Silmiä painoi, lähes jatkuvasti. Makean nälkä  kiusasi vähän väliä. Seksihaluja ei ollut ja yhteys Mikaan pätki.

 

Maanantaina ja keskiviikkona oli ilta töitä.  Tiistaina ja torstaina oli illalla painitreenit. Perjantaina tuli tuntilainen. Näin siis paljon ihmisiä, mutta...

 

.. silti keskiviikkona töistä ajellessa keskellä pimeää ja sadetta iski valtava yksinäisyys puuska, sellainen mikä pisti tien sivuun itkemään.

 

Oli ikävä lapsia, exiä, Mikan ja mun alkuaikojen helpompaa aikaa (oliko sitä vai kultaako aika muistot), omaa onnellista tilaa, nuoruutta, mitä lie.. yleismaailmallinen iso ikävä, tiedättehän?

 

Kaksi yötä nukuin sohvalla, kun  en jaksanut kerjätä välittämisen rippeitä. En jaksanut kuunnella hiljaisuutta ja etäisyyttä. 

 

Apulannan laulua toivoin yhä viimeiselle päivälle, laitoin taas viestiä. Toivottavasti sieltä vastataan ja odotetulla tavalla. Näen jo sieluni silmin miten saavun maaliin Tonin laulun saattelemana.

 

Loppujuhliin on 7viikkoa. Missähän kohtaa aloitan valmistelut. Kuinkahan moni ehtii viikolla paikalle. Miltähän sitten tuntuu.. 

 

Miltä niin. Juuri töissä kysyttiin, että lopetanko asteittain. Toinen kyseli, että voiko tulla 3.11 maratonille.. hmm. Taitavat pitää mua ihan todella juoksuhulluna.

Kyllä mä todella luulen, että ainakin viikko tai kaksi tulee juoksusta taukoa. Alan uida, painia, käydä puntti koulussa palauttamassa painonnosto treeniä mieleen yms.

 

Mutta.. senhän näkee sitten kohdallaan varmasti. Nämä mattopäivät nyt kuitenkin meni sellaisella yli 6h tahmalla, kun koitin säästää voimia lauantain 4:30 pupuhommiin Espooseen. Se vähän jännitti. Tuntui, että miten näin raskaan viikon jälkeen voi jaksaa.

Ky

9.9.2018 (14208.6km)

Ronin kanssa vietin aamupäivän hevostellen. Usva pääsi ratsuhommiin. Klo 12 saimme Porista juoksuvieraiksi Eeron ja Villen. Mika aloitti heidän kanssaan, kun oltiin ensin kahviteltu. 

 

Roni yllytti mut trampoliinille hyppyjä tekemään, joten lämmittelyt tuli tehtyä. Vähän painittiinkin ja puhallettiin ruohopilliä.

 

Pojan lähdettyä isälleen aloitin itsekin juoksun. Sain 16km juosta seurassa ja se tuntui hyvältä. Mentiin noin 5h vauhtia.

 

Kun miehet pääsivät maaliin ja poistuivat saunaan, mun askel alkoi painaa ja mieli kadotti motivaation. Aloin kävellä mäet.

 

"Kannustaja"isäntä reitin varrella huuteli jotain vähän väliä, sanoista ei saanut selvää, kun keskittyi etenemään.  Jossain vaiheessa erotin sanat: "eikö jalka nouse? Miksei jalka nouse?".

 

Loppusuoralla hän vielä säikäytti mut päästämällä niin kovan äkillisen mölinän, että ihan hypähdin. Pisti miettimään, että ajatteleeko hän säikyttävänsä mut pois.

 

Mika polki lopussa neljä kierrosta mun seurana. Viimeiset kaksi kierrosta kävelin. Valmista tuli ajassa 5:47

 

7.-8.9.2018 (13166.4km)

Perjantain urakka alkoi seiskalta. Hölkkä olin hiljaksiin.  Mäet kävelin, samoin liven teon. Aika lämmin oli yhä, tosin tuulta oli jonkin verran. Kerran kävin kahvitauolla sisällä ja vatsa toimi urakan aikana. Lopputulos 6:08

 

Mika haki Ollin töistä päästyään. Ollin naisystävä tuli myös mukaan. Olin ajatellut, että hänen ei tarvitse odottaa yksin ja saa vaikka halutessaan ratsastaakin.

 

Mika ja Olli aloittivat kävelyn pian haettuani Ronin ja käytyäni kaupasta hakemassa juoksueväitä.

 

Naisystävä ei innostunut ratsastuksesta.  Ronin ja Suskin kanssa ajoimme heiniä pellolta. Ne oli jo maanantaina kaadettu, joten alkoi olla syytä saada heinät sisään sateiden alta.

 

Miehillä meni noin 8h. Vieraat halusivat vielä yötä vasten kyydin kotiin. Mika ajoi reissun, vaikka pelkäsikin nukkuvansa rattiin, kun oli varhain noussut ja paljon jo tehnyt.

 

Itse menin noin 24 nukkumaan, koska edessä oli taas aamulla urakan aloitus.  Heräsin kuudelta ja seiskalta oli homma matolla käynnissä.

 

Lauantaina oli tarkoitus olla tilastokelpoinen Timo Herralan kanssa, mutta hän oli kipeä.

 

Matolla pidin taukoja aina, kun joku heräsi aamupalalle, niin sain edes hetkeksi aina seuraa. Ronin kanssa katsoimme leffaa.

 

Hetken Roni auttoi Mikaa keräämään viimeiset heinät. Sitten he kävivät pyörillä kyläkoulun pihassa. Suski jäi kotiin leipomaan. Vikat kilsat meni sitruuna-marenki piiraan voimin 

 

Lopputulos 5:33

5.-6.9.2018 (13082km)

Jälleen yksi mattopäivä välissä. Yhä painoi jaloissa. Aikaa meni 5:43 ja ilta meni töissä.

 

Torstaina aamulla oli lähtö Seinäjoelle urologian poliklinikalle tutkimuksiin. Selvisi, että mun virtsarakko on venynyt ja sitä myötä laiskistunut. Leikkausta ei ainakaan vielä tehdä. Ensin 13-15 kertaa urofysioon. Jotain jumppa juttuja siis.

 

Tutkimusten jälkeen kävin syömässä hampurilaisen. Sitten uimahallilla juoksukamppeet. 

 

Noin 12.45 startattiin Kaitsu Vuori ja minä. Kierrosta myöhemmin saatiin hetkeksi Tuure siitä läheltä mukaan. Rokkimaraton reittiä siinä joen rannassa juostiin. 

 

Huoltoeväänä oli repussa vesi, pähkinää ja rusinaa sekä Ilkka silloin tällöin toi kokista ja suolakeksejä.  Ihana Ilkka.

 

Puoliväliin menimme enimmäkseen reipasta kävelyä. Aika 21km kohdassa oli 3:08. Neljännellä kierroksella vielä menimme kaksin, mutta sitten liittyi Mika mukaan. 

 

Loppuaika oli alle 6h. Mika sai Ilkan pyörällä huoltamaan ja seuraksi meidän lähdettyä. Suihkuun mennessä selvisi, että pukuhuonetta olisi saanut käyttää vain 2h, sellaista ei mulle mainittu, eikä kyllä olisi maraton siinä ajassa taittunut.

 

Kotimatkalla käytiin selvittelyä toteutuuko seuraavan päivän tilastokelpoinen. Asia jäi vähän auki. Mika jäi veljelleen Seinäjoelle yöksi niin säästi vähän ajossa.

3-4.9.2018 (12997.6km)

Yksi mattopäivä oli välissä juostuani Lohjalla alle 4h. Jaloissa painoi jonkin verran. Kohtuu rauhallisen, 5:37 menin. Ilta oli kuitenkin töitä eli täysin en voinut vain levätä.

 

Töiden jälkeen ajoin valmiiksi kangasalaan. Olin perillä joskus 23. Iltapala ja nukkumaan. Hyvin nukuin, vaikkakin heräilin tunnin välein varmistamaan, että en vaan ole nukkunut pommiin.

 

Tiistaina urakka alkoi Petri S Juutin luona ennen seiskaa. Tein alkuun liven. Menin rauhassa. Ajattelin, että saa mennä vaikka 5:30-6h.

 

Suunnitelma piti puoliväliin, mutta sitten mun perässä lähtenyt Pauli Kuosmanen tavoitti mut. Yhdessä lähdimme ajamaan takaa ysiltä aloittaneita Petriä, Markkua ja Timoa. 

 

Juostiin 7km:n verran 5min/km, sitten saatiin kolmikko kiinni. Yhtään enempää en olisi jaksanut. Melkein helpotusitku tuli, kun selät viimein näin.

 

Loppu juostiin suunnilleen samaa vauhtia. Timon ja Kimmon kanssa vähän edistimme, mutta kävelimme välillä paljonkin, että kaksikko perässä tavoitti.

 

Vähän alle 5h tuli. Makaronilaatikko ja kahvi, puhdasta vaatetta ja kotimatka oli aloitettava, että ehdin pitää ratsastustunnin ja mennä painimaan.

2.9.2018 (12913.2km)

Aamupuuro nassuun ja kohti luu:n ratamaraton juoksua. Kalevi oli jo kiertämässä Jupen kanssa.

 

Meidän maraton alkoi ysiltä.  Mennessä ajattelin, että fiiliksellä juoksen. Mika puhui sen verran paljon ennätyksen helppoudesta radalla, että sai myytyä ajatuksen yrittämisestä.

 

Toivoin vähän, että olisin jaksanut pysyä Veikko Ollilan vauhdissa, siinä olisi ollut varma ennätys. Muistin, että 3:51 tulos tuli 5:33min/km. Päätin, että yritän pitää alle 5:30 vauhdin.

 

Vauhti heilui jossain 5:16-5:40 välillä. Eka kymppi meni ajassa 54min. Puoliväliin taidettiin päästä noin  1h50min. Mitä pidemmälle matka eteni, sitä enemmän jalat alkoi painaa ja vauhdin pitäminen tuntui haastavammalta.

 

Pissalla jouduin käydä kahdesti. Molemmilla kerroilla inkontinenssisuoja oli ihan litimärkä.

 

Lopussa alkoi olla selvä, että ennätys ei tule, mutta 4h alittuu ja kaikista juoksuistani toiseksi paras aika on mahdollista. Mika otti viimeiset 5kierrosta loppukiriä. Itse jäin muutaman minuutin. Lopputulos 3:54

 

Maalissa annoin lehtihaastattelun. Ilkan päästyä maaliin kävimme saunassa ja uimassa. Saimme uimahallilla kakkua. Ennen kotimatkalle lähtöä kävimme syömässä sushia.

 

Kotona olimme vasta illalla, mutta sainpa taas matkalla kirjoitettua kirjaa.

27.8-1.9.2018 (12871km)

Kuusi mattopäivää putkeen. Maanantaina piti ehtiä valmiiksi, että ehdin hakea auton korjaamolta ennen töihin lähtöä.

 

Tiistaina tein kaksiosaisen urakan, kun kävimme aamupäivällä pankissa lainaneuvottelussa. Mika piti vapaapäivän.

Illalla oli painia.

 

Keskiviikkona taas oli illalla edessä työvuoro lähihoitajan työssä. Urakan perään ehti lähinnä suihku, vaatevaihto, syöminen, eväät ja pikahetki istahtaen.

 

Torstaina ja perjantaina oli  ainoat päivät, joina ei ollut mitään menoa minnekään. Kauhajoen painitreenitkin peruuntui, kun painikaveri oli kipeä.

 

Lauantaina urakan perään pakattiin ja lähdettiin Ilkan kanssa Lohjalle. Matkalla kirjoitin kirjaa. Puhuin myös Ronille videopuhelun. 

 

Lohjalla Julius Westerbärg perheensä kera otti meidät vieraanvaraisesti vastaan. Saimme iltapalaa ja sain nukkua pehmessä vuoteessa kuin prinsessa. Nukuin hyvin, vaikka huoneessa oli kaksi kuorsaavaa miestä.

26.8.2018 (12617.8km)

Aamulla kävimme katsomassa Honkajoella yhtä rantamökkiä. Siinä tuli juotua kahvit ja syötyä munkit.

 

Ronin kanssa iltapäivällä touhusimme. Mika vei auton lähikorjaamolle, että siihen saatiin asennettua jarrupoljin ja peilit ajo-opetus ajoja varten.

 

Urakan aloitin Ronin lähdettyä isälleen. Kuuntelin englannin kielen oppeja ja juoksin ja kävelin vuorottain. Hauska sattuma, että Päivi Tuuliniemi poikkesi vaihto-oppilaan kanssa. En kyllä vielä uskaltanut englanniksi puhua 

23.-25.8.2018 (12575.6km)

Torstaina juoksin juoksumatolla. Perjantai na kiersin pihareittiä, sillä illalla oli Olli Karvala tulossa Mikan kaveriksi urakoimaan maraa.

Mika ehti aloittaa vähän aiemmin, hän oli valmis ajassa 7:58. Olli käveli 9:14. Hän oli joskus 02-03 valmis. Aamulla hän vielä polki Jalasjärvelle.

  Lauantaina meillä oli edessä Tampere maraton ja 5h pupuhomma. Lähdimme ennen kasia. Kympiltä auto parkkiin ja kävely stadionille.

Pyrittiin pitämään vauhti n.6.40-6.55, että jää aikaa huoltopöydille ja mahdolliseen wc reissuun. 

Tokalla kierroksella kävin vessassa, kun oli menkat. Ajattelin ottaa muut kiinni, mutta huomasin, että olivat useamman minuutin edellä aikataulua. Tajusivat asian vasta, kun stadionilla uudelle kierrokselle lähdössä hihkaisin, että ohittavat kohta 4.45 jänön.

Lopussa kävelimme pari kilsaa, että ei tulla etuajassa maaliin. Jouduttiin silti pieni pätkä lopusta juoksemaan ja lujaa, koska Polar v800 näytti 300m maaliin, eikä stadionin sisäänkäyntiä vielä näkynyt :)

Maalissa oli ihanat ruoat. Antin luona söimme jäätelöt, kun haimme Ronin hoidosta. Kotimatkalla syötiin vielä hampurilaiset.

 

 

 

20.-22.8.2018 (12449km)

Maanantaina oli matto päivä. Mira ja Miksu saapuivat pian saatuani homman valmiiksi. Mira parturoi mun hiukset painija ystävälliseen malliin.

 

Tiistaina aloitettiin varhain kokoonpanolla mä, Mira ja Miksu ihan ekaa kertaa. Kävelimme ja välillä hölkättiin, tai Miksu juoksi ja me tytöt jarruteltiin.

 

Puolivälissä käytiin syömässä. Hyvin Miksu jaksoi, vaikka lopussa sanoikin, että alkaa olla työlästä. Mira meni kuudennen kerran varmuudella. Noin 7h aika tehtiin.

 

Illalla katsottiin leffaa.

 

Keskiviikkona mä talsin taas matolla, muut rentoutuivat ja palautuivat maratonilta. 

 

Iltapäivällä kävimme sienimetsässä. Kanttarellit oli tällä kertaa hukassa, mutta voitatteja löytyi.

19.8.2018 (12322.4km)

Kimmo oli tullut meille yöpymään Nummijärven marstonin jälkeen, kun olimme vielä itse Turussa. Mä aloitin urakan noin seiskalta, Mika ja Kimmo menivät silloin aamupalalle ja liittyivät  seuraan 6km myöhemmin.

 

Ennakkoon puhe oli, että palautellaan ja se sopi mulle hyvin, sillä vaikka takana oli rauhallinen päivä, kyllä jaloissa joku painoi vähän. 

 

Pientä intervallia tuli silti otettua, kun Mika erehtyi pysähtymään pissalle. Pakkohan sitä oli pakoon pinkoa ja Kimmo kiltisti perässä :D

 

Lopussa vähän käveltiinkin. Saunan jälkeen ehdin hetken levätä sohvalla ennen kuin oli edessä lähtö iltavuoroon töihin.

 

Kiva päivä.

18.8.2018 (12280.2km)

Kukko lauloi kuudelta. Ennen seiskaa olimme liikkeellä kohti Turkua. Kiikoisten ABC:llä juotiin kahvit. Haastattelin siellä pyöräilijää, joka oli tullut Tampereelta ja kiersi hurjia matkoja teltta ja patja takatarikalla.

 

Kympiltä olimme ravattulan cittarin risteyksessä. Sieltä ajettiin isän perässä parkkia etsimään. Tuntia myöhemmin saavuttiin Samppalinnan mäelle.

 

Hanna-Maaria Ikonen treffattiin varustehuollon kohdalla. Vika pissalla käynti. Lähtöpaikalle kiveä tekemään ja Ilkka oli hetkeksi kadota.

 

Pam. Hölkkä synnyinkaupungin sydämessä alkoi. Ah, ihanaa. Huikeat maisemat. Sopiva lämpö. Ihana seura.

 

Hanna jutteli niitä näitä. Mäet oli viedä uskon. Matkan edetessä hiljaisuus lisääntyi. Mä koitin välillä viljellä positiivista ajattelua.

 

Jossain vaiheessa Mika moitti, että en saisi vain edellä juosta, kun tukemassa olen. Itse näin, että Mikahan jo oli vieressä ja tukea voi eri tavoin. Silti kolahti. Julkinen moite. Auts.

 

Myöhemmin melkein loppusuoralla Ilkka ja Mika puolestaan jotain keskenään möksähtivät. Äkkiä meni tilanne ohi.

 

Hetki ehdittiin jännätä aikataulua, sillä puolivälistä eteenpäin oli selvää, että 6h aikaraja tekee tiukkaa. Saimme onneksi tiedon, että ajassa joustetaan ja saamme tilastokelpoisen juoksun.

 

Maaliin tulo oli kerrassaan huikea. Musiikki soi, ihmiset hurrasivat ja kuulutettiin "6h sankarit saapuvat maaliin"

 

Maalissa saatiin finisher paita, evästä ja päästiin maauimalaan. Samassa paikassa olen lapsena opetellut uimaan.

 

Uinnin jälkeen kävimme vielä Liedossa Sinin luona kahvilla ja hampurilaiset syötiin samalla. Ronille puhuin videopuhelun.

 

Kotimatkalla taas kahvit kiikoisissa. Unohtui suklaa Suskille ja mehut, niin käytiin siellä vielä uudestaan. Poliisitkin nähtiin Karviassa. Kotona oltiin noin 01. 

16.-17.8.2018 (12238km)

Pari matto päivää. Torstaina juoksin Sinin huushollatessa ja pitäessä seuraa sohvalta käsin. Isä kantoi peltejä peräkärrystä pihaan pinoon.

 

Saatuani juoksun valmiiksi söimme. Hetken ehdimme seurustella ennen kuin turkulaiset lähtivät sinne minne meidän oli määrä seurata lauantaina perässä.

 

Perjantaina olin päättänyt mennä rauhassa, jotta on sitten helppo juoksu Hanna Maaria Ikosen tukena ollessa.

15.8.2018 (12153.6km)

Aloitin aamulla seiskalta. Ehdin kiertää kierroksen ennen kuin Suski lähti kouluun.

 

Hölkkä sinne rauhassa, ylämäet kävelin. Äänikirjaa kuuntelin. Sinin kanssa puhuin puhelimessa, silloin kävelyosuus vähän venyi.

 

Isä tuli Sinin kanssa yökylään. Mika juoksi isäni kanssa illalla noin 4:30 maratonin. Sinin kanssa kävimme vaurastumis luennolla.

 

Leena toi Liljan takaisin kotiin, meinasi, että saa vielä kasvaa ensi keväälle ennen kuin astutetaan. 

13-14.8.2018 (12154.4km)

Pari juoksumatolla vietettyä päivää. Maanantaina nukuin pommiin. Aloitin aika pian herättyäni urakan. Menin vuoroin kävelyä ja juoksua. Äänikirja "yksin" , joka kertoi Paavo Nurmesta tuli kuunneltua loppuun.

 

Kaverin kanssa puhuin puhelimessa myös tovin maanantaina. Vieläkin tuntui köysirata kiipeily lihaksissa. Simplesite päivitykset onnistuivat pitkästä aikaa, tuli kerralla kirjoitettua ja siten muisteltua pari viikkoa.

 

Illalla veimme tinkertamma Liljan astutettavaksi Leena Latvalan luo "Vellu" orille. Kotiin palattuamme katsoimme romanttisen elokuvan. Mika vielä hieroi mun jalat.

 

Tiistaina heräsin seiskalta ja urakan aloitin noin kasilta. Aamupalaksi söin leipäjuustoa, lakkahilloa, melonia, maksamakkarajuustoleipää ja vitamiinivettä sekä kahvin.

 

Hölkkäilin lähes kaiken, sillä halusin ehtiä siivota ennen kuin yle Porin radiohaastattelija Pipsa Uutto tuli jututtamaan.

 

Tällä kertaa sain kivuttomasti juosta. Ruokatauolla paistoin kukkakaali, kesäkurpitsa, porkkana, soijarouhe, raejuusto lounasta.

 

Ehdin valmiiksi ajassa 5:21, vain 20min nopeammin kuin maanantaina ison osan käveltyäni.

 

Haastattelu käytiin kahvikupin ääressä. Koirista tuli julkkiskoiria, kun alkoivat kesken haukkua Suskin tullessa koulusta.

Kuvia otettiin juoksumatolla ja pihalla. Lopussa puheltiin, että ehkä myös Pipsa tulee koittamaan maratonia vaikkapa toiseksi viimeisenä päivänä.

 

Päivälliseksi söin lohikiusausta ja vielä santsasinkin, kunnes oli ihan ähky. Edes vesilasi ei meinannut enää upota.

 

Illalla oli painitreenit ja pakkasesta löytyi vähän jäätelöä. Kyllä näillä kelpasi.

 

 

 

 

10.-12.8.2018 (12070km)

Roni vk-loppu. Aamulla urakoin matolla aikaan 5:25. Illalla poljettiin soramontulle uimaan, itse vilvoitin pohkeet ja reidet vedessä. Elokuva ja unet teltassa melkoisessa tuulessa.

 

Lauantaina kuudelta ylös, seiskalta matkaan. Uusi juomareppu selässä, vastatuuleen. St1:llä tauko. Kantin ohi 30km ehdin juosta.

 

Perhe tuli perässä autolla ja poimi kyytiin. Matkalla syötiin hampurilaiset. Turkuun flow parkin köysirata kiipeilyyn mentiin. Klo 14.30-18 siellä seikkailtiin ja 4km tuli mittariin lisää.

 

Ennen kotiin paluuta treffattiin sisko, syötiin katkarapu sämpylät ja jättikeksit sekä kaksi jättimukia kahvia.

 

Mikan ajaessa kotiin luin kirjaa. Sarvelassa hyppäsin kyydistä ja juoksin vikat 8km. Onnistuin kaatumaan asfaltti työmaa kohdassa, kun maratoonari askel ja röpöläinen maa eivät sopineet yhteen.  Kämmeneen pieni ruhje.

 

Toinen yö teltassa. Yöt alkavat olla pimeitä. Jesse ja Heli palasivat Ouluun. Ronin kanssa hevosteltiin. Minna kävi Kuopiosta hänen hevosia Pontsia ja Verttiä katsomassa. Syötiin kinuskikakkua samalla, hyvä tekosyy nuo vieraat :D

 

Sunnuntaina mara alkoi klo 16 Ronin lähdettyä isovanhempien luokse. Menin ensin matolla 17km. Mika kävi pyörällä lenkillä. Kohtasimme portilla, kun lähdin 25km ulos juoksemaan.

 

Vastatuuleen sai yhä mennessä juosta. Kun jäljellä oli 15km matka tuntui loputtomalta. Loppua kohden helpotti, vaikka Mika ei tullut aikeistaan huolimatta vastaan. Hän ajoi Juustoportille, ei huomannut selvittää missä juoksen.

 

Valmista oli klo 22-23 liki 6h ajassa. Iltapalan jälkeen nukahdin sohvalle. Tee jäi juomatta.

8.-9.8.2018 (11900.4km)

Keskiviikkona heräsin varhain. Ennen seiskaa oli auton nokka kohti kangasalaa. Ysiltä olin Petri S Juutin Maran lähdössä. 

 

Muiden kanssa yhtä matkaa juostiin puoliväliin. Markku Salo jutteli loppu matkan niin, että vaivihkaa muu porukka vähän jäi.

 

Lopussa aikani oli 4:54. Uin, saunoineen, söin makkaraa ja makaronilaatikkoa sekä kävin esikoispoikaani, Anttia tapaamassa.

 

Illalla ruisleipää, graavilohi, jogurttia ja inkivääri teetä. Hetken kirjan kirjoittamista ja sitten uni maistui.

 

Nukuin levollisesti, mutta heräilin varmistamaan, että en vaan nuku pommiin.

 

Torstaina aamupuuro kuudelta, urakoimassa seiskalta, live kasilta ja kaverit matkaan ysiltä.

 

Näin muita joka kierroksella mennen tullen, mutta vaikka olimme aika saman vauhtisia, ei matkaseura ollut tänään.

 

Maalissa aika 5:28, ruoka ja kotiin. Kahvi, pikku päikkärit ja Kauhajoella tosi tehokkaat painitreenit.

6-7.8.2018 (11816km)

Pari matto päivää.

Pohkeet olivat Kempeleen juoksun jäljestä niin kipeät, että kävelykin oli melkoista könkkäystä.

 

Ajat 5:18-5:38. Kävelyä ja juoksua. Äänikirjaa kuuntelin. 

 

Tiistaina illalla painia. Teron kanssa kaksin tekniikka harjoitukset ja nyrkkeilyä lopuksi.

5.8.2018 (11731.6km)

Klo 11-14 oltiin hevosten kanssa Karvia päivillä talutusratsastus hommaa tekemässä. Siinä tuli päivän ekat 4km. Oltiin paikalla noin tunti etuajassa, mun väsyajatteluvirhe.

 

Kotona palattuani söin ja painuin juoksumatolle. Siinä talsin 36km. Roni lähti jo päivällä isälleen, joten Mikan ja koirien kanssa kävimme viimeisen 2km pihalla.

4.8.2018 (11689.4km)

Kasilta jalkeille ja aamupuurolle. Ysiltä liikkeelle. Katsastettiin missä pukuhuoneet ja lähtö, tehtiin live ja alkulämmöt yhteisjumpalla. Sovittiin missä nähdään Emma ja Roni juoksun jälkeen.

 

Sitten olikin jo kiire lähtöön. Jyrki Leskelä juoksi meidän kanssa lähes koko matkan. Edellä meni kolme N40 naista. Ajattelin, että niitä en päästä karkuun.

 

Mika tokaisi muutaman kerran, että menee aika lujaa. Jopa vitosen kilometri ajoilla säikytteli, mutta onnekseni mulla oli kuulokkeet korvilla, joten olin kuin en olisi kuullut, enkä siten antanut asian vaikuttaa.

 

Ajattelin, että sm mitalista ei joka päivä kisata, joten kaikkeni yritän. Kuulokkeista piti kuunnella musiikkia, mutta en ehtinyt sitä laittaa. 

 

Vähän ennen puoliväliä yksi N40 juoksijoista karkasi, toinen meni pissalle ja kolmas näytti vähän hyötyvän. Mika sanoi, että ohitetaan se ja Haukkala myös, niin teimme.

 

Loppua kohden jalat alkoi itselläkin painaa. Jonkin aikaa voimia antoi tieto, että lähes väistämättä tulee ainakin jonkinlainen ennätys.

 

Aika maalissa oli 3:51. Hieronnassa käytiin ekana, muutama muki vettä, pikasuihku ja palkintojen jako sekä häjyjen yhteiskuva.

 

Mikan joukkue sai kultaa, mun hopeaa. Paluumatkalla meillä oli Ilmari kyydissä Seinäjoelle asti. Kirjoitin matkalla kirjaa.

Ilkan luona käytiin iltakahvilla.

 

31.7-3.8.2018 (11647.2km)

Matolla juoksupäiviä, ajat 5:30-6:30.

Osittain kävelyä, välillä juoksua. 

Simplesiten päivitysongelmista johtuen en enää muista oliko jotain tiettyjä tuntemuksia.

 

Tiistaina ei ollut painitreenejä, joten kävimme Mikan kanssa salilla.

 

Perjantai on myös elävästi mielessä. Heräsin aikaisin, sillä meillä oli edessä ajo Ouluun poikani, Jessen luokse. Ajattelin silti urakoida kohtuullisen rauhassa.

 

Suunnitelma oli lopussa pissiä, sillä Mikan oli tarkoitus siivota lannat hevostarhasta. Hän kuitenkin muutti mielensä, koska heräsi kuulemma liian myöhään. Sisuunnuin ja aloin juosta lujempaa ehtiäkseni siivota itse.

 

Mika teki hommansa ja mä juoksin juoksuni. Pääsimme liikkeelle noin klo 13. Ajettiin aika kauas yhden takeaway kahvin voimalla. Myöhemmin syötiin kebabateriat.

 

Ouluun saavuimme klo 19. Syötiin tukeva illallinen: ranskalaisia ja pihviä. Nam. Viihdykkeeksi kokeiltiin pelata VR-laseilla. Metka kokemus.

 

Uni tuli kivasti Emman ja Ronin vieressä. Pari kertaa heräsin juomaan. Toisella kerralla oikeaa pohjetta kramppasi.

 

30.7.2018 (11478.4km)

Aamu alkoi kuudelta. Sykkeet jäi mittaamatta, koska Polar v800:n hajottua käyttämäni kännykkäsovellus Polar beat ei yhdistänyt sykesensoria.

 

Seiskalta aloitin yhdessä Julia Koiviston kanssa. Siinä uskomaton nainen. Ikää hänellä on jo 70v, vielä jaksaa juosta maratonin. Tänä vuonna hän on myös osallistunut 100km kisaan.

 

Puoliaika oli 3:06. Jälkimmäinen puolisko meni vähän hitaammin, helle varmasti vaikutti.

 

Vessataukoja Julia piti aika monta, silloin sain itse kävelytaukoa, sillä en viitsinyt pysähtyä paarmojen ja ampiaisten syötäväksi.

 

Juomataukoja pidimme joka kierroksella. Roni tuli viimeisellä kierroksella mukaan. Aurinkorasva lisäilin silloin tällöin. Enää en pala niin herkästi kuin alku kesästä.

 

Olimme valmiita ajassa 6:52. Julia lupasi tulla syyskuussa uudestaan. Mika juoksi omansa illalla hurjaan 4:02 aikaan.

 

Ronin kanssa vietittiin ilta rennosti löhöillen ja karkkeja syöden.  Sain viimein kirjoitettua blogia puuttuvat 11päivää. Simplesite toimi, toivottavasti tämä hyvä buumi jatkuu.

 

Julia sanoi, että blogia on kiva lukea, se oli mukava kuulla.  Hän oli jo kolmas, joka puhui, että voisin kirjan kirjoittaa. Ajatus alkoi vähän jo päässä itää. Suskin kanssa siitä puhuimme illalla. Yhtä lukua olin tietämättäni jo aloittanut työstämään.

29.7.2018 (11436.2km)

Aloitin 06.40. Mika ja Olli Karvala aloittivat kasilta. Olin siihen mennessä kiertänyt kolmanneksen.

Yhdessä menimme aina väliin kierroksen, sitten hölkkäsin kaksi - kolme kierrosta, kunnes sain miehet kiinni.

Näin sain oman urakan valmiiksi ajassa 6:10. Loppua kohden painoi jaloissa ja pääkin sanoi, että riittää jo. 

Ronin kanssa haimme kunnalta läskipyörät lainaan. Leikittely hetki koululla, mm.potkittiin palloa. Käytiin  kaupassa samalla.

Illalla taas poljettiin uimaan, tällä kertaa Karvia järvelle.  Matkaa kertyi 7km/sivu. Matkalla meni maha sekaisin ja ei tietenkään ollut paperia mukana. Pyyhkiköhän ihmiset aikana ennen paperia lehtiin kuten minä... Ehkä. Me ainakin saatiin hyvät naurut. Uidessa nähtiin eläviä simpukoita.

28.7.2018 (11394km)

Aloitin 06.30. Ehdin kiertää 9kierrosta ennen kuin Mika ja Timo Herrala ehtivät ysiltä mukaan. Noin 5-6h vauhtia hölkkäsimme.

 

Ruokataukoa ei tällä kertaa pidetty. Ylämäet kävelimme. Aurinko paistoi jälleen. Kun mulla tuli valmista, Mika jatkoi Timon kanssa.

 

Iltapäivällä iski kauhea väsy, kuten monena muunakin tällä viikolla. Illalla poljettiin soramontulle 8km päähän uimaan. Vesi oli kylmää helteestä huolimatta, mutta Roni tarkeni kauan.

 

Uinnin jälkeen söimme jäätelöä ja katsottiin elokuva Alvin ja pikkuoravat. Ronin kanssa iltahöpötykset ja olin ihan umpiunessa.

 

Aikaa kaksin Mikan kanssa ei meinaa mahtua minnekään, se tulisi kyllä tarpeeseen. Kun projektini on ohi, pitää sitten korkojen kera korvata pitkä odotus Mikalle.

26.-27.7.2018 (->11351.8km)

Aamulla ajoissa aloitin juoksumatolla, sillä päivisin oli sisälämpötila 30c. Äänikirjoja kuuntelin. Juoksijan sielun jälkeen vuorossa oli bikinirajatapaus, olet hyvä tyyppi ja Aki Hintsan voittamisen anatomia.

 

Vikan kolmanneksen menin pihalla saaden aurinkoa ja raitista ilmaa. Näin molempina päivinä. Torstaina Mika oli ylitöissä illan. Perjantaina Roni tuli kesäloma viikkoa viettämään.

 

Vähän yli 6h meni aikaa molempina päivinä. Illalla touhuttiin hevosten kanssa, taluteltiin Ronia ratsain, tehtiin lastaus harjoituksia ja vuolinkin pari.

Ma 23.-ke 25.7.2018 (->11267.4km)

Aloitin maanantaina juoksun jo 06.30, sillä 12.45 piti olla Jalasjärveltä hakemassa leiriläisiä. Juoksin ajassa 5:14.

 

Iltapäivällä ja illalla vedin hevosohjelmaa ensin teoriassa ja sitten maastakäsin käytännössä. Lopuksi Irene ohjasi meille joogatunti. Oli ihanaa. Jäykkä kroppa suli rennoksi ja hitusen jo venyikin.

 

 

Tiistaina aloitettiin aamupäivällä hevostoiminnan parissa. Iltapäivällä leiriläiset katsoivat dvd-levyä ja mä juoksin juoksumatolla. Hyvää taustatöminää :)

 

Illalla Mika ja Suski ohjasivat ratsastustemppuja ja rentoutusta, jota Irene jatkoi joogaohjauksella selästä käsin. Itse sain seurata valokuvista, ehdottomasti koitan myöhemmin.

 

Keskiviikkona aamupäivällä pidettiin teoriaa ja perään seikkailimme jalkaisin hevosten kanssa maastoon.

 

Kun hevoset olivat saaneet hetken laiduntaa, kiinnitimme ne puihin ja Irene ohjasi joogaa. Varsa taisi irrottaa Suvin köyden, mutta viisas tamma rentoutui katsomaan ja kuuntelemaan meidän touhuja.

 

Maratonin aloitin leirin loppuessa DVD:n katseluun. Mika kävi puolesta Jalasjärvellä onnibussilla. Itse juoksin juoksumatolla.

 

Lähes 6h jaksoin askeltakaan, ensin 26.4km matolla, sitten 15.8km pihalla. Kivat kolme päivää. Samalla aika raskaat. Olo väsynyt, mutta onnellinen, hivenen haikeakin.

22.7.2018 (11140.8km)

Jalkeille seiskalta, liikkeelle kasilta. Mukaan rinkiä kiertämään tuli Eija Uusi-Esko. Rauhassa mentiin, välillä syötiin ja aurinkoa riitti.

 

Jutellessa avattiin isojakin asioita ja se just on hienoa, kun ihmiset uskaltavat kohdata kaikkine haavoineen ja arpineen. Respect.

 

Eijan kanssa oli ilo juosta, siinä on pieni ja sinnikäs nainen, joka on selättänyt isoja koettelemuksia.

 

Illalla veimme Emman Jalasjärvelle, kävimme kaupassa hakemassa leiriruoat ja paluumatkalla uimme ikkeläjärvellä märkäpuvuilla.

 

Uinti oli hidasta. Hapenottokyky oli tallella ensin vain oikealta, vasemmalla meni vettä nenään. Kivaa oli silti.

21.7.2018 (11098.6km)

Aamupala seiskalta, liikkeelle ennen kasia. Oma vatsani oli jo kunnossa. Tällä kertaa vessassa vieraili useamman kerran Petri.

 

Aloittaessa luulin, että iltapäivällä on ratsastustunti pidettävänä. Kesken juoksun tuli viesti, että toinen ratsastaja oli kipeä. Tulikin siis vapaa ilta.

 

Rauhassa mentiin tänäänkin, aika paljon käveltiin. Noin kuuteen tuntiin kuitenkin tuli kaikilla valmista. Veikko otti kunnon loppukirin ja edisti vartilla muita.

 

Miehet menivät taas edeltä saunaan. Mikan kanssa kävelimme yhdessä vikat kierrokset. Ripeästi käveltiin.

 

Illalla käytiin Mikan kanssa ratsastamassa ja katsottiin leffaa.

20.7.2018 (11056.4km)

Aamulla sain nukkua pidempään. Juoksu alkoi vasta klo 15, kun Petri S Juuti, Veikko Punkka ja Matti Borg saapuivat Tampereelta.

 

Aloitimme juomalla kahvit. Mikakin ehti starttiin mukaan töistään. Livevideon teimme heti alkuun.

 

Ekat 10km kärsin antibiootti ripulista. Ei ollut kivaa. Juoksin muita kiinni muutaman kerran kunnes imodium ja maitohappobakteeri alkoi auttaa.

 

Juoksu meni kivasti, kun oli juttuseuraa ja kuunneltavaa muiden jutellessa. Rauhallinen noin 5h-5.30 oli aikeissa. 

 

Syömässä käytiin puolivälissä. Vikat pari kierrosta kävelin, jotta miehet ehtivät ensin saunaan.

 

Matti jäi vähän muista, joten sain kipinän kävellä mahdollisimman nopeasti, että hän ei karkaa kauas. 

 

Ilta meni lukiessa Petrin lahjoittamaa juokse kirjaa.

16-19.7.2018 (11014.2km)

Itsekseen mentäviä juoksumatto päiviä neljä. Maanantaina sain juoksun jälkeen hakea tulehtuneelle varpaalle antibiootti kuurin.

 

Joka päivä koitin ainakin osan kävellä, että tuli kurfin ja keuruun perään palauttelua. Ajat olivat välillä 5:20-5:50 ilman taukoja.

 

Muutamana iltana vuolin hevosia. Mika oli lomansa jäljestä taas töissä. Suski kävi yhtenä päivänä yökylässä.

 

Varvas oli parempaan päin, mutta tuntui yhä vähän. Croksit ja sandaali-lenkkarit olivat ahkerasti käytössä.

 

Torstaina sykesensori ja Polar v800 kello temppuilivat. Lataaminen ei onnistunut ja näyttö meni täysin tyhjäksi, ei siis mitään tekstejä. Luulen, että aurinkorasva ja hiki sekoittivat sen hetkeksi.

15.7.2018 (10845.4km)

Ilkka aloitti juoksunsa jo aamulla. Mä vahdin lapsia. Mika meni neljä viimeistä kierrosta Ilkan seurana.

 

Oman urakan aloitimme vähän ennen kolmea. Roni tuli pyörällä kierroksen mukana ennen kuin lähti isälleen.

 

Kävelimme lähes koko matkan, noin 8h. Työltä maistui loppua kohden. Varvas sattui alkuun, mutta turtuu hommaan.

14.7.2018 (10803.2km)

Keuruulla Miran luona heräsimme ysiltä. Aamupalan jälkeen kävimme Ronin ja Mikan kanssa uimassa.

 

Kotiin palasimme iltapäivällä, koska mulla piti olla ratsastustunnin pito ja maraton urakka. Selvisikin, että tunti oli aikataulu moka, sen piti olla vasta viikon päästä.

 

Roni mulle pettyi mokan takia. Onneksi Mika viihdytti ja lohdutti Ronia juoksuni aikana.

 

Matolla juoksin, vaikka sisällä oli tosi kuuma. Juoksu oli kesken vielä sittenkin, kun Ilkka tuli tyttöjen kanssa sunnuntain maratonia varten. Välillä otti lujille, etenkin, kun tulehtunut varvas oli yhä kipeä.

 

Viimeiset pari kilsaa kävelin Mikan kanssa pihalla, tämän luettua Ronille iltasadun. Ihanan viileää oli ulkona.

13.7.2018 (10761km)

Aamulla sain nukkua vähän pidempään. Ronin kanssa rötväiltiin sohvalla aamu. Klo 10.30.30 kävi yläsatakunnan toimittaja.

 

Pakkailut ja ruoka. Klo 14 lähdimme Keuruulle. Miralla oli vielä päivällinen meille.

 

Ronin juoksu oli ekana. Lähtöpaikkaa saatiin hetki etsiä, kun ei tullut mieleen, että se on vaihtunut. Roni joutui juoksemaan 8-14v seurassa.  Vaikka hän jäi hännille, meni hän sitkeästi loppuun ja sai mitalin.

 

 

Mira ja Emma huolehtivat Ronista. Me aloitettiin oma maraton. Lähteissä ei ollut mitään hajua miten tulemme menemään. Puolikas meni 4h vauhtia, kolmaskin lähes. Vikalla kympillä vähän vauhti laski ja aikaa meni 4:07.50.

 

Kaksi wc käyntiä ja sade, kivaa seuraa, hyvät maisemat. Kelpasi marailla. Naiset 40 kakkossija tuli.

12.7.2018 (10718.8km)

Seiskalta heräsin ja kasilta aloitin urakoinnin. Ehdin kolmanneksen mennä ennen kuin meille tuli tutustumiskäynnille mahdollinen tallityöharjoittelija.

 

Hevostouhujen jälkeen jatkoin marakilsoja. Yhä kävelin osan, mutta vähän lisäsin juoksun osuutta ja vauhtia.

 

Loppuaika oli 5:34.

11.7.2018 (10676.6km)

Yhä väsy ja varvas kipeä (mäti kynnen tyvestä). Silti sitkeästi seiskalta jalkeille ja kasilta marakilsojen kimppuun.

 

Mika onneksi leikkasi mun vanhat Asicksit niin, että niistä tuli lenkkarisandaalit, jotka eivät enää varvasta painaneet. Ohjeesta saamme kiittää Seppo Leinosta.

 

Sisälämpötila riitti yhä. Ruoaksi söin kebabin lopun ja salaatin, jonka hankimme tiistai iillan painin edellä.

 

Jaksoin jo vähän nostaa nopeutta alkuviikosta, kävely hetkittäin 7km/ h ja juoksu 8km/h. Tällä päästiin yli 6h:stä alle 6h:Iin.

 

Illalla kävimme Seinäjoella. Ajateltiin mennä uimaan, mutta halli oli kiinni. Käytiin sitten kaupoilla ja Katjan käärmeitä katsomassa.

10.7.2018 (10634.4km)

Tiistai valkeni yhä väsyneenä viime viikosta. Lihaksissa tuntui ja varvas oli kipeä. Juoksumatolla urakoin yhä villasukat ja croksit jalassa.

 

Kuuma oli sisällä kilsoja kerätä. Vikat 7km sain tehdä pihalla ja sain seuraa, sillä Roni lähti pyörällä koululle leikkimään ja palattuamme Roni vielä juoksi 365-reitillä 2km.

 

Perunat ja silli sekä leipä oli toistamiseen ruokana juoksun puolivälissä. Roni teki livevideon.

9.7.2018 (10592.2km)

Heräsin seiskalta tosi rikkinäisiltä unilta. Mieli oli yhä levoton kovan treenin ja hälinä jäljestä, kun sitä koko viikon kesti.

 

Aamu alkoi selvitellen Mikan 48h juoksua, jonka tulos oli jäänyt virheellisesti alamittaiseksi verraten siihen mitä hän oikeasti juoksi.

 

Kari Jääskeläinen sanoi Mikalle tulostaululla vieressä minuutteja ennen loppuverkkaa, että 280m enää. Mä kuitenkin yllytin lisää ja Mika juoksikin koko kierroksen. Se ei enää laskennassa näkynyt, ääni tuli niin samoihin aikoihin, että järjestelmä ehti sammua nopeammin kuin Mikan vauhti. Onneksi tulos saatiin korjattua.

 

Me saatiin myös ihania yllätys aamuvieraita. Eija ja Mikko poikkesivat kotimatkalla aamukahville. Olin ehtinyt alle 200m kävellä, mutta nollasin kellon ja aloitin myöhemmin alusta.

 

Juoksumatolla kävely oli tehtävä villasukka croksi yhdistelmässä, koska vasemmassa jalassa oli kakkosvarpaan kynnen alla iso rakko. Kynnen tyvessä oikein mätää.

 

Myös molempien jalkojen säären ulkosivu nilkan korkeudesta tuntui rasittuneelle. Selvästi nopea juoksu rasittaa eritavalla.

 

Ekan 16km , 150min kävelin 6.5km/h. Sitten vaihdoin 7km/h, mutta se tuntui tänään hölkkä auhdilta, joten 50min meni juosten.

 

Puolivälissä söin uusia perunoita ja silliä sekä leipää ja c-vitamiinivettä. Tuolla kulki taas liki 100min osin hölkkää, osin kävelyä, hidasta kaikki.

 

Ronin tullessa klo 15, maraton matkasta uupui 10km. Leikimme hetken pihalla koirien kanssa piilosta. Sitten siirryimme 365-reitille ulos aurinkoon. Roni polki ja mä juoksin ja kävelin, miten milloinkin. 

 

Viimeisen 2km Roni juoksi mukana harjoitellen Keuruun yömaratonille. Hänellä oli hyvä juoksu.

 

Jäätelöherkuilla ja karkeilla palkittiin itsemme illalla.

8.7.2018 (10 550km) jäl.115pv

Toistamiseen sain herätä valmiiseen aamupalapöytään. Mikä ihana startti päivään.

 

Maraton juoksijoita oli tullut viimeiseen kauhujenjoki ultra running festival päivään enemmän kuin viitenä päivänä aiemmin.

 

Lähdössä en osannut yhtään enempää odottaa tuleeko hyvä vai vähemmän hyvä päivä. Siitä se silti lähti.

 

Kimmo ainakin jäi kiltisti taakse. Monta tuntui menevän edelle. Naisista kuitenkin karkasi vain yksi, jo lauantaina juossut teamin Raholan edustaja. 

 

Päätin yrittää pitää paikkani, silläkin uhalla, että helteessä ja näin monen juoksupäivän jälkeen voi tulla se raja, että ei jaksakaan.

 

Paikka pysyi. Jossain vikan kympin kohdilla olin hetken itseäni epäillä, koska siihen asti takana pystyneet Kimmo, Timo ja Olavi olivat ihan takana. Edes armoton vitsailu ei miesten vauhtia hidastanut.

 

Hetkeksi Timo ja Olavi jopa karkasivat. Jostain löytyi loppu sisu ja vikalla kierroksella lähdin kirimään ja karautin maalisuoralla ohi. Janne yritti samaan koriin, mutta hänkin jäi vähän vauhdista. 

 

Päätös oli siis varsin hyvä. Viikon paras aika. Tiukka treeniviikko ja huikea tunnelma.

 

Mikan 48h juoksu jatkui vielä 3h. Pakkasin, kävelin ja tsemppasin. Kuvasin. Tavoite, 281km tuli Mikalla täyteen ihan lopussa. Jännittäväksi siis meni ja sankari oli jo palkintojen jaossa nukahtaa.

 

Palkintojen jako oli hieno hetki. Ikävästi vaan juuri 6pv maraton tulokset oli vielä laskematta ja me jäätiin ilman mitään mainintaa. 

 

Väsyneenä kotimatkalla pääsi jopa pikku itku. Tuntui hetken, että ihanko turhaan koko viikon ahkeroimme. Jopa 6h juoksijat mainittiin, samoin monesta sarjasta yli 10 osallistujaa, mutta meistä ei ketään.

 

Toki ymmärrän, että kiire, väsy, aikataulu muutokset, syitä oli. Pirteänä myös jaksan ajatella, että tärkeintä on, että kohdallaan oli kivaa ja sitä kyllä oli.

 

Ilmapiiri oli huikea. Huolto oli tosi hyvä. Kaikki oli lähellä. Tsemppiä tuli valtavasti. Jokaisen sankarityö ilahdutti ja sykähdytti enemmän kuin osaan sanoa.

 

Moni lupasi tulla juoksemaan vielä meille ja se oli myös ihana tieto. Sen avulla jaksan entistä paremmin loput 115 päivää.

 

Kotona Mika simahti pian. Mä laitoin pyykit, purin tavarat, hoidin rakkovarpaan aamukävelyä varten, tankkasin ruokaa ja juomaa sekä tein päivitykset.

7.7.2018 (10507.8km)

Ihanaan huolenpitoon sain herätä, kiitos Kimmolle ja vaimolleen. Aamupala antimien jälkeen vatsa toimi. Sitten vain juoksijana ja toppi päällä juoksureitille, joka alkoi viidentenä päivänä olla melko tuttu.

 

Lähtiessä oli kuin alla olisi ollut jonkun muun jalat. Onneksi tunne hälveni eka kierroksen jälkeen. 

 

Kärkiporukka (Mikko, Timo ja muut) meni lähemmäs 5min/km kuin 6min/km. Vähän arvelutti välillä, jotta miten jaksan.

 

Annoin kuitenkin mennä parhaani mukaan. Niin antoi myös kKimmo. Hän juoksi lähes 4h aikaan. Itselläni meni 4:18.

 

Pissalla piti käydä vasta 21km:ssä. Aika kiva fiilis oli. Välillä paahtoi, mutta enimmäkseen riitti myös varjoa ja tuulta, vaikka lämpöä oli noin 20.

 

Kotona kävin pitämässä ratsastustunnin. Sitten palasin Mikaa tsemppaamaan ja yökylään.

6.7.2018 (10465.4km)

Aamulla autoon kannettiin patjaa, peittoa, tyynyä ja kahden ihmisen kahden päivän juoksuvarusteita.

 

Kympiltä aloitin ekan päivän Kauhajoella sortseilla. Kolme olin mennyt trikoilla ja pitkähihainen yllä.

 

Miltei koko ajan paahtoi, varjossa ja tuulessa oli silti viileä. Lippis oli lentää tuulen mukaan.

 

Kimmo sanoi, että ei uskalla enää juosta mun vauhtia. Juoksin sen sitten kierroksella kiinni ja loppu mentiin yhtä matkaa.

 

Ritvakin jäi kierroksen ja Päivi, joka voitti mut tiistaina. Sitä en osannut odottaa, mutta antoi tieto vähän lisäpuhtia. Loppu aika oli 4:20.

 

Mikan kanssa käytiin syömässä. Mä menin uimaankin. Mika lepäsi sen aikana. Hänellä alkoi 48h juoksu klo 18.

 

Kävin itse Kimmon ja hänen vaimonsa luona puolimatkan bileissä jäätelöllä. Siellä oli monta muutakin herkkua ja juoksututut juoksujuttujen kanssa.

 

Illalla kävin vielä polkemassa pyörällä muutaman ringin, että sain Mikaa tsempattua.

 

Kympiltä menin nukkumaan. Kärpäset vähän koitti valvottaa ja patjalla tuli vähän pyörittyä. 

5.7.2018 (10 423.4km)

Matkalla kauhajoelle oli vähän väsynyt olo, vaikka olin nukkunut ihan kivasti. Lähdössä olo oli kuitenkin pirteä.

 

Ekat 13km juoksin toisessa maratoonareiden junassa. Ekaa vei Perttula. Yksi wc käynti ja juna karkasi. Hetken jouduin juosta yksin ja motivaatio oli karata ties minne. 

 

Onneksi Kimmo tuli pian samaan vauhtiin. Hänellä tuntui tänään kulkevan. Itselläni vähän painoi reidet ja pakarat. Kohtalaisen ok meno silti maistui, kun niitä näitä välillä vitsaili ja peukkuja näytteli.

 

Ritva oli mukana ekaa juoksua KURF:ssä, hän jatkaa sunnuntaille asti. Menimme vuoroin edellä. Lopussa otin parin minuutin etumatkan, kiitos Kimmon huikean loppukirin, josta kyllä jäin heti pari minuuttia.

 

Taas on ilta syöty jäätelöä ja kulutettu sohvaa. Huomenna uinti ja Mikan tsemppaamaan. 

 

Kivoja päiviä. Kiitollinen saa olla, kun voi näin ihanaa lajia harrastaa.

4.7.2018 (10 381.2km)

Heräsin 8.30, tavarat oli jo pakattu, puuro ja matkaan. Ysiltä istuimme autossa matkalla kohti kauhajokea ja KURFia.

 

Kympiltä mä ja 19 muuta maratoonaria kirmasimme liikkeelle. Ajattelin juosta hitaammin ja siten palautella.

 

Hitautta syntyi 10minuuttia eilisen aikaan. Keskisyke tippui tällä 160:stä 150:een

Ehkä huomenna taas 10min hitaammin :)

 

Enimmäkseen oli puolipilvistä, lopussa paisteli aurinko. Lämpöä piisasi liki 20 astetta, kuten eilenkin.

 

Huoltopaussit pidin 4.5km välein. Pissalla piti käydä kerran. Maalissa janotti niin, että litra juomaa upposi hetkessä.

 

Mika hoiteli ensin asioita, mm.tilasi traileriin uuden pohjalevyn. Viimeisellä kympillä hän pyöräili mukana.

 

Jäätelökioskin kautta illaksi kotiin sohvalle. Leffaa ja lepoa.

3.7.2018 ( 10 339km)

Aamulla heräsin vain vajaan 4h unilta. Herättelin jo epätoivossani Mikaakin. Pääsimme kuitenkin matkaan hyvissä ajoin. Oltiin jo ysiltä Kauhajoella. Lähtö 1./6 maratonille oli kympiltä.

 

Matkaan meitä lähti kaikkiaan 25. Kuuden päivän maratonille osallistui 15. Naisia oli minä mukaan lukien 4. Aloitus aikani 4:19.23 oli kuusi päiväisten naisten ykkönen.

 

Yksittäisen maratonin naisjuoksijan annoin lopussa karata, sillä halusin hyvän vauhtikestävyys treenin päälle 4km loppuverkkaa.

 

Huomenna aion mennä rauhallisemman, jotta tulee palauttelua. Ehkäpä jotain noin 5h, plus miinus vartti fiiliksen mukaan.

 

Reitti oli kiva. Huolto oli hyvä. Vessa oli lähellä. Ilmapiiri vallan mahtava. Upeaa oli myös nähdä monta juoksututtua.

 

Kuuden päivän kilsojen kerääjille iso hatunnosto. Ovat jokainen ihan uskomattomia. Wau.

 

Ruokaakin saatiin juoksun perään ja muistopaita tuli. Jäätelökioski kautta oli kiva palata kotiin leffoja katsomaan. Jätin painin väliin, että ehti vähän levätä.

2.7.2018 (10 296.6km)

Nukuin pommiin. Vieraat oli aloittaneet ysiltä, itse aloitimme kympiltä.

 

Tänään maltoimme pitää kävely päivää. Puolivälissä kävimme syömässä Suskin laittamaa spaghettia ja jauhelihakastiketta sekä kakkua. 

 

Tulostin diplomit ja annoin mitalit. Saimme vuolaasti kiitoksia. Oli ihanaa kuulla, että vieraat olivat viihtyneet.

 

Aamupäivällä paistoi aurinko, iltapäivällä oli pilvistä. Tuulta oli tänäänkin, ehkä vähän vähemmän silti kuin pari viime päivää.

 

Loppua kohden alkoi taas puuduttaa. Lihaksissakin tuntui. Valmista tuli ajassa 8:07. Kotisohvalla katsottiin jäljestä leffaa ja santsattiin ruokaa ja kakkua.

 

Illalla sain kirjoitettua viikon blogikirjoitukset, viimein. Simplesite oli takunnut monta päivää. Oli kiva saada tekstit ajan tasalle.

1.7.2018 (10 254.6km)

Veikko ja Elina aloittivat noin ysiltä. Jouni Mäkelä liittyi heidän seuraan vähän myöhemmin. Itse aloitimme vasta klo 15.

 

Ensin leikitin Ronia ja huushollasin. Vieraiden saunottua ja syötyä aloitimme itse. Urakasta eka 8km Roni polki pyörällä tsemppaamassa. 

 

Hetken kävelimme. Sitten alettiin mennä 2kierrosta kävellen, 1juosten. Puolivälissä Mika jotain jurnutti juoksusta, kun olin ennalta sanonut , että kävellään. 

 

Oma juoksuinto hetkeksi laantui. Harmissani kävelin lujempaa ja Mika suuttui ja alkoi jättäytyä jälkeen.

 

Itse aloin mennä joka toisella juosten. Laskin, että en tahdo jälkeen klo 22 enää kiertää vaan sohvalle.

 

Laskut piti ja illalla ehdin vielä kolme jaksoa katsoa pihlajasatua. Juoksukellon oli valmis ajassa 6:21.

30.6.2018 (10 212.4km)

Kasilta aloitin. Tällä kertaa ehdin kiertää kaksi kertaa ennen kuin Veikko ja Elina aloittivat. Mika aloitti taas vähän mua myöhemmin.

 

Kävelin vähemmän kuin perjantaina, joten ehdin melkein samaan aikaan itsekin, tällä kertaa 5:06. Saunaan ehdin ekana. Mika kävi Veikon kanssa.

 

Elinan kanssa ehdimme juosta ja jutella hyvän matkaa Mikan juostessa kiinni kierroksia mitkä oli jäljessä. 

 

Ronin seurassa pihaleikeissä meni ilta. Pari tuntilaistakin kävi. Päivä meni äkkiä.

28.6.2018 (10 128km)

Päivä meni hiekkaa lapioiden, kun hevosten pyöröaitaan tuli hiekat ja traktorin kippi oli rikki.

 

Iltapäivällä aloitin juoksu urakan matolla. 28km jaksoin hikoilla sisällä, sitten tuntui, että on pakko päästä ulos.

 

Mika tuli kaveriksi kävelemään 8km. Lopun 6km hölkkäsin yksin kunnon vesisateessa. Mika piti vielä hetken vanhemmilleen seuraa. Itse olin valmis liki klo 23 ajassa 5:34.

29.6.2018 (10 170.2km)

Heräsin seiskalta. Juoksun aloitin jälkeen kasin. Vieraat: Veikko Ollila ja Elina Pajuniemi tulivat ennen ysiä. Olin silloin kiertänyt yhden kierroksen. 

 

Mika teki tallityöt ja aloitti 4kierrosta myöhemmin. Itse kävelin välillä mäet, hölkkäsin tasaiset osuudet.

 

Oma aikani meni 6:12 asti, vieraat olivat valmiita 4-5 tunnissa, niin myös Mika. Sinällään hyvä, että pääsimme portaittain saunaan.

 

Saimme vierailta ihania tuliaisia. Ihanan pirteää väkeä ja avoimia ihmisiä.

 

Kun olimme valmiita, oli Ronin tulo vk-lopuksi lähellä. Ilta meni Ronia viihdyttäen. Kiva päivä.

27.6.2018 ( 10 085.8 km)

Puolet urakkaa meni historiallisesti heinäpellolla heiniä kärräten talliin ja hevosten eteen. Aikaa hupeni yli 6h.

 

Lopun menin matolla ja aika oli vain 2:28. 

26.6.2018 ( 10 043.6 km)

Juoksumatto oli tämän päivän urakka alusta. Aloitin kävellen ja sitten aloin vuorotella juoksua ja kävelyä.

 

Matolla viihdyin 32.2km verran. Sitten kävelimme Mikan kanssa viimeisen kympin. Yhteensä aikaa meni noin 6h

25.6.2018 ( 10 001.4 km)

Tämän päivän maratoni alkoi historiallisen varhain. En saanut unta, joten lähdin aamuyöllä klo 02 kilsoja keräämään.

 

Suunnaksi otin Jalasjärven ja ajattelin kävellä juustoportille aamukahville sekä vessaan.

 

Suunnitelma vähän pissi. Olin juustoportilla jo kuudelta, paikka aukesi vasta seiskalta. Kuukautiset alkoivat reissun aikana. Väsymys iski aika lujaa, kun valvottuja tunteja alkoi olla paluumatkalla yli 24h.

 

Lähtiessä oli viileää. Palatessa lämmintä. Jo viideltä alkoi talojen pihoissa ja teillä kuhina, ihmiset lähtivät liikkeelle.

 

Aamussa oli tunnelmaa. Valmista tuli noin 7:30 ajassa. Nukuin 5h. Illalla vuolin hevosia ja katsottiin leffaa. Uni tuli vielä yölläkin.

24.6.2018 ( 9959.2km)

Aamu alkoi Mikan ja mun huudolla sekä hevosten karkailulla. Mika ja Olli aloittivat maratonin noin kympiltä, itse korjasin ensin Emman kanssa aitaa ja lähdin liki tunnin myöhemmin juoksemaan miehiä kiinni.

 

Hetken kävelimme aina välillä kierroksia kiinni kuroessani yhdessä. Lopussa mua alkoi painaa epäilys, että ehdinkö videopuheluun Ronin kanssa.

 

Kävelypäivä 10päivän juoksuputken perään oli siis yhä vähän mitä sattuu, mutta eipä tarvinnut yksin koko ajan mennä.

 

Mulle tuli 6:34 ja miehille 9:10 ajat.

23.6.2018 (9917km)

Kasilta jalkeille, ysiltä ulos. Mihinkäs muualle kuin hevosaitaa tekemään. Ilkka tuli klo 11, silloin vielä viimeiset hommat tehtiin.

 

Puolilta päivin päästiin aloittamaan, mä ja Ilkka hyvin syöneenä. En muista mitä ehdittiin kiertää, kun käydessäni vessassa selvisi, että uuden aidan sähkö ei toimi.

 

Siirsin äkkiä kesken maratonin uuden aidan hevoset lauman sekaan, koska siellä tiettävästi kulki sähkö. Jatkoin juosten urakkaa .. eli se siitä kävelystä..

 

Hetki kävellen, kun ensin sain miehet kiinni ja.. lauma juoksutti uusia heppoja niin, että yksi meni langasta läpi ja tien toiselle puolelle syömään. Taas kesken maratonin korjaushommiin.

 

Jälleen juosten miehet kiinni. Hetken taas kävelin kunnes muistin vielä yhden mokan sähkölankaan liittyen ja oli käytävä se korjaamassa.

 

Varmaan jotain 5-10km tuli juoksua. Loppuajasta 7:51 sitä ei äkkiä arvaisi :)

 

Sinällään kiva maraton päivä, vaikka vähän raskas oli, mutta hyviä intervalli pätkiä sain ja sää oli hyvä.

 

Suski tarjosi meille kahvia ja Emma makkarat kesken urakan, kiitos molemmille. Iltatallihommat he myös tekivät.

 

Illalla syötiin jäätelöä ja katsottiin telkkaria. Ilta oli kiva, mutta sitten jäätävä muutos ilmapiiriin. Mika meni tosi möksynä nukkumaan. 

 

Kun kysyin mistä on kyse, sain kuulla, että taaskaan ei saa seksiä niin ei halua sitten itseään lähellä kiusata. Niin .. hmm.. ei saa.. mielenkiintoinen ennuste tai takauma asioista, joiden olemassaolosta en tiennyt mitään.

 

Vähän jäi asia kaihertamaan, joten siirryin sohvalle eikä uni tullut. Mika sanoi voivansa tulla sohvalle, tajusi kai miten tilanne oli mulle kelju. Sanoin, että en jaksa edestakaisin hyppiä.

 

Kolmeen valvoin. Sitten ajattelin, että kai sittenkin sänkyyn, jos Mika tosiaan on valmis nukkumapaikan vaihtamaan. Oli hän ja uni tuli.. ainakin hetkeksi..

22.6.2018 (9874.8km)

Kasilta jalkeille. Aamupalan kautta leiriohjelman pariin. Ulkoilua hevosten kera sateessa ja tuulessa. Mikä ihana juhannussää :)

 

Yhdestä kahteen ruokatankkaus: lohilaatikkoa, salaatteja ja jäätelöä. Kolmelta leirin loputtua juoksumatolle.

 

Mika teki pihalla hevosaitaa, mä juoksin. Halusin ehtiä auttamaan, mutta 11.peräkkäinen juoksupäivä niin vauhtia oli hankala lisätä.

 

Alku meni 8-8.5km/h. Vika tunti 10km/h. Loppu otti tosi koville, itkukin pääsi. Vaan lopulta ajassa 4:57 sain ennen ysiä homman valmiiksi.

 

Vähän juomaa ja rusina-porkkanaraastetta niin jaksoi vielä ulkona Mikaa auttaa. Suski onneksi teki iltatallityöt. Ilta venyi äkkiä 22.30 asti.

21.6.2018 (9832.6km)

Lähdin liikkeelle jo 7.30. Mika ja Suski valvoivat ekan ratsastustunnin. Ehdin juosta yli puoliväliin, kun kello alkoi olla sen verran, että Kimmo Knaapila oli liittymässä joukkoon.

 

Juoksimme kolmistaan noin 6.30-7 vauhtia ja juttelimme monenlaisia juttuja. Selvisi, että olemme molemmat menossa heinäkuun alussa Timon kuusi päiväiselle Kauhajoelle.

 

Juoksun jälkeen tuntui yllättävän paljon reisissä. Juoksun aikana tuntui vähän tahmealle, mutta kulki kuitenkin.

 

Suihku,  ruoka, karanneen hevosen metsästys ja lisää leiritouhuja.  Kivaa oli ja äkkiä meni taas aika.

 

Illalla karkkia ja monenlaista syömistä. Mika nukahti varhain.

20.6.2018 (9790.4km)

Tänään heräsin ajoissa ja hyvä niin, koska illalla maratonin perään alkoi hevostouhujen parissa leiri.

 

Juoksu meni kohtuu hyvin. Ei kipuja tai vaivoja. Vessassa piti silloin tällöin käydä ja kuuma oli yhä.

 

Leirillä sai sisäjuoksun vastapainoksi paljon ulkoilua. Illalla uni maistui.

19.6.2018 (9748.2km)

Piti herätä aamulla jo 6.45, mutta nukuin pommiin. 7.15 aamupuuro ja sitten juoksumatolle.

 

Menin vuoroin juoksua ja kävelyä. Taukoja tuli pidettyä aikatavalla, jopa aitalankaa hevostarhaan laittaen.

 

Sisällä hikoilu ja jano on kyllä valtavaa. Mehua meni pari litraa.

 

Lopussa, kun alkoi meno maistua puulta, katsoin telkusta spirit, villi ja vapaa.

 

Painia ei ollut, ilta meni pihahommissa.

18.6.2018 (9706km)

Oltiin sovittu, että Timo Herrala tulee noin ysiltä. Mika hoiteli aamutalliin, kun me aloitettiin jo. 

 

Yhden kierroksen Mika kiri heti alkuun. Juoksu sujui kohtalaisen ok. Pari kertaa kävin vessassa ja muut kävelivät tovin, että sain helpommin hölkättyä heidät kiinni.

 

Puolivälissä käytiin syömässä keitot. Livevideon kuvauksen aikana käveltiin kierros.

 

Lopussa Mika taas juoksi kiinni kierroksia mitä oli alussa jäänyt jälkeen. Itse kävelin viimeisen, että hänen ei tarvinnut paljoa juosta yksin.

 

Loppuajat olivat 5:12-5:29, järjestys Mika, Timo ja mä, viimeinen vaan ei vähäisin :)

17.6.2018 (9663.8km)

Heräsin 6h pätkäunilta klo 09, kun kärpäset ja hyttyset oli kiusanneet. Roni nukkui yöllisen sairaalareissun jäljestä kymppiin.

 

Grillattiin ulkona. Ronin lähdettyä klo 12 isälleen aloitin Maran jälkeen klo 13. Matolla urakoin Mikan tehdessä pihatöitä.

 

Puoliväliin menin vuorotellen kilsan kävelyä ja juoksua.  Vähän alle 3h kohdassa otin puolituntisen juoksun.

 

Lopussa taas kävelin ja juoksin vuorottain. Katselin samalla spirit villi ja vapaa leffaa. Mikalle kannoin välillä ulos eväitä. Lopussa oli motivaatio loppua.

 

Sauna ja TV hetki. Ilta meni äkkiä

16.6.2018 (9621.6km)

Nukuin pommiin, urakan aloitin seiskan jälkeen. Ehdin ekat 100min, noin 12km ennen kuin Roni heräsi avustuksellani :)

 

Ulkoiltiin, löhöiltiin riippumatossa, tehtiin lusikkaleipiä ja syötiin lohikiusausta.

 

Mikan viihdyttäessä Ronia pihalla juoksin toisen liki 100min, jotta kasassa oli 26km. Sitten jatkettiin kolmistaan hormanevan lenkille. Roni tuli pyörällä mukaan.

 

Illalla piti grillata ja saunoa, mutta.. ei mennyt niin..

 

Emma oli tallitouhuissa loukannut jalan. Lähdimme ajamaan kohti kankaanpäätä, ja sieltä vielä Poriin. Kotona oltiin klo 03 yöllä.

 

 

15.6.2018 (9579.4km)

Sängystä 06. Aamupala ja liikkeelle 06.30. Tällä kertaa Roni heräsi jo kasilta. Jatkoin kuitenkin juoksua ja Emma otti Ronin mukaan aamutalliin. 

 

Vauhtia pidin tasaisesti 8.5km/h tosi pitkään. Vasta, kun alla oli jo 33km, aloin juosta 9km/h, menin sitä 5km verran. Loppu aika oli 4h58min.

 

Kohtuu hyvin sujui. Hiki oli toki valtava ja vasen alaselkä väsyi. Suihkun ja keittoruoan jälkeen lähdimme Ikaalisiin. Jasun silmät ja polvet tarkistettiin siellä.

 

Palatessa kävimme kaupassa. Kotiin palattuani Mikalla oli alkanut loma. Hän touhusi illan pihalla. Sitten tuli viesti, että hän lähtee veljen luo ryyppäämään. 

 

Pam. Ahdistus. Hylätty olo. Epätoivo. Tunteiden kirjo. Surua. Pelkoa. Tarve selviytyä äitinä tilanteessa mahdollisimman hyvin pehmentäen. Traumamuistoja. Auts.

 

Ronin kanssa iltapala, iltahöpötykset pedissä, hetki vieressä köllöttelyä ja sitten härkää sarvista.. juttelemaan Mikan kanssa. 

 

Huudoksi meni. Sain siitä moitteet ja sivalsin takaisin, että onko se päivien pako sen reilumpi. Loppuhuipennus.. tein näkyväksi Mikan negaation mua kohtaan satuttamalla itseäni. 

 

Häpesin ja surin samaan aikaan. Tunsin olevani huono malli lapsille, vaikka eivät olleet edes näkemässä. Surin, että en muuta vielä osaa enkä tiedä miten katkaista tilanne jo paljon ennen kuin tuollaiseksi menee.

 

Pieni lohtu, että nyt Mika olisi viimein osannut olla mulle lempeä, kuunnella, lohduttaa, olla läsnä ja vieressä. Itse olin jo ohittanut sen hetken, tunsin, että en sitä ansaitse.

 

Tiedän, että se on väsynyt ajatus. Pirteänä taas jaksan olla itselleni armollinen. Vielä yksi yö erillään, enkä edes tiedä osaanko enää vieressä nukkua. Nukuin 6vuotta yksin ja ehdin siihen tottua. Nukkumisrutiini oli hyvä, tuttu ja turvallinen.

 

Toivottavasti kuitenkin parempi huominen. 

14.6.2018 (9537.2km)

Heräsin klo 06. Puolituntia myöhemmin olin juoksumatolla. Roni nukkui pitkään. Ehdin likimain puoliväliin ennen kuin hän heräsi.

 

Söimme aamupalaa yhdessä, tai siis mä välipalaa. Kävimme ulkoilmassa. 

 

Ajattelin ensin, että juoksen maratonin kahdessa osassa, kun jo niin pitkälle pääsin. Ei mennyt suunnitelmien mukaan. Juoksin monta pikku pätkää. Aina välillä tuskittelin, kun Roni upposi saman tien kännykän kimppuun pelejä ja YouTube videoita katsomaan.

 

Suskin herättyä Roni pääsi opettelemaan toffeen tekoa. Mikan tultua töistä Roni pääsi pyöräilemään ja puihin kiipeämään. Riippumatossa he myös katselivat hevosten laukkailua. Sain itsekin siitä videon.

 

Valmista tuli ajassa 5h05min. Ilta meni ok, mutta Mikan kanssa yhä tilanne auki. Maanantain mielipaha on kuin maton alle lakaistu. Itselläni se painaa matkassa. Väsyttää päivisin ihan hirveästi ja vaikea tuntea olevansa tykätty, kun ei saa tulla kuulluksi.

13.6.2018 (9497km)

Herätys 06. Aamupala. Eka osa urakkaa klo 07. Ronin herättyä 08.30 juoksin enää vain sen verran, että sain 100min pätkän täyteen eli ekan 13.5km.

 

Ronin kesälomaviikon vuoksi halusin antaa aikaani myös pojalleni, joten aamupäivällä poljimme koulun pihaan leikkimään.

 

Palattuamme söimme lihaperunasosetta. Sitten klo 13 aloitin toisen 100minuutin pätkän. Ensin Roni leipoi Suskin kanssa lusikkaleipiä ja sitten toimi mulle DJ:nä.

 

Tovin löhöilimme sohvalla. Mulla oli melkoinen väsy, kun olin varhain noussut. Mikan tultua töistä Roni lähti mukaan Emmaa hakemaan kotiin. Juoksin kolmannen 100minuuttisen eli 5h tuli täyteen ja 11min meni vielä yli.

 

Päivän vauhdit oli aina tunnin verran 8km/h, sitten 10min välein nosto kunnes 8.4km/h. Vikalla pätkällä nostin vauhdin vielä vikalla 10minuuttisella 8.5:sta 9.5:een. Vikalla kilsalla hiljalleen laskin vauhtia.

 

Vaikka pätkissä menin, työ oli yhtä mittava. Päkiäluita vihloi. Hikeä pukkasi. Lopussa puudutti.

 

Illalla katsottiin leffa, syötiin karkkeja ja kokeiltiin riippumattoa sekä höpötettiin niitä näitä. Klo 22.30 vielä kauden päätösjakso Salkkareita.

13.6.2018 (9454.8km)

Jalkeille 08.30. Sykkeet ja aamupala. Ronin kanssa rullaluistelukausi auki. Kotona perunaa, pihviä ja juustoa.

 

Urakka alkoi noin 12.30 juoksumatolla. Hölkkäsin 7.5-8.5km/h fiiliksen mukaan. Roni pelasi ja katseli videoita. Välillä hän piirteli Suskin kanssa.

 

Mä katsoin remppa ja puutarha ohjelmia sekä eiliset Salkkarit. Vasemmassa nilkassa tuntui painetta, lopussa vihlontaa. Välillä sain epämukavan olon ajateltua pois. Vikalla vitosella laitoin nilkkaan kylmäpussin.

 

Mika ja Roni ulkoilivat pihatöiden parissa vikan tunnin mun juoksulta. Ehdin ennen huutaa Mikalle ja käydä tekemässä kotihommia.

 

Juoksu tuli valmiiksi 30min ennen painiin lähtöä.  Toffee, mehua ja kuivat vaatteet. Ronikin paini vähän. Mika meni salille. Kiva ilta oli ja sen kruunasi kotona jäätelö.

 

Nukkumaanmenohetki Ronin kanssa. Mika väsähti sillä välin.  Vieläkään ei oltu eilisen jälkeen hyvää hetkeä kaksin vietetty, joten jäin sohvalle nukkumaan.

12.6.2018 (9412.6km)

Kasilta ylös. Ysiltä Ronia hakemaan. Kympiksi Seinäjoelle. Ensin munia, sitten vartijakorttihakemus. Kahvilla käynti Almassa. Harri VR: lle.

 

Äkkiä kotiin. Ruokaa (keittolounas). Vaatteet ja eväslaatikon pakkaus. Yhdeltä Ilkan kanssa kävelemään maratonia.

 

Kävely meni ihan hyvin, toki vieläkin jaloissa vähän tuntui lauantain ennätysjuoksu. Ilkka sai määrätä vauhdin. Loppuun suunniteltiin vähän juoksua.

 

Roni kävi kolmasti pyörällä tsemppaamassa. Viimeisellä kerralla hän kiersi useamman kerran, kaatuikin, kun isolla pyörällä hiljaa polki.

 

Mika aloitti urakan, kun me oltiin jo puolivälissä. Hän ohitteli meitä parin kierroksen välein.

 

Kun jäljellä oli neljä kierrosta, Mika halusi kävellä meidän kanssa. Koitin houkutella juoksua. Ilkka haistatteli, hymyillen. Koitin tingata juoksun kolmeen kierrokseen. Ilkka sanoi tiukan ein.

 

Kohta alkoi kahden voimalla moite, että muhun ei voi luottaa, että kävelen loppuun. Ronia käytän tekosyynä, että saan juosta. Edes ennätyksen jälkeen en malta kävellä.

 

Koitin sanoa, että en ole askeltakaan juossut. Moite oli siis ennen aikainen. Lisäksi Roni oli jo liki 6h mua odottanut ja oli alkanut kovin kysellä koska tulen. Hänellä oli eka kesälomaviikko juuri alkanut meillä.

 

Kumpikaan ei kuunnellut.  Kävelin lujempaa ja itkin. Kun moite jatkui, huusinkin. Koittivat tarjota juoksua. En enää huolinut. Sanoin, että jos loppuun kävely muka musta jotenkin enemmän luotettavan tekee, niin kävellään sitten.

 

Kiukulla kävelin loput 4kierrosta. Ilkka pyysi heti anteeksi. Mika jatkoi juoksua. Kun hän pysähtyi  puhumaan, kuulin vaan puhetta siitä  mitä hän oli sanonut, ei pahoittelua.

 

Olin vihainen ja pettynyt. Tunne näkyi tuloksessa, 7h03min. Ilkka jäi jälkeen niin, että hän oli valmis vartin myöhemmin. Maalissa syötiin lettuja ja karkkeja.

 

Iltasatu ja nukkumaan. Mikan juoksu oli valmis alle 5h. Hänen kanssaan ei välejä saatu kuntoon.

10.6.2018 (9370.4km)

Aamupuuro 08. Karanneen hevosen metsästys ja urakan kimppuun 09.15 Harrin kanssa.

 

Kävellen edettiin. Puolivälissä pidettiin keittotauko. Matka ja juttu eteni sutjakkaasti.

 

Itselläni tuntui takareisissä ja pakaroissa eilinen ennätys juoksu. Harri alkoi jossain 5-10km ennen maalia hidastaa ja valittaa polvia ja reisiä. Naamakin vähän punoitti, mutta sitkeä asenne auttoi ja maaliin päästiin.

 

Sauna, lihaa ja perunaa, tovi sohvalla ja unta. Siinä oli yhden neitsyt maraton ja kahden palauttelua. Näillä jaksaa taas eteenpäin. Kiitos Harri.

9.6.2018 (9326.2km)

Aamulla olin nukkua tunnin pommiin, onneksi Mika heräsi ajoissa. Lippis ja pojalle vietävä liha jäi kiireessä jääkaappiin. Aamupuuro sentään ehdittiin syödä.

 

Kohti kangasalaa ja Petri S Juutin 200. juhlamaraa ja kirjan juhlistamista lähdettiin puoliseiska.

 

Matkalla kaakao ja munkki. Perillä autolla juoksukamppeet ylle. Vessaan ja lähtöviivalle.

 

Lähdettiin matkaan kahden naisen ja yhden miehen peesissä, jotka juoksivat noin 5.30-6min/km. Edellä menivät myös Veikko Punkka, Mikko Perttula, Petri S juuti ja Matti Borg.

 

Toisella kierroksella kuului edellä menijät valittavan, että alamäessä vauhti kasvaa liikaa. Itselläni tuntui kulkevan, joten en jäänyt jarruttamaan.

 

Hieman arvelutti kauanko menohalua kestää ja emmin sanoa ääneen, että olisi kiva koittaa säilyttää paikka ekana naisena.

 

Jossain kolmannen kierroksen tietämillä saimme Matin ja Petrin kiinni. Puolikas meni kahteen tuntiin. Siinä kohtaa Mika alkoi puhua, että tänään alittuu 4h.

 

Itse yhä epäilin, mutta halusin pitää ohitettu miehet takana ja koittaa hiljalleen saavuttaa edellä menevää Mikkoa.

 

Pissalla jouduin käymään kahdesti. Toisella kertaa pissa oli punaisen ja vahvan keltaisen välillä. Loppua kohden alkoi viluttaa, vaikka oli pitkät trikoot ja hihat.

 

Vasta viimeisellä kierroksella alkoi jalat painaa ja aloin epäillä, että vauhti tippuu. Vähän tuli myös huono olo. Laskin kuitenkin Mikan avustuksella, että vaikka vauhti hidastuisi, ehtisin silti ajoissa maaliin.

 

Loppu aika 3h57min05s oli todella yllätys. Olin kuvitellut, että saavutan sen vasta projektin jälkeen levättyäni ensin. Ilmeisesti viikon hitaat juoksut ja perjantain kävely olivat juuri sopivaa viimeistelyä ja olihan takana monen yön hyvät unet.

 

Maalissa kokista, paljon. Kahvia vähän. Saunaa ja sielläkin palelua. Kivennäisvettä, paljon. Kanaa. Kahvia ja kakkua. 

 

Vielä pokaali ja mitali, kyllä oli hyvä  lähteä kotiin. Kotimatkalla käytiin esikoispojan luona, ostettiin Suskille synttärilahjaksi kännykkä ja haettiin xxl:sitä urheilu vaatteita palkkioksi päivän saavutuksesta.

 

Kotona oltiin noin ysiltä, kympiltä tuli Harri. Juteltiin ja naurettiin. Huippu kI

8.6.2018 (9284km)

Kolmen miehen turvallisessa seurassa sain aamupäivällä urakkaa aloittaa. Joni Lähdesmäki tuli kävelemään puolikasta ja Olli Karvala täysmaratonia.

 

Joni asteli hyvää tahtia. Vasta vikalla vitosella alkoi vähän tahti hidastua. Kun Jonin kilsat tuli täyteen, kävimme syömässä keitot ja leivät.

 

Ollin kanssa jatkoimme ja juttelimme aiheita laidasta laitaan. Kuunneltiin musiikkia. Välillä mentiin hiljaksiin.

 

Valmista tuli ajassa 8h14 ja Olli oli jo kuudennen kerran meidän reitillä. Vielä lupasi tulla uudestaan. Ihana mies. Kiitos molemmille.

7.6.2018 (9241.8km)

Tänään viimein aloitin urakkaa hyvien unien jälkeen matolla, kuten olen useamman päivän tuulien ja sateiden keskellä hokenut.

 

Mallin 26km mennä matolla ja sitten tuli mitta täyteen. Mika ehti tulla töistä ja mennä päivälevolle. En viitsinyt häntä häiritä kolistelemalla vaatekaapilla, joten lainasin pyykkitelineeltä Mikan trikoot ja paidan.

 

Reppu selkään ja menoksi. Puuttuvat 16km juoksin hormanevan lenkillä. Kävelyä tuli jonkin verran, mm.pihalle siirryttyäni livevideon tein aikana 3km verran.

 

Aikaa meni 7s vaille 6h.

6.6.2018 (9199.6km)

Unta 9h. Aamupala, arpomista sen suhteen juoksenko matolla vai pihalla. Repun pakkaaminen ja klo 12.30 ulos, nokka kohti kauhajokea.

 

Alkumatkasta sadetta. Kuulokkeet ei ottaneet toimiakseen, vaan puhelin sääteli ääniä täysille ja yritti väkisin tyrkyttää Google mikrofonia Annoin sitten suosiolla musan kuulua kännystä muillekin.

 

Vauhti oli hyvin samaa kuin eilenkin. Turvetuotanto tuoksu sateen jälkeen oli huumaava. Suomen luonto muutenkin oli kaunis moninaisine vivahteineen: hiekkatietä, metsää, asuinaluetta, mäkiä, mutkia, suoria, lintujen liverrystä ja pururataa.

 

ABC llä banaani ja pala pizzaa. Viimeisen 7km juoksin Mikan kanssa sotkassa. Mäet käveltiin osittain, olivat niin pitkiä ja jyrkkiä maran lopussa.

 

Kotona sauna ja salkkarit.

5.6.2018 (9157.4km)

Toiset 10h tunnin unet nukuin. Hetken olin kahden vaiheilla, että aloitanko urakan matolla vai pihalla.

Ulos päädyin, vaikka oli melkoinen tuuli. Aloitin tekemällä livevideon. Mira soitti heti perään, siinä meni äkkiä eka 5km kävellen.

Huoltopaussit pidin 5km välein. Omenalohko, pähkinää ja vedellä laimennettua kokista, niillä menin.

25km kohdassa hetken vihloi päkiäluuta. Onneksi tunne meni äkkiä pois. Tuuli oli pari kertaa viemässä lippiksen, vaikka oli kuulokkeet päässä. Vahvassa kenossa sai puskea eteenpäin.

Hidasta oli meno. 34km otti aikaa 4h30min. ABC llä söin sämpylän ja join kaakaota. Kotona vielä punajuurikeitto ja loppu 8km matolla.

Paini alkoi jo klo 19, joten sain juosta aika reippaasti lopun nostaen vauhdin hiljalleen 10km/h ja näin meni 53min. Sain lähteä lähes samantien, hyvä, kun vaatteet ehdin vaihtaa.

Painissa oli hurjan kivaa, vaikka kalautin kyynärpään aika kipeästi. Henkisiä voimavaroja tuli kyllä rutkasti.

4.6.2018 (9115.2km)

Heräsin 10 tunnin unilta klo 10.30. Muutaman tunnin touhusin ja otin rennosti niitä näitä pikku juttuja. Kurkku oli pitkästä aikaa parempi, nieleminen ei enää sattunut.

Urakan aloitin vähän ennen yhtä. Pikku taukoja pidin 25-50min välein, niillä join tai söin karkkia mitä oli jäänyt sunnuntai illasta.

Sadan minuutin välein pidin vessatauolla ja haukkasin jotain isompaa, ensin kukkakaalikeittoa, sitten leipää.

Meno tuntui kivalta. Vauhdin pidin rentona, kävely 7km/h, hölkkä joko 7.5km/h mitä olisi voinut kävelläkin tai 8km/h.

Kun jäljellä oli kymppi, siirryin ulos. Mika kyyditsi Emman Jalasjärvelle. Hyppäsin mukaan ja juoksin kotimatkalla puuttuvat kilsat. 

Kotona paistoin pippuripihvin ja kävin saunassa. Metsästin myös mun ja Ollin kaveriksi kolmatta juoksijaa jollekin arkipäivälle, vielä jäi tilanne auki.

3.6.2018 (9073km)

Aamupäivä meni Ronia viihdyttäen. Spaghettia ja jauhelihakastiketta syötiin. Pihalla touhuttiin. Ritva juoksi taas jo ennen kasia aloitetun 4h44minuuttisen. Rautainen kunto. 

Meidän urakka alkoi vähän jälkeen kolmen. Juoksu ei maittanut. Kurkkukipu pisti itkemään. Jalat painoi. Jalkaholvit oli TOSI väsyneet.

Syömässä käytiin jo 8km kohdalla kuumaa keittoa ja mä otin finrexin. Puolivälissä saatiin vähän lisäpuhtia, kun Mika haki kaupasta lohtunannaa.

Puoliaika oli 14.09. Vikalla kympillä mentiin vähän reippaammin. Noin klo 23 oli homma valmis ajalla 7h49min49s.

Finrex, leipä, hierontapallot jalkojen alle, muutama voivotus ja nukkumaan.

2.6.2018 ( 9030.8km)

Ritva Vallivaara-Pasto aloitti urakan jo 07.30. Me lähdettiin Ronin kevätjuhlaan. Annen taidekahvilan kautta palasimme kotiin.

Oman urakan aloitimme iltapäivällä. Hölkätä jaksoin piirun vaille 28km asti. Roni kävi silloin tällöin tsemppaamassa pyörällä.

Lopussa olisi tehnyt mieli vähän väliä kävellä. Kuitenkin kun mietin miten myöhälle urakka venyy, patistin itseni juoksemaan.

Aurinko paistoi ajoittain, välillä oli tuulisempaa. Helleasulla uskaltaisin juoksemaan, laitettiin rasvaa 6km välein. En palanut tällä kertaa.

Kurkku oli yhä kipeä. Nilkkaa vähän pakotti. Juoksun jälkeen huomasin, että jalkapöydän päälle oli tullut toinen kova kyhmy.

Illalla saunottiin. Väsy iski taas äkkiä ja lujaa.

1.6.2018 (8988.6km)

Matolla menin 37.2km. Sitten olin aivan kypsä yksin sisällä talsimiseen ja päätin siirtyä pihalle.

Viimeisellä vitosella kävelin Saran koululle ja takaisin. Aurinko paistoi vain hetkittäin ja tuuli oli aikamoinen.

Testasin uudet vaatteet: tennishameen ja adidas hupparin, jotka Mika osti mulle jälkeen päin synttärilahjaksi.

Urakan jälkeen hain Ronin ja Emman vk-lopuksi kotiin.

31.5.2018 (8946.4km)

Juoksumatto päivä. Aloitus aamulla. Iltapäivällä päikkärit. Peruspäivä, ei suurempia ongelmia. Samat vaivat kuin mitä edeltävinä päivinä.

Youtubesta kuuntelin parisuhteen palikat. Siinä meni monta kilsaa ohi mennen. Fiiliksen mukaan kävelyä ja hölkkää.

Jälleen urakan päätteeksi iski valtava väsymys.

30.5.2018 (8904.2km)

Neljä päivää myöhässä tätä kirjoitan niin paljoa en muista. Juoksumatto päivä kuitenkin oli. Kurkku oli yhä kipeä ja vasemmassa nilkassa oli yhä kyhmy.

Juoksun jälkeen väsytti kovin. Päikkärit oli pakko ottaa ja silti illallakin sai nukuttua.

 

29.5.2018 (8862km)

28.5.2018 (8819.8km)

Jalkeille 5.30, maratonin kimppuun 06. Eija oli lähtenyt jo kierrosta aiemmin. Juoksemalla etenin 6-7km/h.

Ekan kympin juoksin ilman huoltoa, kun oli vielä melko viileä ilma. Juoksu tuntui hyvälle.

Puoleen väliin matka vielä tuntui etenevän. 5h aika tuntui mahdolliselta.

Juoksun lomassa soitin ja varasin terveyskeskus ajan saadakseni antaa nieluviljely, jotta selviää onko kurkkukipu angiinaa vai jotain muuta.

Päivän lämmetessä aloin juoda tiuhempaan. Pissalla kävin silti vain kolmasti. Syötyä tuli suolakeksejä ja banaania.

Loppua kohden vauhti vähän hidastui ja vähän tuli käveltyäkin muutaman kerran, kun Eijaa ohittaessa jäin juttelemaan.

Loppuun pääsin ajassa 5h10min. Musiikki auttoi pahimman väsynyt yli. Maalissa olisi mieli tehnyt ottaa päikkärit, mutta suihku, ruoka ja pian pitikin lähteä tk reissulle. 

Bakteeriviljely oli varsin yököttävä, tuloksen saa keskiviikkona. Kaupan kautta kotiin. Illalla vuoluja. Mikaa kävin pyörällä tsemppaamassa 10km verran.

Salkkarit ja iltapala munia sekä leipää ja omenaa. 

27.5.2018 (8777.6km)

Ylös, ulos ja lenkille jälkeen seiskan. Kierroksen ehdin kiertää Mikan tehdessä aamutalli töitä, kun huomasin, että hevostarhan lanka oli rikki. Kävin sitä korjaamassa.

Mikan tultua mukaan mentiin yhtä matkaa. Välillä myös Eija kulki samaa vauhtia. Eija oli aloittanut jo kuudelta.

Jalat painoi vähän eilistä enemmän, herkemmin kävelin välillä ja vauhti oli 6-7min/km.

Lopussa intouduin vähän paremmin juoksemaan ilman kävelytaukoja ja Eijan tullessa pari kierrosta pyörällä, ehditty ään aiemmin valmiiksi, juoksin vikan 2km jopa alle 5min/km.

Oli kiva tajuta, että vuosi sitten teki tiukkaa jaksaa edes 5min ajan tuollaista vauhtia. Jotain kehitystä on siis tapahtunut, vaikka sitä ei aina kohdalla huomaa tai muista.

Illalla sohvaa, leffaa ja herkkuja. Hevosteluakin.

26.5.2018 (8735.4km)

Heräsin 6.30. Seiskalta aloitin urakan. Ilkka ja Eija olivat aloittaneet jo noin kuudelta.

Aikomus oli kaikilla kävellä, mutta kyllä me aika paljon hölkättiin. Aurinko kyllä paistoi, mutta välillä myös tuuli puhalsi.

Juostessa pidin vauhtia noin 5.50-6.30. Kävellen menin noin 9-10min/km. Aloittaessani Ilkka oli 5kierrosta edellä. Mika teki tallityöt ja aloitti 4kierrosta mun jälkeen.

Mikan kanssa yhdessä kirittiin hiljalleen Ilkkaa kiinni. Välillä käveltiin porukalla. Maalissa olin pari kierrosta myöhemmin kuin Ilkka.

Ruoaksi piti olla nakkeja ja perunaa. Koirat söi nakit, joten tein sitten tilalle kanaa.

Kurkku oli yhä kipeä, joten haettiin Jalasjärveltä lisää itsehoito lääkkeitä. Emma tuli samalla kotiin.

Illalla katsoimme elokuvaa, söimme jäätelöä ja lepuutin nilkkaa kylmäpussin avulla, vaikka kyhmy oli ehkä jo vähän pienempi juoksun jälkeen.

Selvisin muuten päivän maratonista vain yhdellä vessatauolla, vaikka oli menkatkin. Näin silti vaikka muistin virtsankarkailuun määrätyn lääkkeen vasta illalla.

 

25.5.2018 (8695.2km)

Jalkeille seiskalta, liikkeelle 07.45. Eija oli parempi aamuvirkku. Siellä se jo kiersi kovaa kyytiä, kun mä vasta kaivoin lähtökuoppia.

Aamupäivällä onneksi vähän kävi tuulen vire, vaikka aurinko paistoi kyllä helteillään hellien. Join 6km välein ja aina tuntui suuta kuivavan.

Menkat alkoi, joten vessatauotkin oli menossa mukana 12km välein. Vatsaa vähän kipristeli, mutta pahempi oli nilkka.

Aloitin kompressiosäärystimien kanssa. Mentyäni 12km tuntui, että jalka turpoaa säärystimessä niin, että irvistely olisi varmasti ollut hurjaa ellen olisi riisunut säärystimet ja laittanut kylmägeeliä tilalle.

Ekat 4km kävelin ja kuvasin livevideon. Siinä pikaisesti kohtasimme Eijan kanssa. Sen jälkeen Eija meni menojaan ja mä hissuttelin omaani. Näin toki Eijan milloin missäkin kohtaa kierrosta.

Menin itse hiekkatiet hölkäten 6-7min/km fiiliksen mukaan. Asfaltti osuudet kävelin 9-10min/km. 

Loppua kohti aurinko tuntui pakahduttavan kuumalle, matka läkähdyttävän pitkälle ja sortseja oli mieletön ikävä, mutta.. koska en halua palaa, menin kiltisti pitkissä trikoissa ja hihoissa.

Eija sai urakan valmiiksi, kun mulla oli vielä 6km jäljellä. Mika aloitti oman tullen matkaan vikalle 4km:lle. Vikan kilsan kävelin.

Maalissa ajalla 5h52min, tasan. Janotti, vilutti. Lämmin suihku oli ihana. Paketti dominoita ja kahvi meni ennätysvauhtia, kiitos Eijalle :D Selkeästi maratoonari maratoonarin tuntee.

Nilkan kyhmy oli suurentunut taas. Kolme koota ja sohvalla meditaatio torkut.

Illemmalla Mikalle pyörällä tsemppaamaan niin saa palauttelua itse. Ja hyvän syyn löhötä lisää kinttu koholla :D

24.5.2018 (8653km)

Heräsin ajoissa. Kyhmy oli yhä nilkassa. Kurkkukipukaan ei ollut karannut, vaikka Mika toi itsehoito lääkkeitä.

Kasilta aloitin urakan. Kävelin 7-7.5km/h. Välillä hölkkäsin pätkiä 8km/h. Jalka tuntui sen kestävän. Kipua ei tullut sen suuremmin.

Suski tuli jo puolen päivän aikaan lukiosta. Söin punajuurikeiton ja ruisleipää sekä c-vitamiinivettä. Juteltiin tovi.

Loppumatka tuntui henkisesti puuduttavalle. Valmista tuli ajassa 5h42min. Urakan jälkeen palkitsi itseni pihvillä, kukkakaalilla, porkkanalla ja jäätelöllä.

Tänään vietin illan sohvalla. Kylmä, koho ja kompressio pienensi kyhmyä selvästi.

23.5.2018 (8610.8km)

Herätessä oli aika lailla moni asia pielessä. Heräsin vartin myöhässä enkä ehtinyt Suskin kanssa jutella. Kurkku oli kipeä. Illalla huomaamani luu (?)kyhmy oli yhä vasemmassa nilkassa.

En ole ainakaan tietääkseni nilkkaa loukannut ja kipeä se ei ole ollut, ainakaan siinä määrin, että kyhmyä osaisin suoraan yhdistää. Pieni huoli kuitenkin nakersi mieltä.

Päätin varoiksi mennä mahdollisimman rauhassa, joten täydet 6h käytin matolla aikaa.

Syömässä kävin tomaattileipäjuusto keiton, ruisleipää ja c-vitamiiniveden. Eväinä meni mehu ja suolakeksejä.

Illalla ajattelin levätä sohvalla kylmäpussin kera ja lepuuttaa jalkaa koholla.  Osin lepo toteutui, mutta Mika halusi tallitöihin apua, joten pari pienempää pätkää sai riittää ja kylmä sekä kohohoito jatkui yöllä.

Aloitimme tänään jotain uuuutta ja jännää: seksuaaliterapiaa Skypen kautta.

 Eka tehtäväksi tuli kuukauden seksikielto ja 2h rento yhteinen aika viikon sisällä yhteen soittoon. Maratonia ei kai lasketa ja Mikan tuntien.. jos mä hissutan hiljaa ja Eija juoksee lujaa, Mikakin juoksee lujaa. Se on hyvä sosialisoimaan ja isännöimään :)

Pientä nurinaa tehtävä aiheutti, mutta saas nähdä mitä tuo pitkällä juoksulla. Innolla odotan.

22.5.2018 (8568.6km)

Seiskalta jalkeille, ysiltä liikkeelle. Tasaista 7.5km/h vauhtia. Aika lyhyet tauot. Olo ihan ok.

Juoksun aikana söin punajuurikeiton, ruisleipää maksamakkaralla ja juustolla sekä c-vitamiinivettä.  Jälkeen haarukoin hirvenlihaa keitosta, jonka Mika toi vanhemmiltaan.

Illalla oli pitkästä aikaa painitreenit, 2h aivo- ja lihasjumppaa. Lämmittelyssä huomasin, että vasemmassa  nilkassa  oli  joku  luukyhmy. Painia se ei estänyt.

Kanamunia iltapalaksi ja salkkarit, niin oli yksi päivä taas historiassa. Nukuin jalka koholla kylmäpussin ja -geelin kera.

21.5.2018 (8526.4km)

Kello soi seiskalta. Sykkeet, aamupala, tovi kotitöitä. Ysiltä astuin juoksumatolle. 

Tasaista 7.5km/h vauhtia menin. Telkkaria katselin ison osan aikaa. Emman kuulokkeilla kuuntelin myös musiikkia kännykästä.

Päivän jalkineena oli kroksit. Jalat tuntuivat ihan hyville. Lämpö vaan vähän turvottelee.

Sain kilsat täyteen juuri, kun Suski tuli lukiosta.  Aikaa meni 5h41min. Kanaa, leipää ja c-vitamiinivesi. Ilta hevostarhan siivousta. 

Sauna, kanamunia ja salkkarit. Teetä ja nukkumaan.

20.5.2018 (8484.2km)

Ronin kanssa torkuttiin 8.30 asti. Koko yö meni tällä kertaa yskimättä. Aamupäivällä leikittiin pihaleikkejä ja tehtiin juoksuspurtteja.

Iltapäivällä syötiin ranskalaisia ja juustomakkaraa sekä kahvipullaa. Sitten vaan löhöiltiin sohvalla ja juteltiin, kun mulla tuntui kuin olisi ollut hiekkaa silmissä, niin raskaat luomet.

Roni lähti isälleen kolmelta. Pakkasin repun ja aloitin urakan. Suunnaksi otin Jalasjärven Onnelan oriaseman. Emma on siellä työharjoittelussa. Hän lupasi viedä autolla mukana lisäjuomaa.

Mennessä kävelin puolet. Ensin tein livevideon ja sitten soitti Sini. Puhuttiin noin tunti. Loput menomatkasta kävelin ja hölkkäsin vuorottain.

Juoksu käynnistyi aika hitaasti. Vasta ihan lopussa alkoi tuntua sujuvalle. Ensin laskin askelia ja valitsin kohteita mihin kulloinkin päätin jaksaa juosta.

Mika pyöräili mulle laturin, että sain kuunnella musiikkia. Se oli hyvä juttu. Sen jälkeen alkoi juoksu sujua kivasti.

Mennessä 15km kohdalla side alkoi vuotaa yli. Perillä puolivälissä sain vaihtaa seuraavan siteen.

Emma esitti mulle tallin hevoset ja keitti kahvit. Söin banaania ja porkkanaa sekä lisäsin juomaa reppuun. Matkalla söin pähkinää ja porkkanaa.

Paluumatkalla etenin jatkuvasti noin 7-7.30min/km hölkkää. Lopussa vikan 7km vähän nopeutin ja pidin vauhdin välillä 6.50-7min/km. Viimeisellä kilsalla otin loppukirin joka oli pääosin 5-16-5.30, viimeiset 300m jopa alle vitosta.

Ylimittaa matkaan tuli 700m, sen kävelin kokonaan. Juoksulle meni aikaa 6h15min. Kotona pari paistettua munaa, päivittelyt ja äkkiä oli kello yli puolenyön. Mika oli jo nukkumassa, kun tulin kotiin 22.30. Heippa sanoi, kun hain lääkkeet, muuta emme puhuneet.

Kun viimeksi on "puhuttu" synttäri iltana, joka oli aika fiasko, olisin kaivannut jotain .. anteeksi pyyntö, kirje, pikku lahja, jotain.

Noh, saa nähdä mitä huominen tuo tullessaan.

19.5.2018 (8442km)

07 jalkeille, puuro kitaan ja tuntia myöhemmin auton nokka kohti seinäjokea.

Kaupasta banaania ja novellea. Auto parkkiin ja Törnävän kenttää etsimään. Se löytyi äkkiä.

Ilmoittautuminen 09 ja puolituntia myöhemmin startissa. Kuuluttaja sanoi lähtöviivalla projektistani.

Marjon kanssa olimme ainoat hitaiden lähdössä. Puolikas juostiin yhdessä aikaan 2h25min. Siinä kohtaa jouduin käydä vessassa. Aamupuuro puski pihalle ja pissarättikin oli jo aivan märkä.

Hetken arvoin vieläkö jatkaisin Marjon vauhtia, vaikka vähän menotti. Lopulta päädyin juoksemaan vähän lujempaa, mutta ei aivan kaikkeani antaen, kun oli melkoinen helle.

Juoksin ohuella pitkähihaisella, että en aivan palaisi taas. Ratkaisu oli hyvä. Rasvakin oli varalta mukana.

Kolmas kierros meni alle 6min/km, neljäs noin kutosen kieppeillä. Loppuaika oli 4h26min. Matka vaan oli alimittainen ja mitään ohjetta ei tullut mistään lisälenkistä.

Juoksuni aikana Roni ja Ilkan tytöt juoksivat minimaraD1.1km. Juoksun jälkeen lapset pääsivät vielä pikkuprovinssiin. 

Ilkan luona kävimme juomassa kahvia jäätelön kera. Itse  söin muussia,,  lihapullia ja  porkkanoita. Lapset oli evästelleet nakkeja. Sitten käytiin vielä kaupoilla. Niin meni äkkiä päivä.

Kotona iltapala, sauna ja taas nukahdin äkkiä. Onneksi Emma jaksoi auttaa tallihommissa. Iso kiitos hänelle. Suskille myös, kun vahti eläimiä reissumme ajan ja kokkaili viikonlopun ahkerasti.

18.5.2018 (8399.8km)

Normaali aamu muuten, mutta Emma oli auttamassa tallihommissa. Oman urakan aloitin kasilta.

Fiiliksen mukaan vaihtelin kävelyä ja hölkkää. Maltilliset vauhdit pidin, jotta voimia jäi seuraavan päivän seinämaratonille.

Ronin haku oli kolmelta. Ehdin juuri ja juuri valmiiksi niin, että sain käydä ensin syömässä nuudeleita ja suihkussa. Urakan aikana olin jo syönyt punajuurikeiton. Kahvi ja leipätaukokin tuli pidettyä.

Illalla  herkuteltiin letuilla. Pihallakin oltiin, kun tehtiin iltatallihommat. Väsy oli melkoinen. Nukkuminen oli silti haastavaa, koska Ronille annoin luvan nukkua viekussa ja poika yski useamman puuskan yön aikana.

17.5.2018 (8355.6km)

Herätys oli seiskalta. Suskin kanssa vaihdettiin muutama sana, aamupalan söin ja tein tallihommia. Ystävä Oulusta soitti ja onnitteli.

Urakan aloitin jälleen ysiltä. Hyvin samanlainen suoritus kuin eilenkin : kävely 7-7.5km/h ja vähän hölkkää 8km/h.

Erotuksena otin loppuun vetoja seinäjoki maratonille valmistumista varten. Ensin 300m 10km/h, 250m 11km/h, 200m 12km/h, 150m 13km/h ja 100m 14km/h.

Vetojen välillä palauttelin pari minuuttia hölkällä. Sykkeet jäi varsin ylös. Lopussa jäähdyttäjän kävellen ja piti normaalia hitaammin kävellä ennen kuin sykkeet laski.

Urakan jälkeen siivosin vaatekaappeja. Tiskit ja pyykit laitoin. Hevostarhasta siivosin Emman kanssa. Kiitos hänelle.

Suski leipoi marenkikakun, nam. Sitä olisi voinut syödä vaikka kuinka paljon. Pitää kuitenkin olla kiitollinen, että sain edes vähän.

Illalla olin niin väsynyt, että itkuksi meni. Oloa ei yhtään parantanut tieto, että Mika lähtee huomenna reissuun ja näen hänet vasta sunnuntai iltana. 

Sain kyllä häneltä kukkia ja hän kiinnitti mun isän tuoman plexin numerolappuseinään makkariin. Yhteistä aikaa vaan ei ollut. Ei jalkahierontaa, ei lohduttavaa kuuntelua, vain valittamista erinäisistä asioista.

Ylisuuret odotukset taitaa mulla olla, kun toivon synttäreinä jotain muuta kuin mitä nyt ilta oli. Ymmärrän kyllä, että muitakin väsyttää yms, mutta.. juuri nyt se ei lohduta.

Onneksi paljon oli hyvääkin. Saatiin paljon aikaan ja mulla on ihanat lapset ja eläimet, terveet jalat ja koti. Aurinkoakin riitti.

16.5.2018 (8313.4km)

Heräsin seiskalta. Aamupala, tallihommia ja urakan kimppuun ysiltä.

Kävelin 7-7.5km/h yli puoleen väliin. Välillä hölkkäsin 8km/h ja taas loppuun kävelin.

Pohkeet tuntui urakan aikana raskaalta, myöhemmin vähän reidetkin. Muuten kilsat hupeni hitaasti, mutta varmasti monta telkkariohjelmaa katsellen.

Livevideon tein loppu päässä ennen viimeistä huoltopaussia. Suunnittelin, että huomenna kuvaan lyhyet intervalli vauhtivara, joita teen ennen seinämaraa. Muuten toki tämä viikko kokonaisuudessaan varsin rauhallisesti.

Hevosia kävin kuvaamassa urakan jälkeen ja siivosin karsinta tallista.

Ruoaksi laitoin kukkakaalia ja pippuripihviä paistettuna sekä salaattia.

Mikan palattua ilta meni aika väsy merkeissä.

 

15.5.2018 (8271.2km)

Herätys oli jo klo 06. Sykkeet mitattuani söin aamupalan ja valmistauduin Seinäjoelle lähtöön.

Naisten poliklinikalla tekivät mulle täyden virtsarakon tutkimuksen, joten en saanut käydä pissalla ennen lähtöä. Aikaa piti odottaa 30min ylimääräistä.

Leikkaukseen ei pääsy auennut vieläkään. Tutkimuksia tehdään vielä lisää ja lääkehoitoa kokeillaan.

Lääkkeet söi 90e palkastani heti kättelyssä. Odotettuani työkkäritukea kuukauden oli olo varsin alakuloinen.

Kotiin palattuani vein hevostamma Saiman ja varsansa ulos, sitten aloitin noin klo 12 maratonurakan.

Fiiliksen mukaan vaihtelun 6.5-7.5km/h kävelyvauhtia ja 8km/h hölkkää. Lopussa innostuin jopa pikakävelemään  nostattaen vauhdin pykälä kerrassaan 7.9km/h asti. Siinä tuli melkoinen hiki :)

Suihku, pari rästityötä ja ilta hevosaidan korjaamista. Kanamunia ja salkkarit, sitten pitkä päivitysurakka tätä simplesiteä ajan tasalle. Ilta venyi yli puolen yön.

14.5.2018 (8229km)

Heräsin seiskalta. Ajattelin Suskin lähdettyä lukioon käyttää aamupäivän ihan vaan sohvalla löhöten. Aika menikin siihen , että sain Polar v800 juoksukellon lajivalikon toimimaan.

Olli tuli vähän ennen puoltapäivää. Söimme: Olli keiton ja mä tonnikalaa ja raejuustoa.

Maratonin kävelyn aloitimme klo 12. Mikan tultua töistä olimme kävelleet yli 4h ja 20km. Kävimme syömässä pinaattikeittoa.

Mika käveli meidän kanssa kierroksen, että saimme tehtyä livevideon. Sen jälkeen Mika alkoi juosta meitä kiinni. Kun meillä oli jäljellä 4kierrosta, hän jäi uudelleen meidän seuraksi.

Hellettä piisasi tänäänkin. Tällä kertaa paloi reidet, vaikka oli aurinkorasvaa +50kertoimella ja taas lisäsin rasvaa muutaman kerran.

Ollin ja mun kokonaiskesto oli noin 9h. Maalissa olin ihan pölyinen ja tuntui työtä tehneeltä.

Ihorikoille päädyin antamaan ilmahoitoa. Nähtäväksi jää kannattiko se pölyyntymisestä huolimatta.

Ollin käytyä saunassa aioin mennä suihkuun, mutta lämmin vesi loppui. Laitoinkin sitten vaan iltapäivällä kanamunia.

13.5.2018 (8186.8km)

Aamupäivällä pidin ratsastustuntia. Miran kanssa söimme ja juttelimme tovin. Miran lähdettyä pelasimme Ronin kanssa sulkapalloa ja hypättiin narua.

Ronin lähdettyä isälleen aloitin noin klo 15 maratonurakan. Juoksin karvian keskustaan jäätelölle ja takaisin (32.2km).

Huoltotauot pidin 4km välein. Mika tuli pyörällä ja kuljetti repussa juomaa ja evästä.

Hellettä riitti. Vaikka lisäilin tunnin välein +30 suojakertoimella olevaa aurinkorasvaa, hartiat paloi. Matka tuntui paljon pidemmälle.

Kotona söin spaghettia ja jauhelihaa, sitten oli vielä 10km urakoitavaa. Mika teki tallityöt.

12.5.2018 (8144.6km)

Jo toistamiseen nukuin pommiin. Onneksi Mika herätti. Puolessa tunnissa olin valmistellut itseni ja eväät. Maraton alkoi 7.03

Lämmintä oli. Kädet turposi. Juoksu ei juuri maittanut.

Eväslaatikolle pysähdyimme usein. Mulla toimi vatsa kahdesti. Paitakin piti käydä vaihtamassa, samoin kengät. Hiertymät kiusasi.

Traktoreita pörräsi pellolla. Ronikin polki meidän seurana pari kierrosta.

Puujalkavitsit, niitä riitti. Samoin matkaa vaan loppui se lopulta ajassa 7h40min. Spaghettia ja jauhelihaa, tovi rentoilua ja sitten ratsastustunnin pitoa.

11.5.2018 (8102.4km)

Nukuin aamulla pommiin. Sain aloittaa sitten lähes heti pikapuuron perään. Reippaan kävelyn suunnitelman sai unohtaa heti, koska illaksi piti ehtiä töihin.

Aluksi pelotti, että vieläkö eilinen vasemman jalan säärikipu kiusaa. Onneksi kipu oli poissa.

Jalkapohjan sivussa oleva jättirakko pisti kyllä askeltamaan päkiä askelta niin, että oikea pohje alkoi puolivälissä tuntua melkoisen juosseelta.

Hiki oli melkoinen ja juoksin topilla, joka lopussa alkoi hiertää alleja. Lopulta oli pakko vielä vikalle viidelle kilsalle vaihtaa paitaa.

Juoksun aikana söin punajuurikeiton. Töissä ruokailin tonnikalaa ja raejuustoa. Herkkuja tuli myös syötyä, koska Emmalla oli synttärit.

Illalla vielä kanamunia, leipää, teetä ja salkkarit sekä Miran ja Ronin seuraa tovi.

10.5.2018 (8060.2km)

Seiskalta jalkeille, kasilta kävelemään Ilkan ja Mikan kanssa.

Aluksi kiusasi vasemman jalan jättirakko. Kun jalka turtui, alkoi sääressä tuntua kipu mikä ei edes särkylääkettä ottamalla alkanut laantua. Vasta 4buranaa puri kipuun.

Aurinko paistoi kuitenkin ihanasti. Kerrankin oli aikaa niin, että sai mennä rauhassa.

Syömässä käytiin urakan puolivälissä. Ruokailtuamme saimme metsästää yhden pikku koira karkurin ennen kuin matka jatkui.

Hitaasti, mutta varmasti matka kuitenkin taittui. Illalla käytin Emman synttärien kunniaksi elokuvissa. Synttäriherkkujakin oli.

9.5.2018 (8018km)

Juoksumatolla meno jännitti, mutta rohkenin silti. Paljon ei kyllä tarvinnut horjahtaa, kun olin kahvassa kiinni.

Juoksua en edes kokeillut, kun liimatut päähaavan vuoksi ei saa suihkussa käydä.

Kävely itsessään meni kohtuu ok, vaikka hiertymien olisi voinut luulla enemmänkin kiusaavan. Lähinnä jalkapohjan sivussa oleva jättirakko sattui aluksi ennen kuin jalka tai mieli riittävästi turtui.

Kävelyn lopussa ajattelin tehdä livevideon. Sain juuri luurin teipattua juoksumattoon, kun Mira soitti. Live jäikin sitten vähän lyhyeksi ja sain hetken pitää taukoa, että ei tullut kilsat täyteen liian aikaisin.

Syötyäni oli iltapuhteiksi lannan luonti maratoni. Illalla oli melkoinen väsy. Hyvä, kun jaksoi salkkarit katsoa.

8.5.2018 (7975.8km)

Töppäily tiistai. Reilu 32km ehdin kävellä ja sitten..

Yksi huolimaton askel juoksumatolla liian sivuun . Askeleet sekosi ja horjahdin taaksepäin. 

Näin pääni takana olevaan palkintokaappiin. Matto jatkoi rullaamista ja teki hiertymiä kehoon.

Ikuisuus tuntui menevän ennen kuin tajusin työntää maton etäämmälle. Onnistuessani nousemaan tajusin, että päästä tulee verta.

Juu kylmällä vedellä päätä mietin soitanko apua, jatkanko vai menenkö terveyskeskukseen. Harkitsin jopa käydä naapurissa, kun oman pään taakse ei näe.

Päädyin ajamaan terveyskeskukseen. Sieltä mut lähetettiin kankaanpäähän taksilla. Molemmissa tovi odottelua. Noin kuudelta pää liimattiin.

Kilsoja päivän urakasta puuttui yhä 10, joten lähdin kävelemään vastaan, kun Mika tuli mua autolla hakemaan. Ehdin kävellä 4, kun tultiin vastakkain.

Kotona jatkoimme kävelyä vielä yhdessä 6km. Hidasta oli meno hiertymien takia.

7.5.2018 (7933.6km)

Herättyäni seiskalta jatkoin sohvalla aamuohjelmien katselua. Vein hevostamma Saiman ja varsansa ulos. Urakan aloitin vähän ennen kymppiä.

Kävelin 7.5km/h enimmän aikaa. Pieni hölkkä pätkäkin tuli otettua. Kehossa tuntui ihan ok olo, eilinen raskaus jaloista oli sulanut pois. Lauantain vauhtijuoksu ei siis kostautunut moneksi päiväksi.

Syömässä kävin välillä riisiä, kasviksia ja kanaa. Urakan jälkeen laitoin jauhelihaa, kesäkurpitsaa ja salaattia. Välipalaksi söin vielä rahkaa lakkahillolla ja tyrnijauheella.

Kerrankin jäi iltaan mukavasti vapaata aikaa.

6.5.2018 (7891.4km)

Seiskalta jalkeille. Aamukahvi/-tee Saukkosen Kalevin kanssa ja läskipyörällä reittiä näyttämään klo 7.55.

Ronin kanssa paistettiin lettuja. Siivottiin hevostarhasta lantaa ja pompittiin trampoliinilla alkulämmöksi. Ronin lähdettyä klo 15 isälleen aloitimme Mikan kanssa.

Kävelimme Kalevin kanssa 4kiertosta ja teimme samalla livevideon tai oikeastaan kaksi, koska joku katselija sanoi, että ei näy vaikka ääni kuuluu. Lopulta meillä oli kaksi videota.

Kun Kalevi oli ajassa 8h48 valmis, hän oli aika heikossa kunnossa. Kävimme puolessa välissä syömässä, että saimme tarkistettua samalla hänen kunnon ja juteltua hetki ennen kuin hän lähtee ajamaan kotiin.

Olimme ajatelleet ennalta, että mennään palautus kävelyä lauantain reippaan juoksun perään. 

Tuli sitten kuitenkin 12km jälkeen seuraavat 18km mentyä niin, että 1sivu hölkättiin ja kolme käveltiin, että saatiin vähän alun hidasta vauhtia tasattua.

Lopussa alkoi näyttää, että menee tosi myöhään niin viimeiset 12km hölkättiin kokonaan, ja hyvä niin , sillä noinkin oltiin saunassa vasta liki klo 23. Mikalla oli kuitenkin edessä varhainen aamulähtö töihin.

Mikalla tuli tänään sadas maraton täyteen.

5.5.2018 (7849.2km)

Kukko lauloi 7.15, aamupuuro nassuun ja matkaan kohti kauhajokea. Takana oli vain 4h unta ja se näkyi automatkan aikaisena tunnepurkauksena.

Perillä sain huomata, että sykesensori oli kateissa. Juoksin siis ilman syketietoja. Vaatetus oli suhteellisen hyvä ja keli sopiva, noin 10-15 lämmintä.

Lähdössä meitä oli rykelmä hitaita: Marjomäki, Markku Mauste, Kari Haukkala ja Timo Tollola. Vedin letkaa. Kerran olin ajatuksissani juosta yhden käännöksen suoraksi. Ritarit perässä pelastivat harhaan juoksulta.

Väki sanoi juoksevansa hiljaa, koska muut olivat triplassa eli he juoksivat ensin maratonin, sitten puolikkaan ja lopuksi vielä kympin. Hiljainen oli siinä mielessä suhteellinen, että puskapissalla käytyäni sain hetken tehdä tosissaan töitä, että sain miehet kiinni.

Ajattelin, että juoksen noin 5h  ajan. Ensin jäi Timo M., sitten Markku ja lopuksi myös Kari. Puolivälistä alkaen alkoi vauhti kai kasvaa. 

Timo Tollola piti onneksi mulle seuraa loppuun asti, sillä hänelle meidän vauhti (noin 5.30-5.50 /km) oli varsin kevyttä, en kuullut minkäänlaista huohotusta, ellei omaani lasketa :) Timo jaksoi aika ajoin kertoa vauhteja mikä auttoi, että en luovuttanut takaisin mukavuus alueelle on. 

Ajoittain, kun olin eksyä itseäni morkkaamaan tai epäilemään tai olojani valittamaan Timo osasi olla viisaasti hiljaa, kuitenkin henkinen tuki huokui tai sitten olin tosi hyvä kuvittelemaan. Niin tai näin, pakko oli maalissa halin kera kiittää. Projektin aikainen ennätys 4h18min24s siitä tuli.

Suihku, ruoka, kahvi ja sitten poljin kotiin, että Mika sai triplan jälkeen palata autolla. Hän voitti kisan ajalla 6h42min ja jotain sekunteja.

Kotona saatiin pizzaa ja levättiin. Suski värjäsi mun hiukset. Kiva päivä.

4.5.2018 (7807km)

Aloitus venähti ysiin. Vauhdin pidin viime ajoilta tutussa 7.5-8km/h. 

Muuten meni hyvin, mutta 20-30km kohdassa pisti vasemmalta rinnasta niin, että hölkkääminen tuntui ihan mahdottomalta.

Ronin haku oli klo 15. Toivoin ehtiväni siihen mennessä valmiiksi, mutta muutama kilsa uupui vielä silloin.

Kun jäljellä oli 5km vaihdoin vauhdiksi 8.5km/h. Otin pientä vauhtiherättelyä 100m vedoin 10, 12, 14 ja 16km/h.

Illalla kävimme läskipyörillä pienen 5km pyörälenkin Ronin seurana. Poljettiin ojanpientareita alas ja ylös. 

3.5.2018 (7764.8km)

Seiskalta soi kello. Normaali aamutoimien lisäksi imuroin epätoivoisesti banaanikärpäsiä.

Ysiltä alkoi urakka. Rauhallinen vauhti oli tämänkin päivän teema, jotta a) viikon kokonais kuormitus (mm. 3 työiltaa) vähenee, b) jaksan lauantaina Timon triplassa paremmin, vaikka maanantainakin juoksin kohtuu kovan ajan omalla mittapuulla ja c) viime aikojen vaivannut väsymys voisi laantua.

Kipuja ei suuremmin ollut. Pohkeissa vähän tuntui raskaalta ja ihan lopussa akillesjänteet tuntui vähän kireiltä, mikä on ennen ollut vain liikkeelle lähdettäessä tuttu tuntemus.

Keittoja ei ollut vieläkään, joten huoltoeväinä meni manteleita, pähkinöitä, rusinoita, suolakeksejä ja mehua. Kahvin ja toffeeta nautin myös puolivälissä.

Juoksun jälkeen lohta ja kasviksia. Koomailua sohvalla ja illalla kuntonyrkkeily. Emma tuli kotiin vk lopuksi. Huomenna tulee Ronikin.

2.5.2018 (7722.6km) = puoliväli

Seiskalta jalkeille, kasilta juoksumatolle. Päivän vauhti 7.5-8km/h.

Kohtuu helpot kilsat tuli tänään. Puoliväliin pääsy piristi. Musiikin kuuntelu oli tämän päivän juttu.

Vasen jalkapohja ja oikea reisi vähän tuntui, mutta siedettävä tuntemus.

Pähkinöiden ja mehun voimalla matka taittui. Urakan jälkeen söin lihamureketta ja kasviksia.

 

Aikaa meni 5h45. Illalla oli työvuoro. Siirtymä/lepoaikaa jäi väliin 1,5h.

1.5.2018 (7680.4km)

Unikeko kömpi pystyyn 7.30. Unet olisi vielä maistuneet. Liikkeelle päästiin 8.40, minä, Mika ja Ilkka.

Lupasin jo eilen, että kävelen rauhassa. Päätös piti. Puoleen väliin asti kävelin miesten kanssa yhtä matkaa. Vain pari sataa metriä hölkkäsin, kun halusin puskakakkarauhan.

Miehet puhalteli vappupillejä niin, että hyvä, kun livessä kuului ääni yli. Video katkesi kesken.

Sadetta oli lähes koko maratonin ajan. Välillä tuli tihkua ja ajoittain enemmän. Vähän kylmälle tuntui.

Loppua kohden joko mun vauhti nousi tai miesten hidastui. Maaliin ehdin ajassa 7.30.

Sauna, lihamureke, kasviksia, mokkapaloja ja lepotuokio sohvalla. Miehet vaihtoi kesärenkaat. Iso kiitos heille. 

30.4.2018 (7638.2km)

Herätyskello soi 6.15, itselleni ja hevosille murkinat. Urakan kimppuun klo 7.50

Ehdin kiertää noin 9km, kun Timo ja Ritva tulivat pikkulenkillä vastaan. Lähdin heitä ajamaan takaa, vaikka vähän epäilytti kestääkö päivän kunto moista niin alku matkasta.

Saatuani konkari parin kiinni, porukka pysyi kasassa livevideon ajan. Sitten Timon vessatauko hajautti väen. 

Itselläni oli vielä pikkulenkki juoksematta niin päätin ottaa sen puoleen väliin ja aloittaa uuden takaa ajon, siten sain tekemistä lopulle aikaa :)

Timon saavuin joskus kutos kierroksen aikana, hänellä oli vähän haastava päivä. Ritva sen sijaan meni sellaista vauhtia, että matka loppui kesken. Kurottavaa jäi ehkä noin 200metriä.

Sauna, ruoka, hetki oleilua ja illaksi töihin. Mikalla on urakka edessä illalla. Tsempit hänelle ja kiitokset Timolle ja Ritvalle.

29.4.2018 (7595km)

Seiskalta jalkeille ja 08.15 matkaan Susanna Poutamon kanssa. Ehdittiin kiertää 1.5kierrosta, kun Mika ja Timo Herrala liittyivät joukkoon.

Samaa vauhtia menin aika tarkkaan kuin eilenkin. Susanna erkani omaan vauhtiinsa. 

Pidin taas 5km välein kunnon huoltotauon, kunnes viimeiset 3kierrosta alkoi olo olla keljumpi ja halusin homman äkkiä loppuun, sitten lyhensi taukoja.

Oikea kehräsluu ja vasen jalkaholvi kipuilivat. Saunassa ja levossa onneksi alkoi hellittää. 

Juoksun jälkeen punajuurikeitto, leipä ja toffee. Ilta töissä. Tonnikalaa ja raejuustoa. Kotona ennen nukkumaan menoa kanamunia ja leipää sekä teetä.

Ihana yllätys: huomennakin saadaan tilastokelpoinen. Timo Marjomäki ja Ritva Vallivaara-Pasto tulevat.

28.4.2018 (7553.8km)

Seiskalta sykkeet, aamupuuro ja marjat, juoksukamppeet niskaat ja ysiltä Mikan ja Jukka-Tapio Kinnusen kanssa maratonille.

5h mara vauhtia mentiin aika tasaisesti. Mun juuri alkaneiden kuukautisten takia pysähdyttiin joka kierroksella hetkeksi ja siten saatiin pitää 6-6.30vauhtia.

Juoksu sujui kivasti porukalla rupatellen. Aurinko paistoi enimmän aikaa. Viimeisellä kierroksella kävelin, että miehet ehti ensin rauhassa saunaan. Silloin alkoi sataa. Sen verran tuli kylmä, että kävely suunnitelma onnistui vain osittain.

Pizzan söin. Saunaan melkein nukahdin.

27.4.2018 (7511.6km)

Jalkeille seiskalta, matolle klo 08.23 juostuani hetken eestaas kuin pieni orava etsien ja muistaen milloin mitäkin.

Alkuun kävelyä 7.5km/h. Päästyäni 100minuuttiin ja 12.5km kohdalle Mira soitti. Pidin keittolounas tauon. Tuon jälkeen jatkoin hölkällä 8km/h.

Mika oli vapaalla, koska hänellä oli lääkäri käynti. Hänen palattua pyörällä keskustasta pidin toisen tauon toffeeta tehden, jotta saimme vaihdettua kuulumiset.

Mikan alkaessa vaihtaa kesärenkaita aloin itse hölkän ohessa seurata tv sarjoja, mm. mestareiden mestaria.

Lopussa otin pientä loppukiriä. Enää en muista varmasti aloitinko 7km ennen loppua, mutta ensin nostin 8.5km/h vauhtiin ja noin 3km ollessa jäljellä 9km/h. Siitä sitten vielä 10min päästä 9.5km/h ja lopuksi 10km/h eli 6min/km.

Tällä pääsi loppu aikaan 5h17min. Suihku eväsleipää, omena ja juomaa. Kaalikeitto porisemaan. Tovi sohvalla ja hevostouhuja sekä videopuhelu Ronille.

 

 

 

26.4.2018 (7469.4km)

Heräsin seiskalta sanomaan Suskille heipat. Aamulla oli väsyä ja vetkuttelua, TV:n ääressä hurahti äkkiä aikaa. Aamupuuro ei maistunut, vaikka leivistä on lähinnä turvonnut olo. Jäätelöä sitten tuli vedettyä puoli litraa.

Urakan aloitin ysiltä. Alkumatkasta kävelin 7.5km/h. Ilkka lehden toimittaja soitti ja haastatteli, kun häneltä oli kyselty miten projekti etenee.

Juoksu osuuden menin ensin 8km/h vauhdilla. Loppua kohden nostin 9km/h vauhtiin, katsoen, että pk sykkeellä pysyin.

Suskin tultua koulusta mulla oli jäljellä pari kilometriä. Otimme kuitenkin välillä keväisiä pihakuvia lehteen laitettavaksi.

Juoksun jälkeen söin leivän ja keiton. Illalla kuntonyrkkeilyyn mennessä tuli syötyä Mikan autosta löytynyt karkkipussin loppu.

Kotimatkalla litra mehumaitoa. Kotona kanamunia, raejuustoa ja kinkkua. Laskujen maksu ja salkkarit.

 

25.4.2018 (7427.2km)

Seiskalta ylös, vaan ei ulos, mutta lenkille kuitenkin. Kasilta alkoi urakka. Paljon menin reippaalla kävelyllä 7.5km/h, koska viikon sisällä oli kolmasti syke erotus korkea, n.50.

Väsymys oli melkoinen, kuten viime aikoina päivittäin. Silmiä painaa. Unta maistuisi varmaan 12h, jos vain ehtisi.

Matka taittui tv sarjoja katsoen. Illalla oli työvuoro lähihoitajana. Tuntia ennen lähtöä sain homman valmiiksi.

24.4.2018 (7385km)

Tuttu seiskan herätys. Kasilta liikkeelle. Sykkeet oli jo tosi hyvin laskeneet. Erotus alle 30.

Kävelyä 8min/km 30km:Iin asti. Siitä loppu hölkällä 7.30min/km.

Keitot oli loppu, joten toffee lohdutti pika energian tarpeessa ja muutenkin, oli meinaan tosi yksinäinen olo.

Livessäkin kävin tuota läpi ja tadaa, juoksun jälkeen sain sunnuntaille uuden ilmoittautumisen.

Enää jänskään kuka juoksee lauantaina ja sunnuntaina kolmantena, Mika ja Ilkka, kun kilpaa toisinaan valittavat, että eivät ehkä jaksa. Ja ymmärränhän mä sen, se ei kuitenkaan poista multa toivoa.

Toivon todella, että tämä projekti ei ole vain yksin puurtamista, sillä tilastokelpoiset ovat ainoa konkreettinen muisto ja jälki mikä tästä jää fb-seinän ja polar-flow tilin sekä kuvien lisäksi. Tilastokelpoisien maratonien voimalla tunnen paremmin jaksavani puurtaa välillä niitä yksinäisiäkin päiviä.

Livessä kävin myös kiitollisuus asioita läpi. Niistä tuli hetkeksi hyvä mieli väsymyksen keskellä. Illalla oli myös painitreenit pitkästä aikaa, niitä oli kovin odotettu.

Kotiin palattuani pari jaksoa salkkareita digiboksilla. Jee.

23.4.2018 (7342.8km)

Heräsin seiskalta ja maran aloitin 8.20. Syke-erotus oli jo vähän laskenut. Kävelin silti 7.5km/h reipasta vauhtia.

Meno tuntui kohtalaisen hyvälle, mutta loppu matkassa tuntui vähän säärissä. 

Keiton söin urakan aikana, muuten meni sipsien, pähkinöiden ja mehun voimalla. Kun sain homman valmiiksi paistoin pihvin ja kukkakaalia.

Hetken touhusin tallissa. Illalla piti mennä uimaan, mutta käytiinkin sitten vaan kaupassa ja hevoskoulutus hommissa. 

Kello oli jo 22-23, kun tultiin kotiin. Edes salkkareita ei jaksettu katsoa.

 

22.4.2018 (7300.6km)

Nukuin pitkään. Aamupäivällä leikitin Ronia ja Ilkan tyttöjä. Iltapäivällä siivosin hevostarhasta lantaa.

Maraton urakan aloitin Ronin lähdettyä kolmelta isälleen. Livevideon teimme heti alkuun Mikan kanssa.

Ekat 100min kävelin 7km/h, seuraava 7.5km/h kävelyä, sitten hölkkää 8km/h 24km:stä alkaen.

Puolivälissä kävin syömässä mokkapaloja, paljon. Huoltoeväänä oli sipsejä, pähkinärusina sekoitus ja mehua.

Mika teki tallityöt. Mä katsoin telkkaria ja kuuntelin musaa.

Ennen Mikan pihalle lähtöä kävin laittamassa tiskit. Mika veti siitä jonkun ihme johtopäätöksen, että en muka tykkää hänen sohvalla olosta. Koitin selittää, että kaipasin kyllä yhteyttä, muuten oli kaikki fine. Vastaanotto oli tyly ja niinhän loppuilta meni vinoon.

Loppu juoksu kuitenkin meni ihan ok, vaikka sykkeet oli tänäänkin koholla. Aamulla 53/103 eli erotus makuulta ja seisten 50. Juostessa myös vauhti, jossa hyvänä päivänä 120 syke, nyt 130-140.

Klo 23 42.2km ja matolla kulutettu aika 5h32min. Jalkapohjissa tuntuu juosseelta.

 

21.4.2018 (7258.4km)

Unta takana 4-5h ja armoton väsymys. Sykettä en voinut mitata, kun sensorissa ei ollut virtaa. Roni heräsi jo seiskalta, itse lähdin 7.15 juoksemaan.

Huoltoeväät oli aika köyhät, kun iso osa oli tulossa Ilkan mukana iltapäivällä. Aamulla satoi vettä.

Polar kellon akku tilttasi jo 2h12min kohdalla. Matka ja aika piteni reilun 30min, kun piti käydä sisällä lataamassa kelloa. Söin sitten odotellessa keiton.

Matkan jatkuessa puolet reittiä oli aurinkoista, puolet tuulista. Kipu kiersi kehossa paikasta toiseen. Ensin vasen polvi, sitten oikea ristiselkä, oikea takareisi jne.

Mitä pidemmälle matka eteni sitä raskaammalle juoksu tuntui. Jalat painoi. Syke oli korkeahko.

Toka vikalla kierroksella Roni 8v tuli mua tsemppaamaan ja Mika aloitti oman urakan. Meillä tuli pientä eripuraa ja jäin itse kävelemään lopun. Aika venyi vähän päälle 6h, kun laskennassa oli kellon lataus.

19.4.2018 (7174km)

Heräsin seiskalta. Päivän kilsat aloitin jo 30min myöhemmin. 

Sykerotus makuu ja seisoen mitattava sykkeen välillä oli huikeat 52, joten päätin yhä ainakin osan kävellä. Puoleen matkaan kävelin.

Ruokatauolla söin punajuurikeiton ja leivän. Sen jälkeen jatkoin hölkällä 8km/h.

Kipuja ei suuremmin tuntunut tänäänkään. Niska oli pahin ongelma, kun tuntui, että pää ei käänny vasemmalle.

Telkkarista tuli taas katsottua monta ohjelmaa.

Tein tänäänkin livevideon loppu puolella. Vikat 2km kävelin. Tällä kertaa paistoin pippuripihvin ja söin sen punajuurien, raejuuston ja leivän sekä c-vitamiiniveden kera.

Ehdin laittaa varsoneen tamman varsansa kanssa ulkoilmaan ja siivota pari karsinaa ennen kuntonyrkkeilyä.

Nyrkkeilyssä oli eri ohjaaja. Liikesarjat oli vähän pidemmät ja ohjaajan otteet oli varsin tymäkät. Oli kivaa.

Illalla vielä rötväystä sohvalla, kermaviiliä hillolla, viinirypäleitä, omenaa, maksamakkara ruisleipää ja muumiteetä.

Haukotuksia tuli jo varhain ja antaumuksella ja monta kertaa. Petiin pääsin noin 22.30.

18.4.2018 (7131.8km)

Heräsin 6.30. Vajaa tunti myöhemmin aloitin maratonin.

Virtsankarkailusuojat olivat täysin loppu ja aika kauan oli viime kerrasta, kun olen koko maratonin kävellyt, joten tänään oli kävely päivä. Siinä ei vuotoja tule.

Kipuja ei onneksi juurikaan tuntunut. Kävely vauhti oli 7km/h. Ruokataukoa en pitänyt vaan sipseillä ja kokiksella sekä kahvilla ja leivillä meni tämä päivä.

Livevideon tein urakan lopussa. Olin ajatellut, että paistan pihviä ennen töihin lähtöä, mutta käytinkin tunnin ennen töihin lähtöä siivoamiseen. Evääksi otin sitten punajuurikeiton ja omenan.

Ilta meni lähihoitajan töitä tehden. Yksi mummo liukui tuolistaan lattialle niin, että sain kunnon salitreenit, kun häntä yritin nostaa takaisin tuoliin tai jalkeille. Pakko myöntää, että mummo voitti, sen verran lujasti harasi vastakkaiseen suuntaan ja lopulta valahti alas kyykkimään.

Kotona vielä kanamunia ja salkkarit, jakso ensitreffejä  ja sitten olinkin valmis petiin.

17.4.2018 (7089.4km)

Heräsin jo seiskalta. Kolme tuntia vaan koomailin sohvalla filtin sisällä. Nautin kiinanharjakoira Jasun seurasta ja aamukahvi tuokiosta kiirettä.

Itse juoksu meni ihan ok. Mitään suurempia kipuja ei ollut, vaikka muutamana päivänä on oikea kehräsluu kipuillut ja päkiöitäkin vähän vihmoi.

Vauhtia pidin 8-8.5km/h, välillä kävelin 7km/h pätkiä. Ekan kävely pätkän pidin alussa, sitten puhuin videopuhelun nuorimmalle pojalleni Ronille Skypessä ja urakan loppu puolella esikoispojalleni kännykkä puhelun. 

Ikävien uutisten valossa meni vikat kilsat. Mummoutuminen on nyt keskeytynyt ja pahinta on se, että tiedän miten pahalta se tuntuu vanhemmista ja samalla olen täysin avuton auttamaan. 

Noh, kevyempänä asiana tuli katsottua monta tv sarjaa telkkarista. Ensitreffit alttarilla Australia, paluu alttarille ja mestareiden mestari.

Illalla piti olla painia. Osallistujakato näytti vallanneen painiporukan. Pihalla toki oli tekemistä hevosaitojen korjaamisen ja karsinan siivouksen merkeissä.

16.4.2018 (7047.4km)

Heräsin 6.15. Aamusykkeet, puuro, juoksuvaatteet ja pihalle sumuun. Urakka alkoi noin klo 07.

Tasaisen rauhallista vauhtia hölkättiin. Kipuja ei ollut. Ei myöskään mainittavaa jäykkyyttä, vain ihan ekat 100-200m akillesjänteitä kiristi.

Lämpöä oli vaan muutama aste, mutta vaatetus oli juuri sopiva. Pissavaiva kiusasi taas. Vaikka kävin kyykkimässä 5km välein, rätti oli aina litimärkä. Mikä pahinta, suojat loppui kesken. Jouduin yhdet housutkin vaihtamaan ohivuodon takia.

Toka vikan kierroksen jälkeen oltiin aiottu juosta vain osa ja kuvata sitten kävellen livevideo. Ei mennyt suunnitelmien mukaan. Naapuri kävi sanomassa, että kaksi kirjavaa hevosta on pihassa irrallaan. Otin sitten jälleen loppukiriä vikalla kierroksella sen mitä vielä pystyin. 

Loppuaika oli 5h14min. Hevoset olivat onneksi menneet talliin katsomaan uutta varsaa. Ehdin valmistautua töihin illaksi.

15.4.2018 (7005.2km)

Herätys 6.15, aamupuuro, pikainen matkatavaroiden pakkaaminen autoon ja juoksuvaatteet ylle.

Seiskalta autoon ja vähän ennen kasia salossa Andi maratonille. Oltiin päätetty kävellä. Menimme kuitenkin vuorottain kävelyä ja hölkkää.

Sykkeet oli kunnon yöunilla laskeneet normaali tasolle, jossa hölkkä syke on noin 120.

Oikea kehräsluu vihoitteli ikävästi kipuillen. Sää oli vähän eilistä viileämpi. Aamulla ja kävellessä sai olla trikoiden päällä tuulihousut. 

Päivällä hetken paistoi niin, että piti vähentää vaatetta. Sitten alkoikin sataa, ensin pientä raikasta tihkua. Lopuksi tuli kunnon sade.

Kahdesti poikkesimne abc:llä. Ensin Mikalle iski iso hätä. Sitten saimme päähämme pysähtyä syömään. Kanaa, salaattia ja kaakao ja takaisin maralle.

Arvatkaa oliko hetken vatsa täynnä ja oksia lähellä kurkkua :)

Aika 6h44, Andin eväät, huoltamolla kädet ja kotimatkalle väsyn kera. Tuntuisi, että voisi nukkua loputtomasti.

14.4.2018 (6963km)

Herätys oli neljän jälkeen. Kassi oli pakattu illalla, joten puuro nassuun ja viideltä liikkeelle.

Kolmen ja puolen tunnin ajon, yhden kahvipaussin ja parin pissatauon jälkeen saavuimme saloon Andi maratonille.

Pukutiloissa oli remppa menossa, uusia emme löytäneet. Vaihdettiin siinä sitten pokkana vaatteet parkkipaikalla.

Seuraava ongelma oli mahdollinen muutos reitillä. Onneksi hetken odottelun jälkeen Ritva juoksi paikalle. Seurasimme ekan kierroksen (reilu 6km) häntä. Aika reipas aloitus tuli.

Seuraavat neljä kierrosta olivat enemmän tai vähemmän raskaita. Jalat painoi, sykkeet oli tavallista korkeammat ja laskivat hitaasti. Kävimme ylämäet, muuten hölkättiin hiljalleen.

Vikalla kierroksella Mauno meni vähän matkaa meidän edellä. Vaikka epäilin, että yövuoron lisäksi eilinen loppukiri saattoi painaa jaloissa, piti myös Maunon perään pinkoa. Ja kun kiinni saatiin, ohihan se piti mennä. Ja kun ohi meni, niin pitihän se etumatka kasvattaa.

Olin luullut, että loppuaika on joku rento 5.30-6h, olikin sitten 5h22min ja 550m ylipitkä kun käynnistimme kellon vanhan maalin kohdalla.

Hyvät tarjoilut olivat Andilla. Iso kiitos hänelle. Isä tarjosi ruoan ABC:llä ja tädin luona juotiin vielä kahvit mustikkapiirakan kera.

Isän luona iltapala ja klo 21 oltiin valmista kauraa petiin.

13.4.2018 (6920.8km)

Klo 06.15 pääsin yövuorosta kotiin. Suskille moikat ja pika aamupala, leipää ja kahvia. Vähän katkounet tuli, kun puhelin soi tunnin välein.

Herättyä on pihviä, munia ja leipää. Eväät huoltolaatikkoon ja juoksuvaatteet ylle. Vähän jälkeen yhden aloitimme Mikan kanssa.

Ehdimme juosta lyhyemmän lisälenkin ja 1/8 pidempää 5km lenkkiä, kun Ilkka ja Olli tulivat Seinäjoelta.

Käveltiin yhdessä kierros. Muutama kierros hölkättiin taas Mikan kanssa kaksin, kunnes saatiin poijjaat uudestaan kiinni. Taas kierros kävelyä yhdessä. 

Ilkka ja Olli kävivät sisällä syömässä. Tuolla vartilla ehdittiin osa seiska kierrosta. Lopussa otettiin sen verran kiriä, että noin 4km jahtaamisen jälkeen saatiin vielä kerran vierailijat kiinni. 

Loppumatka, noin pari kilsaa, kuljettiin taas yhtä matkaa. Lopputulos oli vähän alle 6h.

Aika kivasti meni. Vatsassa vähän hölskyi turhan proteiinipitoisen ruoan takia (yleensä puuro). Pissalla sai myös käydä monta kertaa. Vähän ennen loppua vähän jalat painoi ja hetken tuntui, että hitaasti tulee kilsat täyteen.

Ilma oli ihanan keväinen, aurinko paistoi ja lämpöä oli 10-15. Sauna, keitto, toffee ja ilta TV:n ääressä.

Aamulla edessä varhainen lähtö saloon.

12.4.2018 (6878.6km)

Heräsin seiskalta. Juoksun aloitin 8.30. Hyvä päivä oli, ei kipuja. Sykkeet heitteli ja nousi pienessä vauhdissa välillä yllättävän korkealle.

Tarkoitus oli juosta 8km/h vauhdilla, mutta välillä tuli käveltyä, kun puhelin soi ahkerasti. Töihin kutsuttiin yövuoroon. Esikoispoika valotti myös miten heidän vauvan odotus sujuu. Keskenmenosta kai selvittiin säikähdyksellä, odottava äiti on kyllä sairaalassa täyslevossa.

Herkku painotteiset ateriat tuli syötyä, paljon jäätelöä :) Sillä pääsi 5h35min aikaan. Juoksun jälkeen söin riisiä ja kanaa.

Nyrkkeilyssä oli iso määrä väkeä. Saimme jatkoa sittenkin vielä tälle keväälle, yes !

Kotona pihviä, kanamunia, salkkarit ja yövuoroon.

11.4.2018 (6836.4km)

Heräsin vähän ennen seiskaa. Juoksun aloitin noin kasilta.

Alkuun ja loppuun kävelin hetken, muuten juoksin tasaisesti 8km/h. Aika jees juoksu päivä oli. Ei pahempia kipuja tai ketutuksia.

Suurin ongelma oli se, että talossa joka puolella oleva sotku suorastaan huuteli juoksumatolle, että " tuu siivoamaan" :)

Punajuuri keitolla ja leivällä kävin puolivälissä. Valmiiksi ehdin tuntia ennen kuin piti lähteä iltavuoroon lähihoitajan töitä tekemään.

10.4.2018 (6794.2km)

Heräsin pitkiltä unilta väsyneenä. Päätä särki. Suskin kanssa lauloimme aamupäivällä.

Juoksun aloitin siten, että ehdin 1.5h ja 10km urakoida ennen hammaslääkäri aikaani. 

Hammaslääkärin jälkeen juoksin vielä reilun tunnin matolla, että sain puolivälin kilsat täyteen.

Mira soitti. Kävin syömässä tonnikalaa, raejuustoa ja porkkanaa. Nukuin hetken päänsärkyä pois. Ei onnistunut.

Päätin lopun urakkaa hoitaa pihalla, että saan edes raitista ilmaa ja aurinkoa. Kävelin ilvesjoelle vähän matkaa ohi viinatehtaan. Painia ei ollut tänään, kun Karvia sali oli varattu, joten kiirettä ei ollut.

Tein kävellessä livevideon. Puhuessani yksin juoksemisistani itketti. Mika viestitteli. Itketti vielä enemmän. Tunnen, että en saa häneltä lainkaan tukea. 

Kylmäkin tuli. Liian ohuilla housuilla olin liikenteessä. Sisulla silti tämäkin mara tuli hoidettua. Huomenna päivä uusi, toivottavasti parempi.

9.4.2018 (6752km)

Heräsin seiskalta. Urakka aloitettiin kasilta. Minä, Ilkka ja Mikko.

Mikko karkasi pian omaan vauhtiinsa, Ilkka vähän jäi ja mä jäin hänelle seuraksi. 

Kolmos kierroksella teimme livevideon. Käännös paikalla kuvatessa saimme Mikonkin hetkeksi samaan kuvaan.

Vitos ja kutos kierroksen Ilkka halusi kävellä. Huoltopaussit pidimme 5km välein.

Vettä satoi enimmän aikaa. Mikko ehti valmiiksi yhden kierroksen aiemmin. Mekin ehdittiin reilusti alle kuuden tunnin.

Pk sykkeellä meni, keskisyke oli 130. Ihan hyvälle tuntui. Töihin kävi kutsu kesken urakan. Keskiviikko illaksi sovimme seuraavan työvuoron.

Tälle iltaa jäi reilusti lepo aikaa.

8.4.2018 (6709.8km)

Mika aloitti jo ennen puolta päivää. Hän meni kävellen, koska pohje oli vähän kipuillut.

Itse pidin Ronille seuraa kolmeen asti. Oman juoksuni aloitin Mikko Perttulan kanssa. Menimme muutaman kierroksen yhtä matkaa. Jäätyäni ekan kerran pissatauolle, Mikko karkasi. 

Pissataukoja pidin 10km välein ja otin samalla evästä. Pari kertaa meni maha ihan kuralle.

Mika käveli sen verran rauhassa, että vikalla eli kasi kierroksella olimme kaikki hetken samaan aikaan. Oma menoni oli pausseilla hidastunut sen verran, että Mikko ehti maaliin noin vartin aiemmin.

Aika puhki olin urakan päätteeksi. Piti hetken istua ja juoda mehua tien varressa ennen kuin menin sisälle syömään ja saunaan.

Ilkka tuli illalla valmiiksi huomista maraa varten.

7.4.2018 (6667.6km)

Yöllä uniani häiritsi koiran yskiminen /kakominen. Heräsin joskus ysin kieppeillä.

Juoksun aloitin matolla noin yhdeltä. Mika ja Roni kuvasivat livevideon ja lähtivät sitten keskustaan, kun Ronilla oli vpk kerho ja Mika meni salille.

Onnistuin kaatumaan matolla, kun koitin esitellä uusia puman kirppis löytö housujani. Kaaduin oikealle kyljelle ja ennen kuin matto tajuttiin sammuttaa paloi ranteesta ja hauiksen kohdalta iho. Ensin nauratti, myöhemmin kirvelsi.

Itse juoksu meni muuten suuremmitta ongelmitta. Olin juossut vähän yli puolet, kun pojat palasivat.

Loppu kilsat meni pentujengi elokuvaa katsoen. Vikat 5km juoksin pihalla. Mika ja Roni tulivat pyörällä tsemppaamaan.

6.4.2018 (6625.4km)

Heräsin 6.15. Sykkeet, aamupala, heipat Suskille, ja tuntia myöhemmin maratonille.

Reitti oli niin liukas ja paksun sohjon vuoksi ikävä kulkea, että kiersin vain yhden kierroksen. Sukat ja kengät oli heti märät.

Kysyin sitten Timo Marjomäeltä voimmeko mennä vaihtoehto reitillä asfaltilla, jos menemme ylipitkän, esim.43km. Se onneksi sopi.

Kävin 8kierrosta Saran koululle ja takaisin. Aluksi satoi vettä ja lopuksi isoja lumihiutaleita, kuin enkelin siipiä. 

Matka eteni hiljalleen. Joka 5km jälkeen pissatti. Vain yksi sauvakävelijä tuli vastaan, muuten vain autoja hurja määrä.

Kierrettyäni 6kierrosta Pilvi poikkesi kahville, kun hän lupasi Emman kuskata Jalasjärvelle mistä tämä lähti muiden Perhon opiskelijoiden kanssa hevosmessuille. Siinä hurahti äkkiä noin 30min.

Sitten vielä Mikko Perttula saapui ja samaan aikaan Mika tuli töistä tavallista aikaisemmin kotiin. Odotin tovin, että he ehtivät matkaan mukaan.

Yhdessä oli heti kevyempi juosta. Kaksi vikaa kierrosta (10km) meni alle 6min/km vauhtia.

Ehdin valmiiksi noin 14 ja sain syötyä ja vaihdettua vaatteet ennen Ronin hakua. Kävimme kirjastossa ja salilla. Illalla palloteltiin ilmapallolla ja saatiin Joni naapurista kylään.

Ehkä saamme hänet joskus tsemppiseuraksi polkupyörällä.

5.4.2018 (6583.2km)

Aamu alkoi tahmeasti. Heräsin yöllä monta kertaa pissalle. Kello ehti ysiin ennen kuin ennätin juoksumatolle.

Ekan 50min kävelin 7-7.4km/h. Lopun hölkkäsin 8-8.5km/h. Monta ohjelmaa ehdin katsoa, mm.oudot urheilulajit, Suomen ihanimmat häät, kissan koulutusta (miksihän, kun mulla ei edes ole kissaa :) ), pihaohjelmaa ym.

Jalat voi tänään aika hyvin. Pari päivää reisissä tuntunut lihaskipu oli vähentynyt, päkiät eivät vaivanneet, vain jalkaholvit tuntui vähän väsyneeltä.

Syömässä kävin tomaattileipäjuusto keiton ja juustoleipää. Vessassa sain käydä monta kertaa pissalla ja vatsakin toimi pari kertaa. Ähistellä ei tarvinnut, tuli melko ärhäkkäästi.

Livevideon tein vikan kolmen kilometrin aikana. Päätin fb kansalle juttelun ruokapöydässä mietittyäni mitä äkkiä söisin ennen nyrkkeilyyn lähtöä. Emma ehdotti hampurilaista, siihen päädyin kiitos pikaisen valmistumisen.

Syötyäni sain kivan yllätyksen. Joku pariskunta, jolla on mökki tässä lähellä poikkesi. He kertoivat nähneensä mun livevideon ja sanoivat naisen juoksevan maratoneja. Hän lupasi tulla kesällä juoksemaan. Mies oli talomme ex-ex-asukkaan serkku. Ihanan puhelias pari ja mukavaa, että rohkenivat käväistä.

Nyt vielä kuntonyrkkeily ja sitten sohvalla löhöhetki ja salkkarit.

4.4.2018 (6541km)

Jalkeille 07, puuro nassuun, heipat Suskille ja reippaasti juoksumatolle. Niin alkoi aamu.

Tovi alkulämpöä 6.5km/h kävelyllä, 50min kuluttua huoltopaussilla ja vauhdiksi 7km/h. Toisen huollon jälkeen 7.5km/h yhä kävellen.

Telkkarista kissan ja koiran koulutusohjelmaa sekä kännykällä Suomen paras palomies.

Puolimaraton taittui vähän päälle 3h aikaan. Ruokataukoa tovi. Punajuurikeitto ja leipää. Vessassa käynti.

Etureisissä tuntui jo eilen lihaskipuja, niin tänäänkin. En tiedä tuliko ne kävelystä vai vauhtijuoksusta.

Jälkimmäinen puolisko hölkäten ensin 8km/h, sitten 8.3km/h, 8.5km/h, 9km/h ja vielä 9.5km/h, kaikki pk sykkeellä.

Loppu aika ei paljon eilisestä eronnut. Illalla olin kahden vaiheilla, että mennäkö uimaan. Silloin Mika olisi päässyt autolla töistä kotiin, kun hän polki bensaa säästääkseen. Väsymys ja sohva kuitenkin voittivat.

Hevosten kanssa touhuilut saivat riittää illan aktiviteetiksi.

 

3.4.2018 (6498.8km)

Aamu alkoi mokalla herätysajan suhteen. Olin ajatellut nousta ennen seiskaa, että ehdin Suskille sanoa lähtöheipat. Kello olikin säädetty herättämään tuntia myöhemmin.

Sitten vielä otin sykkeitä nolon kauan, sillä ihmettelin aikani miksi makuu ja seisoen mitattava syke eivät eroa toisistaan.. kunnes tajusin, että .. en ollut lainkaan noussut jalkeille.. olin vain ajatellut nousevani :)

Juoksun sain aloitettua vasta joskus 9.40.  Oikea päkiä vihoitteli taas niin, että piti kylmägeeliä laittaa. Sitten onneksi helpotti.

Kävelin ja hölkkäsin, katsoin telkkaria, kävin syömässä ja tein livevideon, joka jäi varsin lyhyeksi, kun maha alkoi juuri silloin toimia.

Vikalla kympillä otin iv-treeniä: 1km 10km/h, 750m 11km/h, 500m 12km/h, 250m 13km/h, 200m 14km/h, 150m 15km/h ja 100m 16km/h.

Vauhti leikittely tuntui kivalta. Loppu keventelyn aikana aloin vähän epäillä, että oliko se kuitenkaan järkevää, sillä oikea sääri oli kipeä siinä määrin, että piti kävellä.

Mika hieroi mun jalkoja hetken töistä tultuaan. 

2.4.2018 (6456.6km)

Sain nukkua kasiin asti. Sitten alkoi lasten viihdytys. Pidin seuraa Ronille ja Ilkan tytöille. Ensin pelasimme lautapeli hotellia, sitten katsoimme elokuvaa, olimme tavaran piilottelua ja laitoimme makaronilaatikkoa.

Ilkka aloitti urakkansa 8.30. Mika meni noin 14 hänen seuraksi. Itse aloitin noin 16.

Roni oli ekan tunnin ajan pulkassa mukana, sillä hänen lähtöaika isälleen oli vasta 17. Roni oli sen verran polven loukannut lumilautailua opetellessa, että asfaltilla missä lumi oli sulanut, sain kantaa hänet reppuselässä. 

Mikan kanssa ehdimme kiertää hyvän aikaa, kun se yksi ennemmin meille valittanut isäntä reitin varrelta tuli traktorilla takaamme. 

Menimme niin reunaan kuin pääsimme ja kuvittelin traktorin menevän ohi, kuten muutkin ovat menneet. Tämä vain kaasutti ja ajoi noin 2min matkan takana. 

Pihatiensä kohdassa alkoi torven tööttäily ja nyrkin puiminen. Saimme taas kuulla, että pitäisi uutta reittiä hakea, vaikka yksityistiestä ei ole kyse, eikä tietääkseni muitakaan siellä estetä kulkemasta.

En tiedä auttaako asiaa sekään, että lupasin kyllä vaikka hypätä hankeen, kun hän ohitseni lähtee. En vain viitsi maraton matkalla 100m umpihangessa turhaan tarpoa. Noh, nähtäväksi jää osaako hän ensi kerralla ohittaa.

Itse maraton meni tasaiseen tahtiin. Päkiät vähän vihmoivat. Lopussa painoivat myös pohkeet, reidet ja pakarat.

Illalla sauna ja marenkeja. 

1.4.2018 (6414.4km)

Heräsin noin 06. Seiskalta minä, isäni ja Mika alettiin hölkätä. Aloittaessa oli -15. Aurinko alkoi pian lämmittää.

Puolivälissä tuli vielä Raine mukaan. Itse kävin keitolla, miehet kiirehtivät yhtä hönkyä. Reilun kymmenen minuuttia voittivat ajassa.

Loppu matkassa vähän päkiää alkoi särkeä, mutta sinnillä homma meni loppuun.

Sauna, ruoka ja illalla laskettelemaan.

31.3.2018 (6372.2km)

Heräsin 06.15 aika vähien unien jäljestä. Tuntia myöhemmin aloitimme Mikan ja Miran kanssa kiertämään maratonia kotimaisemissa.

Kävelimme reippaasti ja silloin tällöin juoksimme osan kierrosta. Mika jäi meidän vauhdista. Me käytiin syömässä keittoa ja Mika aikoi kävellä meidät kiinni. Kävikin niin, että me otettiin Mika kiinni.

Itse liukastelin muutaman kerran asfaltilla, mutta Mika meni ihan kunnolla polvilleen, kun hän hosui kääntöpaikalla pihassa.

Kahvit joimme termarista keksien kera. Huoltopaussilla pidettiin muutama. Urakan jälkeen maistui spaghetti ja jauheliha kastike.

Mira teki uuden enkä, 7h. Aika parani vartilla. Jäljestä unetti molempia ihan huolella.

 

30.3.2018 (6330km)

Nukuin melkein kasiin. Ysin jälkeen lähdimme ajamaan Kauhajoelle. Kympiltä aloitin maratonin neljän muun juoksijan kanssa. Loput aloittivat klo 11.

Eka kierros meni vähän turhan lujaa, kun tuli vaan lähdettyä kärjen hännille. Yhden ikäiseni miesjuoksijan kanssa hidastimme vähän vauhtia ja juoksu meni kivasti rupatellen muutaman kierroksen.

Olisin voinut jatkaa pidemmälle samaa matkaa, mutta jouduin käymään pissalla. Kaveri sanoi juoksevansa hiljaa, että saan kiinni. Jatkaessani matkaa ei kuitenkaan ketään näkynyt samalla suoralla, joten jatkoin itsekseni.

Huoltopöydän antimia sai tovin odottaa, mutta olivat sitten tosi hyviä, joten kannatti odottaa. Oli perus pähkinöiden, suolakurkkujen ja karkkien lisäksi suklaapusuja, pullakahvit ja makkaraa. Tietty myös mehu, urheilujuoma ja kokis löytyi.

Puoliaika oli 2h16. Ilkka juoksi puolikasta, mutta emme onnistuneet näkemään toisiamme, vaikka hidastin kilsan verran kävelykatu, jotta sain livevideon kuvattua. 

Menoni oli aika perus. Kohtalaisen hyvälle tuntui, vaikka toki juosseelta kuten tässä kohtaa projektia varmasti kuuluukin. Loppuaika oli 4h31min. Se riitti sijaan 6./12.

Kotona söimme vielä pihvit ja kananmunia.

Illalla tuli Mira miehensä kanssa. Piilottelimme kaikille suklaamunia ja jokainen vuorollaan kävi etsimässä noitatarinan vihjeiden mukaan.

29.3.2018 (6287.8km)

Herääminen oli vaikeaa, nukahdin sykettä mitatessa uudestaan. Seiskalta nousin. Tuntia myöhemmin aloitin päivän maran.

Täytyy tunnustaa, että aamu ei alkanut terveellisesti puurolla vaan yöllä aloitetulla suklaalla leivällä.

Otin vielä kolmannen päivän jalkakipujen takia hieman varovasti. Vuorottelin kävelyä ja juoksua. Päivän kävelyvauhti oli 7km/h. Juostessa menin 8km/h.

Netissä joku nainen kyseli mun kuulumisia, taisi hurjaksi mimmiksi tituleerata. Oli kiva yllätys ja piriste päivään saada tietää, että joku mulle tuntematon on sen verran hengessä mukana, että miettii miten haaste sujuu.

Kaikki tsempit on iso apu, kun tulee väistämättä välillä niitä heikkoja hetkiä, eikä ne pirulaiset yleensä varoita itsestään ennalta.

Avusta puheen ollen Suski ja Emma kuvasivat tänään livevideon. Tuli vähän erilainen video.

Juoksun sain ohi piirun alle 6h. Pihvi ja letut maistui jälkeen. Hetken tein kirjanpitoa. Sitten tuli Roni pääsiäislomalle. Muutkin lapseni tulevat myöhemmin. 

28.3.2018 (6245.6km)

Heräsin 6.30. Aamupuurolla pikainen kohtaaminen Suskin kanssa. Hetki kirjanpito asioita verottajaa ja kirjanpitäjää varten. 

Noin kasilta vaihdoin laskimen näpyttelyn juoksumatolla askeltamiseen. 

Keittotauko ja muutama vessatauko piti tänäänkin pitää.

Eilisten jalkakipujen vuoksi otin vielä pehmeän laskun päivään. Ekat 18km menin kävellen 6.5km-7km/h.

Vaihdettuani juoksuun jalka tuntui jopa paremmalta, vaikka kävellen oli vielä vähän tuntemusta. Päivän juoksuvaatteet oli 8km/h. 

Lopussa otin viimeisen 2km matkalla pieniä vauhtivetoja 10-12km/h niin, että vedot kesti pari, kolme minuuttia ja väliin tuli minuutin hölkkäpalautus.

27.3.2018 (6203.4km)

Heräsin 6.30. Tuntia myöhemmin aloittelin urakkaa, joka meni tänään rennoksi kävelyksi.

Oikean jalan päkiäluu oli ulkosyrjältä sen verran kipeä, että ei juuri vaihtoehtoja ollut. Edes reipas kävely ei tuntunut hyvältä.

Päivän vauhti oli 6.5km/h. Jossain vaiheessa, kun päkiän kipu hetkeksi vähän hellitti, muistuttivat olemassa olostaan myös pakara, oikea sääri ja hartiat.

Syömässä kävin jo ennen puolta väliä. Muuten pidin evästauot liikkeessä. Vain pari pissalla käyntiä vessassa.

Siskoni, Millan, kanssa puhuimme puhelimessa pari tuntia. Siinä meni onneksi useampi kilometri huomaamatta.

Nälkä oli valtava, kun homma oli valmis. Tonnikalaa ja raejuustoa sekä leipää, hetki sohvalla ja kirjanpidon äärelle ennen painia.

26.3.2018 (6161.2km)

Heräsin 6.15 noin 5h unilta. Seiskalta oli aamupuuro syöty, huoltoeväät pakattuna ja juoksuvaatteet yllä.

Ilkka kulki kävellen ja välillä pätkiä juosten. Itse junnasin tasaista hölkkää. Pissalla sai käydä alkuun 2km välein, silti side oli joka huoltopaussilla litimärkä, kerran piti housutkin vaihtaa.

Keittoa kävin syömässä jo kympin kohdilla. Kerran piti käydä isommalla hädällä ja saunan kävin laittamassa lämpiämään.

Aamun -20 pakkanen hellitti päivällä ja aurinko paistoi taas kauniisti. Valmiiksi ehdin hitusen päälle 6h aikaan.

 

Sauna, eväät ja tovi istuen, sitten sai lähteä töihin.

25.3.2018 (6119km)

Kiitos Mikon tiesimme kellojen siirrosta. Heräsin vanhaa aikaa 7.30, enemmän kuin monella muulla yöllä.

Aamulla Ronin kanssa leikkimään. Hirttopuuta, piilosta, sotaa, tavaran piilottelua, leipomista, kutittelua, sohvalla sylittelyä.

 Eijan ja Mikon piti vielä tänään kiertää maraa, mutta Eijalla oli polvi kipeä ja Mikolla lonkka.

 Aloitin oman juoksuni Ronin lähdettyä isälleen. Oikean jalan päkiäluu oli tosi kipeä. Laitoin kylmägeeliä ja kun se ei auttanut, otin särkylääkettä.

Juostuani kympin siirryin Mikan ja koirien kanssa pihalle kävelemään. Onnistuttiin melkein täysi kymppi kävellä niin, että oli kivaa. 

Sitten sanoin, että väsyttää ja harmittaa, että homma venyy niin myöhälle. Mika sanoi, että homma on yksinkertainen ratkaista, juoksee vaan lujempaa. En pitänyt siitä, että hän ratkoi ongelmani , sen sijaan, että olisi vain kuunnellut. 

Tuosta alkoi kamala vänkäys. Kotona vielä juttu jatkui sen tasoisena, että mulle ei voi mitään sanoa.. tosi imartelevaa.. senhän mä juuri väsyneenä halusin kuulla. Suutuksissani paiskasi kynän pöytään niin, että yksi juomaksi hajosi. Sirpaleet, ehkä ne tuo onnea. 👍

Mika meni makkariin mököttämään tai kuten hän itse sanoi antamaan mulle rauhan juosta, vaikka hän tietää, että tunnen itseni hylätyksi, kun mut jätetään ristiriita tilanteessa.

Jatkoin silti juoksua matolla kympin. Sitten alkoi kunnolla ahdistaa, kun mietin, että etäisyys välillämme jatkuu päiviä, kun huomenna emme juuri kohtaa. 

Matolla juostessa kuuntelin Mikko Kempen liveä.

Yritin ratkoa  Mikan ja mun tilannetta viestein, vaikka vihaan sellaista näpyttelyä. Musta se on tyhmää, koska väärin ymmärrys riski on suuri, kun ei näe ilmeitä ja eleitä, eikä kuule äänenpainoja. Siinä on myös liian helppo hosua, jolloin kommunikaatio on pelkkää pilaa.

Tilanne ei lauennut ja mun ahdistus kasvoi jo niin paljon, että päätin mennä vikan kympin pihalla. Kävin kahdesti kyläkoululla. Kotona huomasin, että vielä 2km uupuu, ne menin taas matolla eli aika sirpale päivä monella tapaa.

24.3.2018 (6076.8km)

Heräsin 06.15. Pihalla olin vähän jälkeen seiskan huoltolaatikon kera. Ehdin kiertää kaksi kierrosta, kun Eijakin aloitti urakan. Mikko aloitti vielä vähän myöhemmin.

Sen minkä Mikko hävisi aloitus ajassa, voitti hän vauhdissa ja siinä miten harvoin ja lyhyeksi ajaksi hän pysähtyy huoltoon. Uskomaton mies.

Eijakin käveli varsin reippaasti. Roni tuli mua kierroksen tsemppaamaan, niin lujaa sai poika juosta, että pääsi ohi. Hänellä näytti myös jalka kestävän juoksupätkiäkin.

Tuuli ja sen tuiskaamat lumivallit tiessä kiusasivat meitä kaikkia. Tähän suoritukseen sai tehdä kunnolla töitä.

Punajuurikeiton söin tänäänkin juoksun puolivälissä, vaikka se tarkoittaa, että sitten myös vatsa toimii. Toisaalta voimia tarvittiin, joten kyllä ruokatauon hyödyt voittivat haitat.

Sauna ja mehu oli luksusta juoksun jälkeen. Ruoka ja korvapuustit olivat odottamassa, lapset olivat leiponeet.

23.3.2018 (6034.6km)

Heräsin 06.15. Sain kerrankin itseni jo alta tunnin liikkeelle. Ehdin juosta jokusen kierroksen ennen kuin Eija ja Mikko tulivat mukaan kiertämään.

Juoksu tuntui alussa kohtuu rennolta, mutta matkattuani tovin Mikon vauhtia alkoi tuntua, että jalat hyytyy ja vauhtivara hupenee. 

Hetken meno oli puisevaa. Käytyäni syömässä olo vähän koheni. Kävelin muutaman kierroksen ja juttelimme Eijan kanssa livevideon ajan.

Vessassa kävin kerran ja laitoin saunan lämpiämään. Lopussa juoksu alkoi kulkemaan, matka vaan loppui kesken.

Lopulta ihan jees juoksu. Alussa kirpakka pakkanen, koko ajan kaunis kevät aurinko.

Illalla Ronin seuraa, makaronilaatikkoa, lettuja ja monta tuntia vapaata.

22.3.2018 (5992.4km)

Aamulla heräsin kyllä 07, mutta käynnistyminen kävi tosi hitaasti. 

Eikä ihme, sillä illalla töistä kotiin palattuani huomasin työavaimien jääneen kaulaan roikkumaan. Ei auttanut kuin hetken stressailun jälkeen ajaa uusi reissu kihniöön. Klo 02 yöllä söin vielä yöpalaa ja vähätkin unet meni sitten pätkittäin.

Aamupuurolta selvisin aloittamaan juoksua ysiltä. Meinasin aloittaa tutulla 8.4km/h vauhdilla, mutta totesin pian, että tarvitsen joko hitaan päivän tai ainakin pehmeän laskun päivän urakkaan.

Juoksun alussa akillesjänteet olivat kovin kireät. Onneksi keholliset vaivat jättivät tänään suuremmitta ongelmitta rauhaan.

Tein livevideon urakan alkupäässä, kun vauhti oli 8km/h eli 7.30min/km. Sitä vauhtia menin 50min, seuraava 50min 8.3km/h ja sitten 100min 8.5km/h.

Lopussa otin pientä vauhdin lisäystä. Ensin 2x25min pätkät, jolloin vauhti oli 8.7km/h, sitten 2x15min, tällöin vauhtia oli 8.9km/h ja sitten viimeisillä kilometreillä nostin pykälän 1-3min välein. 

Aika jäi näin karvan verran alle 5h. Juoksun lopussa sain iloisen viestin: Mikko Perttula tulee uudestaan meille juoksemaan ja vielä niin pian, että huomenna 3päivän urakalle ilmoittautunut Eija Krok juoksee hänen kanssaan.

Sain myös juoksun aikana hoidettua yhden töihin liittyvän puhelun, joka vähensi stressiä tuntuvasti. Työkkäri oli laittanut mulle työtarjouksen, joka olisi edellyttänyt Kankaanpäähän asti 3-vuoroon ajelua.

Onneksi se saatiin peruttua, sillä olen viime vuonna ollut sen verran monessa läheltä piti tilanteessa, että mieluummin arvostan omaa ja muiden henkeä.

Haluan myös uskoa, että terapeutin työ on se, jota tulen tekemään. Pidän sille tilaa. Haastattelu on jo huhtikuussa ja sisäinen kutina onnistumisesta on nyt vahva.

Tänä iltana kuntonyrkkeily. Kirjanpito siirtyi vielä. Mika tuli töistä hurjan väsyneenä, vänkäsi hetken ja nukahti sohvalle.

Saas nähdä miten myöhemmin illalla. Ainakin Mika lupasi hierontaa. Siitä tuli mieleen, että joku hänen työkaveri oli meinannut, että mun juoksuvideoita katsoo vaan miehet, jotka hanskoo samalla (kuten Mika asian ilmaisi). 

Haluan kyllä uskoa, että katsojakanta on laajempi ja onhan siellä käynyt niin tykkäämässä kuin kommenttia laittamassa myös naisia, joten ehkä kyseinen mies puhui enemmän itsestään kuin miehistä yleisesti.

Noh, en aio sitä enempää miettiä, sillä teen niin tai näin, varmasti aina joku näkee muuta kuin on tarkoitettu tai jotenkin huonosti. 

Hetken vielä sulatan naudan pippuripihviä ja porkkanaa. Kohta liikkeelle ennen kuin jämähdän.

21.3.2018 (5950.2km)

Heräsin 06.30. Tuntia myöhemmin aloittelin urakkaa. 

Aloitin vauhdilla 8.4km/h, jota nostin 50min välein viidesti. Sitten aloin nostaa vauhtia 10min välein. Näin jatkoin kunnes viimeisellä kilsalla otin nostot jo minuutin välein. Ihan loppuun tuli 200m 14km/h. 

15km kohdalla kävin syömässä punajuurikeiton, leivän, c-vitamiiniveden ja kermakahvin.

Telkkaria katsellessa meni tämän päivän kilsat. Katsottua tuli ylpeästi erilaiset, ensitreffit alttarilla ja yön konsertti sekä yökyläily.

Hartiat olivat vähän jumissa. Muuten tuntui ihan hyvältä.

Saatuani homman valmiiksi söin kanaa, kasviksia, raejuustoa ja jälkkäriksi toffeeta.

Illalla oli lähihoitajan töitä edessä.

 

20.3.2018 (5908km)

Heräsin 6.30 ja reilun tunnin kesti valmistautua. Ilkka oli meillä yötä, joten saimme kävellä yhdessä. 

Koirat olivat mukana 10km. Syömässä käytiin samalla, kun vietiin koirat sisälle. 

Lunta oli tuiskannut tielle valleja kahdelle sivulle. Naapuri kävi auraamassa onneksi jo ennen puolta väliä.

Tuuli jäi silti yhä tuivertamaan. Viima kylmensi noin -10astetta kylmemmäksi kuin mitä olikaan.

Aurinko paistoi kyllä ihanasti ja asfaltilla tuuli työnsi selän takaa. Yhdellä sivulla rakennukset teki pätkän tuuli suojaa.

Kun matkaa oli jäljellä 14km mulla otti hetken tosi koville, vaikka vaan käveltiin. Lopussa kyllä alettiin asfaltti osuus hölkätä, koska tie oli niin liukas, että selkä alkoi olla molemmilla liukastelusta kipeä.

Jos olisin ollut yksin kiertämässä, olisin varmasti sortunut sisälle jollain verukkeella turhaan taukoa pitämään. Onneksi ei menty, sillä näinkin hupeni liki 8h. Työläs urakka.

Mikalla urakka oli edessä illalla. Hän pääsi aloittamaan vähän ennen viittä. Itselläni oli paini ilta.

19.3.2018 (5865.8km)

Heräsin 06.30. Aamupuuro ja juoksulle valmistautuminen.

Aloitin urakan noin 7.30. Alkuvauhti 8.3km/h,  sitten 8.4km/h ja 8.5km/h, 50min kutakin. Ruokatauolla söin juuressosekeiton.

Paussin jälkeen nostin vauhtia 25min välein ensin 8.6km/h ja sitten 8.7km/h.

Lopussa lisäsin vauhtia 10 minuutin välein 8.8km/h, 8.9km/h, 9km/h, 9.1km/h ja 9.2km/h.

Vikan 5 kilsan ajan meni vaihdot 5min välein 9.3km/h, 9.4km/h, 9.5km/h, 10km/h, 10.5km/h ja 11km/h. Jossain 9.5 tietämillä sykkeet nousi vk-rajan yli.

Kipuja ei tuntunut. Isoin ongelma oli jatkuva pissahätä ja pidätys ongelma. Odotan tosi kovasti leikkaukseen pääsyä. Ihan unelma saada asia monen vuoden kärsimisen jälkeen kuntoon. 

Saatuani homman valmiiksi ehdin käydä suihkussa, syödä laittaa eväät ja kirjoittaa pari viestiä, sitten saikin jo lähteä illaksi töihin.

18.3.2018 (5823.6km)

Nukuin ysiin asti. Juoksun aloitin vasta iltapäivällä.

Aloitusvauhti oli 8.3km/h, 50min päästä 8.4km/h, ruokatauon jälkeen taas 50min verran 8.5km/h. 

Mika teki tallityöt ja lämmitti taloa. Livevideon hän myös kuvasi, että ei tarvinnut teipata kännykkää juoksumatolle.

21km jälkeen vaihdoin nopeutta 25min välein 8.6km/h, 8.7km/h ja 8.8km/h. 28km kohdalla päätettiin kävellä loput pihalla.

Ennen pihalle menoa söin kanaa ja kasviksia.

Itkeä tirautin vähän surkeuttani, kun tänään taas pissatti yhtenään ja pidätyskyky oli taas sellainen, että siteitä meni useampi ja ohivuotoja sattui. 

Otimme koirat mukaan. Kolme kierrosta kierrettyämme Mika laski, että emme ehdi ennen Ronin kanssa sovittua videopuhelua valmiiksi.

Juoksimme pari kierrosta. Väänsin vähän itkuakin ja surkuttelin itseäni, kun en ollut aloittanut aiemmin tai juossut vähemmillä tauoilla.

Välillä ihailin kaunista auringonlaskua ja olin kiitollinen, että Mika oli mukana, vaikka me taas väsyneenä onnistuttiin vähän vänkäilemäänkin.

Urakan tultua valmiiksi söimme kanamunia ja leipää sekä teetä ja c-vitamiinivettä. Kävimme myös saunassa ja katsoimme fitness päiväkirjat.

17.3.2018 (5781.4km)

Heräsin 06.30. Reitillä kiertämässä olin 07.25. Yksin sain aloittaa urakoinnin. Mika heräsi vähän myöhemmin ja teki tallityöt sekä lämmitti taloa ennen aloittamista. Ilkalla puolestaan ei auto käynnistynyt heti.

Kävelin tällä kertaa koko matkan. Etureidet oli vähän raskaan oloiset ja akillesjänteet kireät.

Pakkasta oli aloittaessa 16-20. Päivällä kylmyys väheni tuntuvasti. Aurinko paistoi kauniisti.

Yhden naapuruston miehen kanssa juteltiin tovi reitillä. Kiva piriste.

Jo ekan 2kierroksen jälkeen pissatti. 6kierroksen jälkeen tunki aamupuuro ulos, 10kierroksen jäädessä taakse pidin keittolounas tauon.

Jälkimmäinen puolisko meni Ilkan kanssa kävellen. Mika juoksi, koska hän halusi mukaan Kauhajoelle. Menin sinne illalla yhtä nuorta oria kouluttamaan.

Hetken ehdin istua sohvalla ennen lähtöä. Ilkka jatkoi juosten, hänellä oli vielä vähän matkaa, kun me lähdettiin reissuun.

 

16.3.2018 (5739.2km)

Heräsin 06.15. Reilua tuntia myöhemmin olin syönyt aamupuuron ja toivotellut Suskille mukavaa päivää. Oli aika aloittaa päivän urakka.

Päivän vauhti oli 8.5km/h eli noin 7min/km. Sitä menin reilu 3h. Puolivälissä kävin syömässä punajuurikeiton.

Kilometrit meni siivillä, kun katselin ensitreffit alttarilla ja iholla jaksoja. Livevideon teko vielä niin alkoi loppusuora olla käsillä.

Hieman etureisissä tuntui juosseelta, mutta ei mitään sietämätöntä. Vikalla kympillä nostin vauhtiakin ensin 9km/h ja sitten 10km/h, mikä oli viimeinen vauhti tänään mikä meni pk sykkeellä.

Vika 3km vk sykkeellä 10.5km/h ja lopulta 11km/h eli 5.27min/km. Kutakin vauhtia 10min.

Loppu aika 4h50. Suihku, eväät, auto lämmitykseen ja tovi sohvalla. Ilta menikin töissä lähihoitajan tehtävissä.

15.3.2018 (5697km)

Kello oli soimassa 06.50. Heräsin kuitenkin jo 06 ja vähän väliä vilkuilin kelloa joko on noustava.

Aamupuuro, eväslaatikon pakkaus, pukeutuminen -12 asteeseen ja maran aloitin 8.12.

Kympin kohdalla olin ihan jäässä, tuuli puhalsi niin naamaan. Kävin syömässä punajuurikeiton.

Toisen kympin jälkeen kävin sisällä vessassa. Ajattelin, että ehkä ehdin juosta 28km ennen kuin Ilkka ja Olli tulevat. Mira soitti ja kävellessä meni kierros-pari. 

Olikin sitten vasta 13 kierrosta takana, kun miehet saapuivat. Kävin haukkaamassa palan pizzaa. Kiersin sitten vielä kierroksen, kun he valmistautuivat urakkaan. Ilkka ja Olli aloittivat noin klo 13.

Kävelimme yhdessä viisi kierrosta ja kuvasimme livevideon. Itselläni alkoi nälkä kiusata ja edessä oli illan kuntonyrkkeily niin hölkkäsin pari vikaa kierrosta, että pääsin syömään. 

Tänään oli eilisen loppukirin jäljestä jalat sen oloiset, että vauhti oli mitä oli, juurikaan enempää ei olisi mitenkään helposti irronnut.

Aika väsy oli sohvalla rötvätessä. Ilkka ja Olli tulivat 17.15 syömään, he olivat silloin puolivälissä. Itse sain alkaa kiitää nyrkkeilyyn ja kauppaan.

 

14.3.2018 (5654.8km)

Heräsin jo seiskalta. Aamutallissa sain taas korjata aitaa. Aamupäivän vietin katsoen videoita itsetunnosta, rohkeuden kasvattamisesta, rahan tienaamisesta ym

Juoksun aloitin vasta puolilta päivin. Ekan 125minuuttia menin 8-8.4km/h. Kuvasin samalla liveä ja puhuin aamupäivällä pohtimiani asioita henk.kohtaisiin kokemuksiin linkittäen. 

Ruokatauolla söin punajuurikeiton. Syötyäni jatkoin 9km/h. Juoksu kulki ihan ok. Mika sanoi olevansa illan ylitöissä, joten ajattelin juosta ihan fiiliksellä ja pitää tarvittaessa taukoja.

Mikan ylityöt sitten peruuntuikin ja mulla oli vielä juoksu pahasti kesken hänen tullessa kotiin noin viideltä.

Suskin tultua koulusta, mulla oli kovat puheripuli. Piti ihan juoksu välillä keskeyttää. Puhelimessakin puhuin tovin. Niin ja laskuja maksoin, kun yksi maksu oli mennyt vahingossa väärälle tilille.

Lisäsin sitten vikalla kympillä vauhtia. Lopulta aktiivista liikkumisaikaa juoksumatolla tuli 4h51min40s. Taukojen kera sain menemään noin 7h, eli turhalla kiireellä ja stressillä en tämän päivän kilsoja kerännyt.

Kun juoksu oli onnellisesti takana, katsoin salkkarit ja söin ruisleipää, maksamakkaraa, kalkkunaa, teetä ja c-vitamiinivettä sekä toffeeta.

13.3.2018 (5612.6km)

Aloitus kynnys oli tänään korkea neljän seurassa juostun päivän jälkeen jatkaa yksin seinää tuijottaen.

Livenä tehden ja siinä kysymyksiin vastaillen meni eka 50min. Toinen pätkä vielä meni kuunnellen mitä olin puhunut.

Kolmatta pätkää aloittaessa soitti Antti. Päätin käydä syömässä keittolounaan, että oli helpompi puhua.

Syömisen jälkeen ei oikein juoksu maistunut. Kävelin välillä. Vessassa sain rampata yhtä soittoa. Pissatti, vaikka paljoa ei sitten tullutkaan. Vatsakin toimi monta kertaa ja liki vetenä.

Neljännellä pätkällä olo huononi entisestään. Vatsassa kiersi kunnolla. Kävelin ja hölkkäsin vuorottain. Koitin samalla katsella digiboxilta kaikki mahdolliset ohjelmat.

Siinä meni iholla jaksoja, Putousta, ensitreffit ym. Mainoskatkojen kelaus ja ohjelmien vaihto lisäsi juoksuun kuluvaa aikaa.

Kun Mika tuli töistä, jäljellä oli 6km. Kierrettiin koirien kanssa ulkona kolme kierrosta. Mulla väänsi jo tosi kipeästi vatsassa. Kylmänhiki ja tuska olivat melkoiset.

Illalla sain ultrakuvan ensimmäisestä lapsenlapsestani. Musta tulee 42v mummo :)

Painia ei ollutkaan, ohjaajat olivat muualla. Vatsaongelmien vuoksi hyvä niin, saa illan rauhassa levätä. Leffan katselua luvassa ja teetä.

12.3.2018 (5570.4km)

Olisin saanut nukkua pidempään, mutta heräsin jo seiskalta. Mikko aloitti oman juoksunsa noin ysiltä, mä noin kympiltä. Mikko vei taas koiria, kierroksen per kuono. Koirat kiittää, emäntä myös.

Lunta sateli. Nollakeli. Kohtuu kevyttä. Huollot viiden kierroksen välein, mulla. Mikko tuntuu jaksavan vaikka vedellä. Puhetta piisaa, se hyvä.

Kun Mikko oli valmis, mulla oli vielä kolme kierrosta. Mika juoksi omansa illalla.

Torstaina tulossa Ilkka ja Olli Seinäjoelta. Ilta Suskin kanssa laulelua.

11.3.2018 (5528.2km)

Aamulla sain nukkua kasiin asti. Ysiltä lähdimme Seinäjoelle. Kävimme uimassa. Uinnin perään söimme isot hampurilaiset.

Kotona ehdittiin noin tunti ihan vaan makoilla sohvalla ennen kuin Roni lähti isälleen. 

Mikko Perttula oli oman maraton urakkansa aloittanut jo meidän uintireissun aikana, hän kävelytti koiriakin puolesta.

Me aloitettiin Mikan kanssa kolmen jälkeen. Ehdimme juosta muutaman kierroksen ennen kuin saimme Mikon kiinni ja mukaan liveen. Mikolla oli silloin viimeinen kierros menossa.

Meidän suunnitelma oli ainakin osa kävellä, jotta Mika jaksaa paremmin maanantaina töiden jälkeen. Kävely varmaan on mullekin hyvää vaihtelua. 

Oltiin juostu ehkä viisi kierrosta, kun Mika kyseli voitaisiinko välillä kävellä kierros.

Kävelimme siinä sitten varmaan toiset viisi, kun parisuhde illan ratoksi alkoi juttua tulla. Ensin ihan hyvään sävyyn, loppua kohden enemmän yhteiseen turhautumisen, kun kommunikaatio ei varmasti mennyt kummankaan toiveiden mukaan.

Mä siinä pohdin miten koen pienet rintani ongelmaksi ja miten en tiedä miten syöttää itselleni fiksumpia ja hyväksyvämpiä ajatuksia. Luulin jo olleeni itsetunnon puolesta paremmalla tolalla sen jäljestä, kun avioeron päätteeksi tunsin olevani vain arvoton hylkiö, mutta..

Näköjään olen hyväksynyt itseni itselleni kelpaavaksi, osaamatta kuitenkaan luottaa, että kelpaan muillekin.

Mika sitten ratkoi asian antamalla mulle muuta ajateltavaa. Hän sanoi, että ehkä lähtee taas viikon päästä pois. Ajatus tuntui niin pahalta, että juoksin kaikki loput kierrokset.

Ehdin mennä 28km ennen kuin tuli pimeää. Huoltopaussit jäi aika vähiin.

Loppu aika oli 5h35min. Kotona kuuntelin Mikko Kempen liven samalla, kun söin iltapala kananmunat ja teen sekä c-vitamiiniveden.

Myöhäinen yksinäinen sauna kunnon itkun kanssa. V

10.3.2018 (5486km)

Aloitin noin seiskalta. Kiersin ekat 22km omassa ylhäisessä seurassani. Puolikkaan aikani oli 2h55min. Keittolounaalle mennessä vähän epäilin, että mahtaako mennä alta 6h, vaikka kuinka mieli teki Ronin ja Suskin seuraan.

Punajuurikeiton perään sorruin suklaakakkua syömään mikä oli virhe kesken juoksun. Hetken tuntui kuin olisi kiviä mahassa. Onneksi tunne hellitti pian, kun käveltiin kierros liveä tehdessä.

Erehdyin myös hetkeksi tauolla Mikaa odottamaan, kun tajusin sitten, että hitaampana voin mennä edeltä ja Mika kyllä saa kiinni.

Mikko ehti odotellessani karata 1/3 kierrosta, joten eka kierros mentiin tuplajahdissa.

Jälkimmäinen puolikkani, miesten eka, mentiin yhtä matkaa. Niin matka meni taas paljon kevyemmin, kun sai omien olojen sijasta kuunnella miesten rupatteli takanani. 

Vikan kympin aikana alkoi tuntua, että hivenen raskaat jalat alkoi toimia ja olo oli sellainen "nyt juoksettaa". Jälkimmäinen puolisko meni arviolta noin 10min nopeammin.

Pitkä sauna, kanaa ja riisiä, vielä suklaakakkua ja poppareita sekä sotaleikkejä (monta maata tuli vallattua meidän olkkarissa).

Viideltä oli koko poppoo lenkiltä poissa. Pihalla valoisaa. Ja yllättävän pitkä rento ilta edessä. Saas nähdä miten pysyy hereillä edes siihen asti, kun Roni käy nukkumaan.

9.3.2018 (5443.8km)

Aloitin noin kasilta. Takana oli todella vähäiset unet. Hieman usvainen olo. Ehdin kiertää viisi kierrosta ennen kuin Mikko Perttula liittyi seurakseni.

Keiton söin jo samalla, kun laittelin Mikkoa varten kelloa käyntiin. 

Kilsat meni huomaamatta, kun juttua riitti. Mikko kertoi kokemuksistaan, saavutuksistaan ja vitsejäkin hän muisti.

Enimmäkseen juoksin, pieniä pätkiä tuli kävelyä, kun laittelin viestiä tai söin huoltoeväitä.

Sää oli aika kiva, pakkasta -5, pieni hento lumisade ja melko tuuleton. Ehdin kiertää 21km ennen kuin naapuri ehti lumilingolla reitille, joten hitusen työläämpää menoa mattopäivien perään.

Ainoa vaiva oli kivistävät hartiat, etenkin oikealta puolelta.

Jäljestä pitkä sauna, ilta Ronin kanssa ja suklaakakkua. Mika urakoi illalla. Sain päivän viiveellä naistenpäivän hieronnan.

8.3.2018 (5401.6km)

Tänäänkin aloitin varhain. Ajattelin juoksun alussa, että koitan malttaa 8.6km/h tasavauhtisena.

Ihan ei mennyt suunnitelmien mukaan. Maltoin ekan 100min aiettani. Seuraavat 100min meni 8.7km/h vauhdilla. 

Sitten 30min 8.8km/h, 20min 8.9km/h, 10min 9km/h ja lopun aikaa vauhdin nosto 5min välein 9.5/h, 10km/h, 10.5km/h .. jne aina 12km/h asti. 

Vikat 4km meni vk-treeninä. Syömässä kävin jo 15km kohdassa.

Mika oli illan ylitöissä, joten kuntonyrkkeilyssä kävin yksin. Matkalla käytin auton korjaamolla, koska jarruvalo paloi. Selvisi, että auto on jätettävä sulamaan, että saadaan muovihärpäke irti mikä esti jarrunesteen lisäämisen.

Nyrkkeilyssä teimme mm 100 linkkuveitsi vatsaa, 100 punnerrusta ym, joten kun vielä lenkkeilin kauppakassin kera korjaamolta kotiin joskus kasin tietämillä olin lievästi puhki.

Naistenpäivä meni siis touhurikkaasti. Mikan kanssa pienet väsyvänkäykset oli vähän ikävä loppu, mutta kai me näin hiotaan toistemme särmiä.

7.3.2018 (5359.4km)

Aloitin 07.30. Aloitusvauhdiksi valitsin 8.4km/h. Tasaisin välein nostin vauhtia. 10km/h eli 6min/km oli viimeinen vauhti mitä sain mennä pk-sykkeellä eli alle 140.

En tiedä paljonko vaikutti, mutta ajattelin tietoisesti lepoa ja rentoutumista samalla, kun nostin vauhtia.

Ruokatauolla söin kurpitsa keittoa, ei ollut kovin hyvää.

Viimeiset pari kilometriä otin loppukiriä. Ajaksi tuli 4h50min.

Ruoka, suihku ja töihin valmistautuminen. Illalla lähihoitajan tehtävissä.

Kotona salkkarit, kananmunia ja jäätelöä.

6.3.2018 (5317.2km)

Heräsin seiskalta. Lorvailu aamu oli. Pari tuntia karkasi jonnekin tekemättä mitään. Aamupuurolla en koko aikaa voinut viipyä :D

Juoksun aloitin ysiltä. 50min ajan 8.3km/h, 50min 8.4km/h ja 50min 8.5km/h. Sitten keittolounasta.

50min 8.6km/h,  25min 8.7km/h, 20min 8.8km, 15min 8.9km/h, 10min 9km/h, 5min 9.5km/h, 5min 10km/h, 5min 10.5km/h, 5min 11km/h ja 200m 14km/h (4.18min/km).

Hiki tuli. Pikasuihku. Ruoan laittoon. Jauhelihaa, kantarelleja, kasviksia ja raejuustoa. Jälkkäriksi jäätelöä. 

Rauno, juoksijatuttu Kokkolan ultralta, kävi kahvittelemassa ja rupatteli tovin. Kiva oli nähdä. Häneltä olen saanut Kokkolassa heikolla hetkellä tukea, jonka muistan lämmöllä.

Illalla painimaan. Mikakin ehti mukaan. 

5.3.2018 (5275km)

Aloitin ennen kasia. Aika karkasi jonnekin. Mikan kanssa ihmettelimme jälkeen päin miten sain juoksun venymään liki puolikolmeen. Taukoja toki oli viisi tai kuusi, yksi keittolounasta syöden, muut vessakäynnein ja pikaeväillä. Aktiivinen juoksuaika oli kuitenkin vain alle 5h eli taukoihin sain hupenemaan yli 1h30min.

Itse juoksussa ei ollut mitään ihmeempää mainittavaa. Rauhallinen aloitus, nouseva vauhti, lopussa vähän kiriä.

Loppuun juostu Asicsit päädyin tänään jättämään sivuun. Juoksin newbalancet jaloissa. Ne tuntuvat muuten ihan hyviltä, mutta ovat sen verran raskaammat kengät, että loppua kohden jalat vähän väsyvät.

Juostuani suihku, ruoka, vaatteet, eväiden pakkaus (tonnikalaa, raejuustoa,  porkkanaa) ja illaksi töihin lähihoitajan hommiin. 

Illalla Salkkarit, kanamunia ja petiin hierottavaksi.

4.3.2018 (5232.8km)

Herättiin seiskalta. Aamupuurot nassuun ja liikkeelle. Eetu meni lähes heti menojaan, me muut hissuteltiin hiljalleen.

Fyysisesti olo oli ihan jees. Rupateltiin niitä näitä ja huoltoeväitä nautittiin neljän kierroksen välein.

Puolivälissä käytiin keitolla. Itselläni pisti hetken vasenta kylkeä ruokailun jälkeen. Hetken kävelyllä olo hellitti. Kävelimme Mikan kanssa silloin tällöin myös, kun odoteltiin Juhaa huoltotauoilta.

Eetu epäili ennalta, että jaksaako koko matkaa, mutta hyvinhän tuo meni. Huima ennätys ekaan maratoniin ja kevyeltä näytti meno. Kävelläkin sai vähän.

Juoksun jälkeen tuntui juosseelta. Sauna, ruoka ja hetki TV:n ääressä.

3.3.2018 (5190.6km)

Heräsin jo ennen seiskaa. Ajatus oli aloittaa varhain ahkerana. Yö oli mennyt katkounilla, kun Mika kuorsali milloin mun päällä ja  milloin selällään.

Aloitettuani juoksun sain askellettua tunnin, kun iski kamala apatia. Itkeä vollotin niin paljon, että Mikan herättyä kovin peiton alla surkuttelu Aada ja hakemassa uutta, parempaa alkua.

Aamupäivällä ehdin juosta 16km ja piirun alle 2h, kun piti mennä Kauhajoelle itsepuolustus kurssille.

Palattuani söin jauhelihaa, raejuustoa ja kasviksia ja sitten jatkoin juoksua. Mika oli hakenut Eetun ja Juhan meille. Juha polki kuntopyörällä mun juostessa. Pidin samalla terapiaistuntoa. Kivaa.

Omat kilsat meni äkkiä ja juttuja riitti. Haastattelin Juhaa triplaträysmatkatriathlonista.

Illalla saunottu. Mika käytti vieraat tutustumassa reittiin

 Ihana ilta.

2.3.2018 (5148.4km)

Herätessä oli syke-erotus 40. Olo oli hivenen kuin olisi nuha alkamassa. Päätäkin särki vähän. Söin sen eilen lupaamani puuron, rutiiniin on siis palattu siltä osin.  Aloitin vasta 09.15

Tarkoitus oli kävellä kohtalaisen paljon ehkä jopa puolet tai ainakin jotain säännöllisesti. 

Ekan 50min ajan kävelin 10min , juoksin 10min jne. Seuraava 50min kävelyä 5min, juoksua 15min. Sitten kävelyä 5min, juoksua 25min.

Ruokatauon pidin jo kympin kohdilla. Neljä päivää yksin juoksumatolla sisällä ja Mikan kanssa ei-niin-kivaa-tekstiviestittelyä, niin kävely-/ juoksuinto oli tosi kateissa. Laulettiin sitten Emman kanssa mielialaa ylös.

Mika oli sanonut menevänsä salille, mutta hän tulikin kotiin nukkumaan. Mä sitten jatkoin urakkaa matolla. En viitsinyt enää venyttää aikaa kävelyllä, joten juoksin 36.2km asti.

Viimeiset 6km kiersin pihalla. Mikakin heräsi mukaan. Viestittely jatkui "puheena" (lue: vuorottain syyttelyä ja huutoa). Naapurit varmaan kuulivat. Eivätpä luule, että mitään kiiltokuvaelämää eletään. Vähän hävettää. Enemmän harmittaa.

On vaan pirun yksinäinen olo, tunne etten tule kuulluksi, pelko ja väsymys niin ja vielä pirun kuukautisetkin.

1.3.2018 (5106.2km)

Heräsin jo seiskan jälkeen, mutta aloitin tänäänkin rauhassa sohvalla TV:tä katsellen.

Livevideon tein heti juoksun alussa. Ensin sattui vasenta kantapäätä, myöhemmin hartioita. Lopussa koski tovin jalkaholvia. Oloja tuli ja meni.

Aloitin juoksemalla 8.3km/h ekat 50min, sitten 8.4km/h, 100min 8.5km/h, 40min 8.6km/h ja 10min 8.7km/h.

Ruokatauolla söin juuressosekeiton, leivän, c-vitamiiniveden ja kermakahvin.

Vessassa sain käydä joka huoltopaussilla ja aina oli vähintään pissahätä, usein isompikin hätä. 

Lopussa nostin vauhtia 5min välein. Sykesensorista alkoi virta loppua. Veikkaan, että vikat 7km saattoi mennä vk sykkeellä. 

Kun vauhti oli 40km:ssä 9.5km/h aloin nostaa runsaammin vauhtia: ensin 10km/h, 10.5km/h ja 11km/h. 

Vikalla kilsalla nostin vauhtia minuutin välein. Huippuvauhti oli 12.5km/h eli jos oikein muistan niin 4.48min/km.

Juoksu oli muutama minuutti eilistä nopeammin valmis. Juoksun jälkeen koin pienen pettymyksen, kun meillä ei ollut oikein mitään sellaista syötävää mitä mieleni olisi tehnyt.

Päädyin sitten ottamaan ensi hätiin kahvia ja toffeeta. Ehdin reilun tunnin ihan vain olla ennen iltaharrastelua. Kuntonyrkkeily oli illalla.

28.2.2018 (5064km)

Heräsin seiskalta ja aloitin rennosti. Söin mustikkapiirakkaa, join kahvia ja katselin sohvalla telkkaria.

Juoksun aloitin 08.45. Tänään pysyi sykkeet kivasti alhaalla. Lihaksisto oli ok, kipuja ei tuntunut.

Juoksun aikana tapahtui paljon. Töihin tuli kutsua, terapeutin työhönkin sain lupaavia uutisia, sairaalasta tuli tieto lähetteen saapumisesta ja Emma hemmotteli mua lämmittämällä keiton, valmistamalla toffeen ja ratkomalla tulostin ongelman. Iso kiitos hänelle <>

Pk sykkeellä menin lähes loppuun asti. Vauhtia pidin ekan 50min 8.3km/h, 50min 8.4km/h, 100 min 8.5km/h, 50min 8.6km/h ja lopuksi vauhdin nosto 5-10min välein niin, että lopuksi vauhti oli vähän päälle 9km/h. 

Viimeisen 400m otin loppukiriä ja aika jäi karvan verran alle 5h.

Kirjolohikiusaus, toffee ja uimaan. Illalla videopuhelu Ronille. Siinähän se ilta hurahti.

 

27.2.2018 (5021.8km)

Heräsin kuudelta. Juoksun aloitin seiskalta. Syke erotus oli korkea, 46.

Juoksin noin 7-7.30min/km. Vauhtia ei ollut juuri varaa nostaa, kun syke olisi vaihtunut pk:lta vk:lle.

Lopussa otin kilsan kirin 5min/km vauhtia. 

Suihku, ruoka, tovi sohvalla ja ilta töissä.

26.2.2018 (4979.6km)

Nukuin ysiin. Aamutallin jälkeen katselin telkkaria ja surffailin netissä. Soitin myös kelaan, kun työkkärituki viipyy taas pari viikkoa.

Ilkan kanssa aloitimme maratonin 14.30 tienoilla. Ehdimme kiertää 6kierrosta ennen kuin Mika aloitti omansa työpäivän päälle.

Ruokatauon pidimme jo 12km:ssä. Huoltopausseja aina, kun siltä tuntui. Käveltiin rennosti ja rupateltiin. Mika ohitteli meitä tasaiseen tahtiin.

Hartioita kivisti. Jalat oli vähän tukkoiset. Siinä se kuitenkin tämäkin mara meni. Taas yksi takana.

25.2.2018 (4937.4km)

Aamu alkoi kiukuttelemalla Mikalle, kun heräsin jo 07, vaikka herätys oli vasta ysiltä.

Päivä meni iltapäivän puolelle lasten kanssa touhutessa: jumpattiin, ulkoiltiin, laulettiin ja pelattiin.

Ruoaksi laitoin makaronilaatikkoa. Emman ostamaa mutakakkuakin tuli syötyä useampi pala.

Juoksun aloitin juoksumatolla 15.20. Syke tuntui nousevan jo 7min/km vauhdissa pk/vk rajoille.

Mika puhutti ensin sohvalta käsin parisuhdejuttuja. Myöhemmin hän tuli vierelle polkemaan. Välillä oltiin sitkeästi hiljaa, välillä sanat sinkoili. Lopulta kuitenkin ilmapiiri lämpeni.

Tauot tuli tällä kertaa minimoitua. Ensin juoksin 100min tauotta. 19km kohdassa kävin syömässä leivän ja salaattia. Sitten meni taas reilu tunti seuraavaan huoltopaussiin.

Viimeinen kymppi meni Mikko Kemppen livevideon äärellä. Kännykkä onnistui kerran lentää rämisten lattialle.

Kun sain juoksun valmiiksi, Mikalla oli iltapala kananmunat ja toffee valmiina. Onnen kyyneleet siitä tuli.

24.2.2018 (4895.2km)

Olin ajatellut aloittaa seiskalta. Kello soi 06.15. Kaikki lähti menemään miten sattuu.

Ensin sykesensori ei toiminut. Sitten vaaka temppuili. Huulirasva tippui jonnekin.

Roni heräsi jo lähtiessäni eli varhainen aloitus ei edesauttanut sitä, että hänelle tulisi mahdollisimman vähän tunteja ilman mun seuraa.

Pakkasta oli 07 aikaan 24 astetta. Huoltopaussilla 09 oli  enää 18 astetta ja 11-12 ruokatauon aikaan auringossa vain alle 5.

Merino ollaan ja toppavaatteet oli yllä. Aloittaessa ne oli hyvät, lopussa tuli hiki. Kolmasti piti käydä sulattamalla jäät jäät kypärämyssyn naamaosasta.

Tauot venyi, kun käytiin viestittely Ilkan tulosta. Hänellä ei auto ollut käynnistyä ja Mikalla kesti aloitus. Hän nukkui yhdeksään asti.

Juoksun loppu puolella oli matkassa kolme pahaa. Jalat painoi, hengitys oli raskasta ja kipuja oli sekä vasemman jalan päkiäluussa vihloen kuin myös hartioissa etenkin oikealla.

Ilkka ehti mukaan mun vikalle kierrokselle. Mun loppuaika kolmen sisällä pidetyn tauon kera oli 6h48min, vaikka lukuunottamatta yhtä kilsaa juoksin kaiken. Vauhti oli kyllä mummomallia :)

23.2.2018 (4853km)

Aloitin jo 07.35 aikaan puuron voimalla. Ekan 50min juoksin 8.3km/h, seuraava 50min 8.4km/h, kolmas 50min 8.5km/h. 

Liveä kuvatessa ajattelin, että olisi kiva kokeilla tuleeko kahdesta paikasta livekuvaa, jos jonkun katselijan nimen perästä klikkaa "tuo hänet kameraan" tekstiä. Kokeilu jäi, Mika klikkasi "hylkää" eli niin sain julkiset rukkaset :D auts

Ruokapaussilla tomaattileipäjuustokeitto, c-vitamiinivesi, leipä, leipäjuustoa ja lakkahilloa sekä kahvi.

Neljäs 50min 8.6km/h, viides 50min 8.7km/h ja viimeinen pätkä vauhdin nostoa 10min välein pykälän eli maksimivauhti meni vähän päälle 9km/h.

Vikalla kilsalla otin pienen loppukirin 12km/h.

Vessassa piti käydä urakan aikana neljästi isommalla hädällä. Tuli mietittyä jo, että imeytyyköhän mulla mikään ravinto, kun noin paljon piisaa vielä paskottavaakin.

Noh, energia riitti loppuun asti. Vähän unettava olo olisi ollut, mutta liikkeelle lähdettiin. Roni haettiin matkaan ja sitten Seinäjoelle uimaan, Emmaa hakemaan ja hampurilaiselle. 

22.2.2018 (4810km)

Aloitus venyi taas jonnekin 8.30 tietämille. Aamupalaksi söin puuron sijasta lettuja ja leipää. 

Juoksu kulki ihan hyvin, 7min/km. Syke oli 120-125 ekan puolikkaan, jälkimmäisellä 125-130.

Viimeiset kilsat, aloittaen 35km kohdasta juoksin 6.40min/km. Silloin syke oli noin 130-135.

Huoltopaussit pidin taas 50min välein. Banaania, pähkinöitä ja sipsejä sekä vitaminoitua mehua.

Ruokatauolla juuressosekeitto, maksamakkara-juustoleipä, c-vitamiinivesi, kahvi ja toffee.

Juoksun loppu päässä sain ihanan viestin. Kolme täysmatkan triathlonia peräkkäin suorittanut Juha Riikonen sopi tulevansa meille. Odotan tosi innoissani, että pääsemme tutustumaan.

Juoksun jälkeen söin lohta ja kasviksia. Ehdin noin tunnin istua sohvalla ennen illan kuntonyrkkeilyä.

21.2.2018 (4768.6km)

Huonosti nukutun yön jälkeen herätys seiskalta. Suskille heipat ja urakan aloitus klo 08.17

Juoksumatolla 8.3-8.5km/h enimmän matkaa. Fyysisesti olo ihan hyvä. Aluksi taas pissatti kovin, vaiva väheni päivän edetessä.

Puolivälissä ruokatauko: tomaattileipäjuustokeitto, leipä, c-vitamiinivesi, kahvi ja toffee.

Livevideon sain tehdä kahdesti, kun eka katkesi. Mika näpytteli viestejä ahkerasti. Itsekurilla ajoitin vastaamiset vain huoltopausseihin, muuten urakka olisi vienyt ties miten kauan.

Illalla uinti ja gynekologille meno. Ehkä saan jotain ratkaisevaa tietoa pissavaivasta. Saa pitää peukkuja.

Minä olen tekstikappale. Kirjoita tähän mitä haluat.Voit kertoa tässä vaikkapa hieman itsestäsi tai sivujesi tarkoituksesta.

20.2.2018 (4726.4km)

Heräsin seiskalta. Rauhassa aamupuurolla tovi. Näpräilyä, että sain sykesensorin toimimaan.

Juoksu sujui tasaisen varmasti. Yöllä olleet kivut olivat juostessa poissa. Pissatti kamalasti ja pidätyskyky vaihteeksi olematon. Onneksi huomenna on gynekologille aika, jos selviäisi saako ongelmalle jotain tehtyä.

Juoksun loppua kohden ongelma pieneni, sillä alitajuisesti varmaan juon juoksun aikana vähän vähemmän kuin olisi hyväksi.

Puolivälissä pidin ruokatauon. Söin juuressosekeiton, leivän, kahvin ja toffeen.

8-8.5km/h vauhtia menin lähes kaiken, lopussa otin 30min 10km/h, vikan kilsan kävelin ja juttelin Emman kanssa puhelimessa.

Juoksun jälkeen join hetkessä lähes litran :)

 

19.2.2018 (4684km)

Aamulla sain nukkua ysiin asti. Aamutallissa piti korjailla sähkölankaa. Telkkaria ehdin katsoa tosi paljon.

Maratonin aloitimme Ilkan  ja koirien kanssa ennen kolmea. Mika aloitti kuusi kierrosta myöhemmin, kuten myös viikko sitten.

Me pidettiin ruokataukoa Mikan saavuttua, että saatiin livevideo kuvattua valoisaan aikaan. Videon lopussa akku simahti. Luultiin, että lähetys epäonnistui, mutta se säilyi tallessa.

Syömisen jälkeen loppu urakka meni aika yksilökeskeisesti, koska vaikka paikalla oli kolme aikuista, niin.. mikä lie väsymörkö tai mielikuvitusmöksy meitä kiusasi.

Harmi sinällään, sillä olin kaivannut ystävänpäivää ja kävelyä seurassa. Noh, sain sitä pätkän ja toivottavasti vielä monta lisää.

42.2km tunteiden tuuletusta toi ainakin hyvän kävelyajan, sillä itselläni katosi ruokahalu tunteiden myllerryksessä. Loppuaika ei mennyt paljoa yli 7h.

Tästä on hyvä aamulla jatkaa, ehtii vähän levätäkin. Huomenna sisällä, vähän lämpimämpi paikka :) tänään oli pakkasta aloittaessa 10, lopettaessa 15.

18.2.2018 (4642km)

Aloitin vähän ennen seiskaa aamulla urakan pihalla. Valoisa aika alkoi jo niin varhain, että oli siinä ja siinä tarvitaanko lamppua matkaan.

Ilkka aloitti pari kierrosta myöhemmin ja Mika vielä vähän myöhemmin, kun hän teki taas aamutallin.

Hölkkäilin koko maran lukuunottamatta livevideon teko kierrosta ja lopun viimeistä 1.5 kierrosta.

Jalat tuntuivat raskaalta. Muutoin olo oli ihan ok. Syömässä kävimme yhtä aikaa. Huoltopaussit pidin 6km välein.

Joku iloinen tsemppaaja tuli reitillä vastaan, sanoi "hopi hopi" ja tuskin tajusi miten ihanan piristävä vaikutus tuollaisella pienellä kohtaamisella voi olla. Hyvältä tuntui. Myös reippaasti tervehtivä pyöräilijä tuli vastaan. Mukavaa, kun ihmiset liikkuvat ja ovat ystävällisiä. I like.

Urakan päätteeksi sain vielä nauttia Miran ja Suskin seurasta sekä rentoilusta sohvalla. Mira oli siivonnutkin. Oikea enkeli <3 sanat="" ei="" riitä="">

17.2.2018 (4599.8km)

Miran kanssa aloitimme noin ysiltä. Mika jäi tekemään aamutallia. Ehdimme kiertää neljä kierrosta, kun Mika aloitti. Kun olimme kiertäneet 11 kierrosta, Mika oli samalla kierros lukemalla ja pidimme ruokatauon.

Kävelimme koko matkan. Lihaksissa tuntui vähän milloin mistäkin. Mukavaa oli, että ei tarvinnut yksin kiertää.

Urakan jälkimmäisellä puoliskolla kohtasimme erään reitin varrella asuvan isännän, joka tuli meille avautumaan, että pitäisi kuulemma mennä muualle lampsimaan, etenkin tällaisen työttömän lusmun. 

Viimeistään kesällä reitiltä pitäisi tämän isännän mukaan siirtyä muualle, koska hän ei mahdu muuten traktorillaan muka ajamaan peltotöihin.

Vetosi tämä isäntä myös siihen, että urheiluni on ammattimaista. Siksi muut saavat kulkea, mutta mä en. 

Noh, mielipide on kuultu. Uskon silti, että joka miehen oikeudet koskevat mua yhtä lailla kuin muitakin. 

Viimeisellä kierroksella saimme myös isäni mukaan. Hän kävi tuomassa aitatolppia ja kahvitteli hetken. Juoksulle hän ei tällä vierailulla ehtinyt.

Illalla rötvättiin sohvalla elokuvaa katsoen, syötiin suklaakakkua ja saunottiin.

16.2.2018 (4557.6km)

Heräsin normaalia aiemmin, heti kuuden jälkeen, että ei aamu hidastelu niin haitannut.

Ajatus oli mennä rauhallinen tasavauhtinen. Aika lailla onnistuikin. Vauhti oli ekan 250min ajan 7.30min/km.

Lopussa menin hetken 7min/km. Sykkeet pysyi koko ajan 120-130 välillä. Meno tuntui ihan hyvältä.

Vain ruoan jälkeen oli hetken tukala olo. Lihaskipuja ei ollut. Sain Mikalta eilen hyvän hieronnan.

Valmista tuli välillä 5h-5h30min, kuten muinakin päivinä. Pikainen pizza, leipä ja kahvi.

Illalla mentiin Miran ja Mikan kanssa uimaan ja keilaamaan.

15.2.2018 (4515.4km)

Aamupalalla sain aikaa menemään 45min. Sykkeet oli makuulla 45, seisten 89 eli erotus 44 mikä oli harvinaisen korkea. Siksi ajattelin kävellä mahdollisimman paljon.

Urakan aloitin kävelemällä 90min ajan 7km/h, 10min juoksin 8km/h, sitten 80min kävelyä ja 20min juoksua.

Seuraavan 45min juoksin 8km/h, 20min 8.5km/, 15min 9km/h, 10min 9.5km/h, 5min 10km/h, 3min 10.5km/h ja 2min 11km/h.

Vikat kilsat 5min ajan 8.5km/h, 5min 9km/h, 5min 9.5km/h ja 5min 10km/h, sitten hiljalleen vauhtia alas päin kunnes kilsat oli kasassa.

Pohkeissa tuntui raskaalta ekalla juoksupätkällä, reisissä toisella, kolmannella pohkeita pistelin kummasti kuin jalat olisi olleet puutuneet.

Urakan aikana pidin pari taukoa. Ensin keittolounas ja myöhemmin kahvi ja toffee.

Noin tunnin ehdin olla ennen nyrkkeilyyn lähtöä. Suihku, ruoka ja kahvi sohvalla.

 

14.2.2018 (4473.2km)

Ystävänpäivä juoksu.

Aloitus 8.20.

Eka 100min 7.30min/km. Seuraava 80min noin 7min/km. 

Väliin 20min kävelyä, kun yläsatakunta lehden toimittaja haastatteli puhelimitse. Ruokapaussi samaan hötäkkään.

100min 8.5km/h, loppuun 50min 9km/h ja 10min 9.5km/h sekä 10min 10km/h, vikat 2km hiljalleen vauhtia alas. 

Muuten meni pk sykkeellä, mutta vikan 8km oltiin vk puolella.

Juostuani söin jauhelihaa ja kasviksia. Sain Mikalta ystävänpäivä lahjan ja annoin meille uinritreeniin vastuskuminauhan mitä kävimme heti testaamassa. Ihana ilta.

Kotiin palattuani vielä kanamunia, raejuustoa, c vitamiinivesi, teetä ja toffeeta. Kera salkkareiden.

 

13.2.2018 (4431km)

Aloitin 9.30, koska a) väsy hitaus ja b) Ilkka nukkui enkä viitsinyt häiritä kolistamalla juoksumatolla.

Rauhallista hölkkää menin, sykkeet oli hivenen korkeammat kuin hyvänä päivänä. 

Ruokatauon pidin 13km kohdassa, noin 23km tein toffeen ja pidin kahvitauon. Ilkalta sain jalkahieronnan.

Ilkka autteli sponssaus viestinnän kanssa. Kun kiersin viimeisen 10km pihalla, hän tuli seuraksi kävelemään saaden samalla itsekin kevyttä palauttelua.

12.2.2018 (4388.8km)

Ilkan ja koirien kanssa aloitimme 14.15. Ehdimme kävellä 12km, kun Mika tuli töistä. Kävimme syömässä ja kuvasimme livevideon.

Mika hölkkäili lähes koko maran, sillä hänellä meni pari kierrosta ottaa meitä kiinni kierroksen verran eli kuuden kierroksen saavuttaminen otti 12km matkaa.

Ilkalla oli tosi vaikea päivä hallimaran perään, ei kokenut palautuneensa. Kävelimme sitten hyvin hitaasti. 

Lunta sateli tänäänkin koko matkan ja pieni tuuli kiusasi. Jossain vaiheessa matkaa oli haettava lisää vaatetta ja juostava Ilkka kiinni.

Välillä vitsailtiin, vaikeroitiin, huokailtiin ja höpöteltiin. Kerran kävin pientareella rötväämässä. Miehille tuli kiire usuttaa mut ylös, että joku autoilija ei pysähdy hädissään.

Kun homma viimein oli ohi, Mikalla alle 6h ja meillä yli 8h, miehet meni saunaan. Mä en uskaltanut, olisin varmaan nukahtanut sinne. 

Söin ja katsoin Salkkarit. Sitten uni vei mennessään. 

11.2.2018 (4346.2km)

Olin kotiutunut urheilugaalasta vasta 01.30. Herätessäni klo 10 väsytti vielä kovin. Aamupalan jälkeen haliteltiin ja leikittiin Ronin kanssa.

Kolmelta oli taas kahdeksi viikoksi edessä ero Ronista ja olo oli haikea. Mika halusi vuorostaan halitella ja kaappasi mut sängylle, vaikka koitin sanoa, että pitäisi aloittaa urakka, sillä aikaa ei illalla ole rajatta.

Sängyssä mulla iskikin kunnon aallonpohja päälle. En saanut itseäni jalkeille ja kiukuttelin vain Mikalle. Hän yritti mua hoputtaa, käskeä, maanitella, lahjoa ja vaikka mitä.

Nousin vasta, kun Mika lähti omiin hommiinsa. En halunnut matolla muiden pällisteltävänä mennä eikä 365-reittikään houkuttanut.

Pakkasin repun ja kävelin ilvesjoelle ja takaisin 21km. Kävin syömässä. Ajattelin jatkaa matolla, mutta Mikan kanssa oli niin nihkeää vänkäämistä, että päädyin jatkamaan pihalla.

Vängätessä oli homma vähällä jäädä suorittamatta loppuun, kun tajusin, että aika ei riitä saman vuorokauden puolelta. Päätin olla siitä välittämättä ja talsin 02.20 asti.

Lumisateessa ja pimeässä sain tämän urakan tehdä, liveä  ei voinut kuvata. Huomenna sitäkin. 

10.2.2018 (4304km)

Herääminen oli ennen kuutta ja lähtö 6.30. Koko 365 konkkaronkalla suuntasimme Poriin hallimaratonille. Matkalla haimme liikuntatalon pukkariin jääneet lenkkarit. Pysähdyimme myös kahville, koska aamupuurosta lähtöön ehti kulua 3h mikä on jo katastrofi.

Perille ehdimme lievällä loppu kiireellä, Ilkka joutui tekemään ihan kunnon lentävän lähdön starttiviivalle.

Pikainen live ennen starttia ja tunnustus: mua vähän jännitti, kun oli pitkä aika muualla juoksemisesta. 

Mika lähti omaan vauhtiinsa. Ilkan kanssa juoksimme yhtä matkaa noin puoleen väliin. Silloin jaksoin vielä hassutella, maalisuoralla koitin keksiä aina erilaisia tapoja juosta mm.jenkkaa, varsahyppyjä, sivuloikkia, jalat suorana, peffapotkuja, polven nosto joka kolmannella, uinti juoksua niin rintaa kuin vaparia, siksakkia, kyykkyjä, takaperin, näkymättömiä painon nostoja ym

Kun puolikkaan juoksijat lopetti, me juostiin tunti Saukkosen kanssa nelistään. Silloin alkoi vähän jo tuntua juoksulle ja kun vielä Ilkkakin alkoi jäädä, oli meno ihan vaan juoksua. 

Maratoonareiden aloittaessa mulla oli jotain 20-30 kierrosta jäljellä, muistaakseni. Silloin alkoi vähän jo loppukiri houkuttaa. 

Mika sai omansa reilusti alle 4h aikaan valmiiksi. Mulla meni 4h27min ja Ilkalla noin vartti lisää. Kylmä ja väsy iski kovaa juoksun jälkeen.

Liveä koitettiin vielä kuvata, mutta yhteys pätki hallissa aika tavalla. Käytiin sitten syömässä hampurilaiset ja ihan vaan rötvättiin, kun mulla oli urheilugaalaan meno vasta 17.30.

9.2.2018 (4262.2km)

Urakka alkoi aamulla vähän ennen kasia. Enimmäkseen menin kävellen. Välissä menin 100min juosten. 

Noin 15km kohdassa kävin syömässä tomaatti leipäjuustoa keiton ja 30km tietämillä toffeeta ja kahvia.

Musiikkia kuuntelin ensin Harju & Pöntiseltä, myöhemmin kännykästä apulantaa.

Valmiiksi ehdin juuri vähän ennen Ronin hakua vk-loppu kylään.

Illalla kävimme uimassa.

8.2.2018 (4220km)

Sadas peräkkäinen maraton päivä, jee. Enää 275 jäljellä.

Yöllä tuli vähän nukuttua, joten aamu käynnistyi hitaasti.

Aloitin 7min juoksua, 3Ämin kävelyä rytmityksellä. Myöhemmin vaihdoin fiilis pohjalta. Muutaman vähän pidemmän kävely pätkän otin. 

Elisalta soitettiin, myös esikoiseni Antti soitti kuulumiset. Puheluiden aikana kävelin 10min/km, muuten 8.30/km.

Livevideota kuvatessa onnistuin vahingossa nollaamaan juoksumaton kilsat, kun asetin puhelinta näytön yläpuolelle. Muistan ainakin lukeman 23km nähneeni, mutta minkä verran enemmän olin mennyt, en tiennyt. Polar v800 ei voinut auttaa, koska se mittaa aina matolla alimatkaa.

Päädyin jatkamaan vielä 20km, tuli ainakin varmasti määrä täyteen. Mikan tullessa töistä urakka oli enää vähän kesken.

Mika laittoi kanaa, riisiä ja salaattia. Illalla kävin kuntonyrkkeilyssä.

 

7.2.2018 (4177.8km)

Aloitin aamulla yksin 7.30 koirien kanssa. Joni liittyi seuraan klo 09. Olin silloin ehtinyt mennä 6km. Pakkasta oli 13astetta.

Puolikkaan verran kävelimme yhdessä rupatellen Jonin tahtia. Iso osa matkaa hupeni siinä ohi mennen eikä tuntunut yhtään pahalta jatkaa viimeistä 14km matkaa juoksumatolla.

Sisälle tultuani söin juuressosekeiton ja leivän. Matto osuuden juoksin ilman huoltopausseja. 

Loppuun meni 100min29s. 

6.2.2018 (4135.6km)

Herättyäni vähän ennen seiskaa mittasin sykkeet, söin aamupuuron ja tein aamutallin. Sitten vielä tiskit ja polttopuut.

Juoksun pääsin aloittamaan 9.30. Ilkka vasta heräili silloin ja Mika oli jo muutaman tunnin ollut töissä. 

Hölkkäilin 7.30min/km vauhtia 45min, kävelin 5min ja tätä toistelin croksit jalassa, koska en halunnut parin edellisen päivän vihlontaa jalkoihin.

Pinaattikeiton kävin syömässä jo 13km kohdalla. Evääksi haukkailin sipsejä, pähkinöitä ja mehua. Toffeen ja pannarin kävin valmistamassa 26km paikkeilla.

Mira soitti ja jutustellessa kävelin väliin useamman kilometrin. Päästyäni 35km:iin aloin vähän nostaa vauhtia.

Mika ehti kotiin vähän aiemmin kuin sain kilsat täyteen. Painia ei ollut, joten sohvailta tuli.

 

5.2.2018 (4093.4km)

Nukuin pitkään. Aamutallin jälkeen sain olla jouten. Iltapäivällä ruoan jälkeen aloitimme Ilkan ja koirien kanssa kävellen maratonin.

Mika lähti 30min myöhemmin töistä tultuaan. Hän juoksi meidät kiinni. Syömässä kävimme vähän ennen puoltaväliä.

Pakkasta oli 17 astetta. Välillä mentiin vaitonaisesti, välillä hassutellen. Hetkittäin tuntui vihlontaa varpaissa ja jalkapohjissa sekä rasitusta pohkeissa.

Reipasta vauhtia kävelimme alusta loppuun vetovastuuta välillä vaihtaen. Kivaa oli, että ei tarvinnut yksin mennä.

 

4.2.2018 (4051.2km)

Kolmeen asti touhuttiin hevostouhuja. Kävin vähän kahlaamassa lumihangessakin. 

Petri ei päässyt kävelemään maratonia, kun auto ei käynnistynyt. Urakoin sitten juoksumatolla.

Ajattelin ensin mennä 20min hölkkää ja 10min kävelyä vuorottain. Puolivälissä oli tarkoitus vaihtaa kävelyyn ja katsoa Netflixistä jotain kotimaista.

Kaikki tuntui menevän mönkään. Vatsaan koski, vähän oksettikin, mahassa kiersi, väsytti, itketti. Piti ihan käydä peiton alla vollottamassa tovi ja syödä lohtu suklaata.

Loppua kohden olo vähän parani ja jaksoin hölkätä kävelyn sijaan. Ainoa ongelma mikä jäi jäljelle oli ajoittain jalkaterissä, lähinnä päkiöissä ja jalkaholvissa tuntuvat vihlaisut. 

Myöhälle meni ennen kuin urakka oli valmis. Kaunis kuutamo oli.

3.2.2018 (4009km)

Klo 09-15 vietettiin hevostouhuja, sitten aloitettiin maraton. Saimme yllättäen myös leiriläisten mukaan ja kun vielä Ilkkakin oli matkassa, meitä oli neljä reitillä.

Kävelimme kaikki yhtä matkaa. Ehdimme melkein puoleen väliin asti ennen kuin tuli pimeää. Kävimme syömässä ja hakemassa otsalamput.

Leiriläisemme jaksoi tosi hienosti, vaikka oli ensimmäistä kertaa maratonilla. Toiseksi viimeinen kierros meni vielä reippaalla hölkälläkin.

Ilkallakin oli askel keventynyt lepopäivien aikana huomattavasti. Mika puolestaan lupaili, että voidaan keväällä koittaa maanantai ja lauantai maraton päiviä, koska Ilkalle vk-loput ovat haastavia silloin, kun hänellä on lapset. Näillä ajatuksin kevät alkaa näyttää paljon valoisammalta.

Päivän urakka oli ihana: sain triplasti matkaseuraa, kaunis talvinen kuutamo oli maisemamme ja pakkaslumi narskui jaloissa ja nipisteli poskia. 

Saunan ja iltapalan jälkeen oli äkkiä päivä vaihtumassa.

2.2.2018 (3966.8km)

Nukahdin vasta 01.30, mutta tällä kertaa katkotta 06.30 asti. Aamu alkoi taas hitaasti. Aamupuuron syötyäni oli äkkiä mennyt tunti. Juoksun pääsin aloittamaan n. 07.45

Ekan 50min juoksin 8.5km/h. Tokan 50min vauhti oli 9km/h, sitten 9.5km/h. Puolikkaan jälkeen alkoi taas painaa kiire ja tekemättä jääneet työt ennen hevosleirin alkua. Kun vielä jäin viestejä naputtamaan, kiire vain kasvoi.

Lopussa sain sitten juosta ihan kunnolla: 10.5km/, 11km/h, 11.5km/h ja 12km/h, kutakin 10min ajan. Huipennukseksi juoksin vielä 5min ajan 4.48min/km. Ennätys parani eilisestä vajaan minuutin. 

Juostuani kävin pikasuihkussa ja valmistin perunat, kasvikset, lihamureketta ja salaattia.

Ilta meni hevostouhuissa eli raitista ilmaa ja ratsastusta nautittu. 

Iltapalalla tuli syötyä monenlaista herkkua leivän ja jogurtin lisäksi, mm poppareita, suklaata, karkkeja ja keksejä.

1.2.2018 (3924.6km)

Jälleen takana huono yö. Väsyttää, mutta uni odotuttaa ja katkeilee. Aamulla sitten aloitus takkuaa ja aivot on sumussa. 

Kasiksi piti ajaa keskustaan viemään pissanäyte ja kirppis tavaraa. Kotona olin noin ysiltä.

Ekat 100min hölkkäsin 8.5km/h. Sitten pidin ruokatauon. Motivaatio oli väsynyt ja apatian peitossa yhä. Tauolla jäin näpräämään viestejä ym turhaa.

Kun viimein sain jatkettua, aikaa Ronin videopuhelun alkuun oli enää reilu pari tuntia ja matkaa oli vielä 21km.

Juoksin lopun 10.5km/h eli 5.42min/km. Syke oli pk ja vk rajoilla. Vikat 30min nostin vauhtia ensin 5.30 tietämille ja vikan 2km 5min/km.

Videopuhelussa oli yskäinen ja kuumeinen poika ruudun takana. 

Illalla oli kuntonyrkkeily. Meitä oli vain neljä paikalla, mutta treenit olivat yhtä kivat kuin aina. Kotimatkalla join litran mehumaitoa. Silti vielä nukkumaan mennessä iski hurja jano. Muutamana iltana on kovin suuta kuivanut.

31.1.2018 (3882.4km)

07 alkoi päivän tohinat. Juoksin ensin 50min, että pihalla ehti päivä valjeta. Sitten kävin tekemässä aamutallin ja toin puita sisään. 

Jatkettuani juoksua toisen 50min pidin keittolounastauon. Sain hauskan puhelun. NRJ: stä haastateltiin. Haastattelija kuulosti niin nauravaiselta, että rupattelutuokio meni äkkiä. Jäljestä tajusin, että en huomannut kysyä olinko suorassa lähetyksessä vai tuleeko haastattelu vasta joskus myöhemmin radiosta.

Lähes koko maraton matkan menin pk sykkeellä 8.4 tai 8.5km/h, syke 120-125. Vasta vikan 50min aloin vauhtia nostaa 5min välein. 6min/km oli eka, jossa syke meni vk puolelle yli 140 rajan. Tuolloin matkaa oli enää kilsa. 

Vikan kilsan nostin vauhtia minuutin välein. Pieni pätkä, ehkä vartti tai 20min matkaan mahtui kävelyäkin, sillä Mira soitti ja silloin oli helpoin malttaa kävellä.

Tällä kertaa ehdin valmiiksi ennen kuin Mika tuli. Juoksun jälkeen maistui lohi, kasvikset ja jogurttikastike sekä jälkkäri kahvi ja toffee.

Illalla kävimme uimassa.

30.1.2018 (3840.2km)

Pari yötä on nyt mennyt niin vähillä unilla, että sängystä nousu kävi hitaasti. Aamutallissa jouduin aitalankaa korjaamaan.

Juoksumatolla itse juoksu sujui tänäänkin, mutta viidettä päivää pukkasi itkua, mikä meinasi haitata juoksua. Juoksin tasaista 8.4km/ h ekat 150min, sitten 50min 8.5km/h.

Ruokatauon pidin jo 14km kohdalla, koska NÄLKÄ :) Syödessä viestittelin Jupen ja Ilkan kanssa, he olivat ahkeroineet 365 maratonia fb sivun ja patistivat mua tuottamaan sisältöä sinne. 

Livevideon teko oli hyvä, se vähän piristi. Viimeisellä 100min pätkällä menin puoliväliin siten, että 10min välein nostin vauhtia pykälän eli 8.6, 8.7, 8.8, 8.9 ja 9km/h.

Vikan 50min alkaessa aloin nostaa vauhtia kilsan välein. Sykkeet nousi maltillisesti ja viimeinen pari kilsaa nostin vauhtia jo minuutin välein niin, että suurin vauhti oli 11km/h.

Loppu aika jäi vähän alle 5h, melkein ehdin ennen Mikan tuloa. Ahkeroin myös takkaan puut ja tulen sekä tiskit.

Illalla oli edessä lukkopaini treenit. Välissä ehdin hetken olla sohvalla ja nauttia lähes päivittäisen toffeen. Älkää kertoko hammaslääkärille.

Ai niin , TK:sta soitettiin sen eilisen lääkäri käynnin jäljestä. Lääkäri halusi vielä pissanäytteen, että suljetaan tulehdukset pois.

29.1.2018 (3796km)

Aamulla seiskalta söin aamupalan. Tuntia myöhemmin aloitin juoksun matolla. Juoksin tunnin, että ehti tulla valoisaa ja kävin sitten tekemässä aamutallin.

Puoleen väliin juostuani pidin ruokatauon ja käväisin lääkärillä inkontinenssi ongelmani takia. Selvisi , lirautteluvaivani on haitta-asteeltaan 40%. Lääkäri antoi lantionpohjalihasjumppaohjeet ja ohjasi gynekologille, että selvitetään onko kohdunlaskeumaa ja tarvitaanko leikkaus. 

Kotiin palattuani juoksin taas tunnin. Sitten laitoin tulen takkaan. Jatkoin taas. Juoksu itsessään sujui hyvin.

Suurin ongelma oli henkinen. Tiesin, että Mika on palaamassa kotiin. Järki sanoi, että pitäisi ottaa vastaan ilolla ja hellästi. Tunnepuoli oli hylätty, väsynyt ja loukattu. Tässä henkisessä ristiriidassa juoksu oli yhtä ulinaitkua, jossa henki tuntui salpaantuvan.

Koitin, yksin kun kotona olin, ihan kunnon huutoakin sillä ajatuksella, että tunne tulisi kerralla kunnolla ulos, mutta ei. Paha olo tuntui olevan kuin syvä pohjaton kaivo.

Juoksun sain loppuun alta viiden tunnin. Mikan kanssa saimme puhuttua ja hän otti kärsivällisesti tunteeni vastaan. 

Tulevaisuudessa isoin muutos tulee olemaan se, että Mika juoksee / kävelee jatkossa vain vk-loppuisin, sillä työpäivän jälkeen juostavat ovat olleet liian uuvuttavaa ja vaikka ovat olleet vapaaehtoisia, on hänellä ollut tunne että pitäisi.

Omalle kohdalleni tuo tarkoittaa, että on jatkossa jaksettava suorittaa kilsat yksin viitenä päivänä viikossa kaikki peräjälkeen, jo ajatuksena raskas ja ikävä.

Olen saanut Ilkan kanssa mentävistä tiistai ja torstai maratoneista valtavasti voimavaroja, nyt pitäisi löytää tilalle jotain muuta. Vielä en tiedä mitä ihmettä.

28.1.2018 (3755.8)

Mika oli yhä pois, joten juoksemaan tulivat Ilkka ja Olli Karvala. Itse vahdin ja viihdytin lapsia. 

Kolmelta Ronin lähdettyä aloitin oman juoksuni. Selvästi juoksu on hyvää lääkettä. Aloittaessa oli yhä itku tulla lakkaamatta ja paniikkihäiriö kohtaus meinasi iskeä päälle, mutta hetken juostuani olo keveni.

Juoksin 20km asti tauotta. Sitten alkoi olla sen verran hämärää, että kävin keitolla ja hain lampun.

Tauon jälkeen pidin 32km kohdalla vielä pienen eväspaussin huoltolaatikolla. Viimeisellä kympillä jalat jo vähän painoi. Kaikkineen fiilis oli kuitenkin pitkästä aikaa hyvä.

Ja mikä parasta ruoka alkoi maistua. Viikonlopun suurin ongelma oli, että vaikka tiesin, että pitäisi syödä, ruoka ei vaan murheiden keskellä uponnut.

27.1.2018 (3713.6km)

Mika lupasi laittaa aamuheiniä. Pääsin aloittamaan heti kasin tietämillä. Ehdin vain tovin juosta, kun Roni heräsi. Mika onneksi otti Ronin pihalle mukaan, että hän sai vähän muutakin puuhaa kuin vain seurata mun juoksua.

Roni kuvasi livevideon juoksuni aikana, soittelimme vuorottain toivebiisejä YouTubesta ja hassuttelimme tekemällä omia lauluja.

Iltapäivällä elämä romahti totaalisesti, en muista oliko juoksu noin puolessa välissä vai missä. Anyway.. Mika kävi sisällä, mutisi jotain, että menee ensin veljelleen ja sieltä sitten.. jos oikein kuulin niin etsii itselleen toisen kämpän. 

Alkushokissa kesti hetken ennen kuin osasin tehdä mitään. Juoksin sitten pihalle perään, mutta oma hätäännykseni purkautui vain suutahduksena tapahtumassa olevaa hylkäämistä kohtaan ja Mikan ilme oli niin pyhää vihaa täynnä, että tiesin, ettei mieli muutu.

Välikohtauksen jälkeen juoksu tuntui täysin mahdottomalle. Itketti vaan hirvittävän paljon. Paniikkikohtauksen oli koko ajan hiuskarvan päässä.

Ronilta sain ihanan neuvon.. kyllä 8v tietää.. :) Hän sanoi 1. hengitä vaan syvään (tein tämän ja heti nauratti ja paljon) 2. ajattele mukavia (tämä on vähän vaikeampi) 3. ajattele sulle tärkeitä ihmisiä, vaikka sun lapsia (hymyilytti heti) ja 4. ota joku syliin tai pyydä joku haluamaan

Ihania ohjeita <3 juoksun="" sain="" loppuun,="" jälleen="" melkoisella="" loppukirillä="" (joskus="" mä="" vielä="" otan="" kevyesti,="" ihan="">

Illalla pelattiin wiillä liikuntapelejä ja lautapeleistä labyrinttiä. Aivot oli kyllä kuin sumussa ja itku tuli monta kertaa. Iltasatu hetki tyynnytti kovin.

Nukkumaan mennessä päätä särki kaikki se itku ja oli hankala keskeyttää ajatusvirta, mutta lopulta nukahdin.

 

 

26.1.2018 (3671.4km)

Tarkoitus oli aloittaa aamulla varhain maraton, koska Roni piti ehtiä hakea klo 15. Lisäksi päiväohjelmassa oli valmistavaa työtä Kankaanpää seutu lehden juttua varten, joka ilmestyy maanantaina.

Kello soi seitsemältä. Silloin selvisikin, että hevoset eivät olleet saaneet heiniä ja vettä, eikä tuota aikaa ollut itselleni sovitettu. Stressi iski.

Kun vielä mielessä painoi myös torstainen tilastokelpoisen mitätöityminen, olo oli lievästi haastava. Koitin silti sinnikkäästi hölkätä menemään.

Pieni lohtu oli, että sain tällä kertaa vähän vauhtia nostettua ilman, että sykkeet olisi heti nousseet pk puolelta vk treeniksi.

Kun oli aika hakea Roni, oli juoksu vielä pahasti kesken. Takana oli vasta 27km. Halu tehdä kahta asiaa samaan aikaan (juoksu kunnialla loppuun ja aikaa Ronille) ei helpottanut urakkaa.

Ratkaisin asian ottamalla loppuun kunnon vauhtikestävyys osion eli vika 30min meni taas reippaasti, vaikka tiedän, että näitä ei voi jatkuvasti tehdä ja.. aina tuntuu olevan joku syy..

Noh, ehdittiin Ronin kanssa pelata niillä liikuntapelejä, jutella, halitella ja muistella kivoja. 

Harmi oli, että Mika ei päättänyt liittyä seuraamme vaan valitsi murehtia keskeytystään, projektini aiheuttamaa väsyä, sen vaikutusta elämäämme ym yksin viinan avulla. Jokainen tavallaan.


25.1.2018 (3629.2km)

Ilkan ja koirien kanssa aloitimme klo 07. Jäätä, sohjoa, tuulta ja sadetta riitti. Edessä oli haastava maraton.

Joskus on saatu 8tunnin alitukseen kävellä koko matka, nyt juostiin 10-12km ja silti teki tiukkaa.

Kengät ja litimärät sukat vaihdoin neljästi. Kastellin kahdet omat nastalenkkarit, yhdet kumpparit ja yhdet jätti isot nastakengät.

Illalla kävin kuntonyrkkeilyssä. Nyrkkeily oli hurjan kivaa, kuten aina. Kotiin palattuani oli vastassa ikävä yllätys: Mika juoksi vain puolet eli Ilkan ja mun suoritus mitätöityi tilastokelpoisuuden osalta.

Harmitti luonnollisesti paljon, sillä olisin voinut tehdä homman juoksumatolla 5-6h aikaan ja säästää niin aikaa (=mahdollisuus lepoon) kuin vaivaakin, jolloin huominen voisi mennä kevyemmin.

24.1.2018 (3587km)

Juoksumatolla urakoin. Päivän selvää oli, että juosta piti, koska edessä oli illalla työvuoro.

Hiljalleen hölkkäsin. Ajattelin nostaa vauhtia vähän loppua kohti, mutta puolivälissä alkoi näyttää, että sykkeet on sen verran korkeammalla, että pian olisi mennyt vauhtikestävyys treeniksi. Suunnitelma vaihtuikin lennosta.

Lopulta kuitenkin alkoi aikataulu painaa sen verran, että viimeisen 30-40min juoksin sykkeistä välittämättä noin 6min/km.

Ehdin ennen töihin lähtöä käydä suihkussa, syödä, laittaa eväät, pukea ja käydä pikaisesti videopuhelun Ronin kanssa. 

23.1.2018 (3544.8km)

Ilkan ja koirien kanssa aloitimme noin kasilta. Kiersimme 14km yhtä soittoa. Sitten veimme koirat sisään, lamput Mikan ilta urakkaa ajatellen latautumaan ja itselle varhaista keittolounasta.

Pakkasta oli aloittaessa jotain 15-20, vaikka se ei tuntunut kovin pahalta, koska ei tuullut.

Syötyämme ehdittiin kävellä vain kierros, kun mulla jo toimi vatsa. Ilkka jatkoi kävelyä ja mä hölkkäsin hänet kiinni, kun olin käynyt vessassa.

Seuraava huoltopaussi pidettiin 10km käveltyämme. Silloin oli Ilkan vuoro käydä vessassa. Pakkanen laski nopeasti, iltapäivällä päästiin jo alle kymmenen asteen.

Miran kanssa puhuin puhelimessa yhden kierroksen verran. Piristi ihanasti moni asia tänään: ystävä, tytär, maisema, raitis ilma ja se, että oli aikaa kävellä rauhassa.

Valmiiksi ehdittyämme Mika oli juuri tullut töistä ja pääsi vuorostaan reittiä kiertämään. Me syötiin viljaporsasta, riisiä, suolakurkkuja ja leipää. Jälkkäriksi toffeeta ja kahvia.

22.1.2018 (3502.6km)

Aamu aloitus taas tökki. Heräsin liian myöhään, kun olin taas lopettanut myöhään edellisen iltamaran.

Hevostenheinät vein herättyäni. Sitten hiersi ajatus, että aloitus oli jo myöhässä. Aamutoimissa hupeni aikaa hävettävän paljon.  

Juoksumatolla tein päivän urakan. Aika paljon menin reippaalla kävelyllä. 

Ajattelin ennalta, että Katson jotain telkkarista, jotta maltan kävellä. Valitsin #LoveMillan, mutta se olikin niin yliampuva sarja, että kyllästyin kesken. Koitin vielä jotain Ritaa, mutta en jaksanut keskittyä siihen.

Valitsin sitten mennä taustamusiikin kera ja niin pääsi taas Harju& Pöntinen ääneen. Noin tunnin taisin hiljaa hölkätäkin.

Kuudelta pidin ruokatauon. Söin kanaa, riisiä, leipää, salaattia ja avokadoa. Siinä kohtaa jouduin muutenkin pitämään tauon urakasta, sillä olin sopinut illaksi hieronta ajan Sirkka-Liisa Ala-Karvialta, joka oli luvannut sponssata parilla hieronnalla.

Hieronta rentoutti ihanasti ja kehosta löytyi kipupisteitä mitä ei ole maallikko hieronnassa löydetty. Lopuksi sain vielä inkivääriteetä ja pikkuleipää. Kyllä oli hemmoteltu olo. Voin lämpimästi suositella kaikille.

Illalla piti sitten jatkaa vielä kymppi mikä oli jäänyt kesken. Siitä menin 7km hölkäten ja viimeisen 3km reippaasti kävellen.

Salkkarit katsoin, kun sain homman valmiiksi.

21.1.2018 (3460.4km)

Myöhälle meni tänäänkin aloitus. Parisuhde solmu oli kaataa koko projektin. 

Juostuani 15km tuli niin valtava itku, että pukkasi sitten paniikkihäiriön päälle. En ollut saada millään hengitystä kulkemaan. 

Suski onneksi lohduttavasti silitteli niin, että sain itseni koottua ja juoksu jatkui. Sen verran aikaa hupeni, että ihan tosissani sain juosta ja niin loppuaika olikin 4h33min.

Projektin aikainen ennätys siis itselleni. Josko huomenna viimein kävelyä.

20.1.2018 (3418.2km)

Luulin, että isä tulee aamupäivällä käymään niin en viitsinyt vielä aamulla aloittaa. Olisin kyllä voinut, sillä pikainen vierailu osuikin iltapäivään.

Oma aloitus sitten venyi. Täytin ristikkoa. Sitten Mika ilmoitti äkisti lähtevänsä veljensä luo kahville. Ei huvittanut yksin kiertää koirien kanssa, joten menin kuuden maissa suoraan matolle.

Juosten urakoin. Välillä pidin keittotauon ja nautin Emman leipomia herkkuja. Musiikkia kuunneltiin ja tytöt kannustivat ihanasti.

19.1.2018 (3376km)

Kävelin koirien kanssa ekat 12km. Ilkkakin käveli kympin aamulla. Raine tuli aamupäivällä mukaan, kun olin hölkännyt kierroksen. Ruokatauon pidin jo klo 10.

Hölkkä sujui rennosti rupatellen. Livevideon teimme kävely kierroksella. Yksi helpoimmista maratoneista koko projektin aikana, vaikka pakkasta oli lähtiessä 13 astetta.

18.1.2018 (3333.8km)

Vähän ennen kasia aloitimme Ilkan kanssa maratonin tahkoamisen. Koirien kanssa kävelimme 14km. Ruokatauon pidimme varhain.

Livevideon kanssa saimme tehdä tuplatyön. Ensimmäinen katkesi kesken, eikä ollut jatkettavissa. Siinä meni vielä kierros kävellen.

Hölkkäsin lopun matkaa Ilkan jatkaessa kävelyä. Noin neljän kierroksen välein kohtasimme, kun ohitin hänet.

Huomenna juoksemaan tuleva Raine poikkesi moikkaamaan ja osui juuri huoltopaikalle,  liekö ajatteli, että mulla on juoksun sijaan syöntimaratoni :D Sain sponssaus apuna pipon mikä suojaa kasvotkin viimalla, ihana lahja.

Ohitettuani Ilkan kolmasti, jatkoimme mun vikat kaksi kierrosta yhtä matkaa. Toisen kävelimme ja toisen hölkkäsimme. Näin loppuaika oli 6h35min.

17.1.2018 (3291.6km)

Huh, mikä päivä. Aamulla mittauksessa kiinnitti huomion vain alhainen paino. Juoksumatolla ekan kympin jälkeen piti hetkeksi nostaa jalat kattoa kohti ja ottaa suolaa, kun alkoi heikottaa.

Sykkeet nousi tänään jo 7min/km vauhdissa pk/ vk rajoille, eivätkä ne meinanneet millään laskea, vaikka tiputin juoksuvauhtia monen kilometrin ajan. Lopussa vielä kävelinkin 6min ja yhä syke näytti olevan liki 140.

Mietin kyllä sitäkin, että josko mittarissa on jotain häikkää. Toisaalta livevideon teon aikana alkoi veri vuotaa nenästä, joten ehkä kroppa nyt vaan kertoi tavallansa, että lisää kevyitä päiviä kiitos.

Huomenna aion sellaista (kevyttä päivää) pitääkin, Ilkan kanssa varmaan huomenna paljon kävellään. Tänään juoksin, koska edessä on iltavuoro lähihoitajan työssä. Ja vaikka eilen kävelin, niin illalla oli lukkopainia, joten ehkä maratonin kävely ei ihan pelkkää lepoa ollut :)

16.1.2018 (3249.4km)

Noin kasilta aloitin. Koirat olivat mukana 6km. Käveltyäni 12km tuli Ilkka matkaan. Sää koetteli: tuuli napakasti, lunta pyrytti ja tuuli tuiskasi tielle lumivalleja.

Sisälle poikkesin useamman kerran: vein koirat, vaihdoin kuivan paidan, kävin syömässä keittolounaan ja vielä vessataukoa.

Fyysinen olo ei ollut kehuttava: välillä väsy tuntui pakaroissa, hetken säärissä, sitten nilkoissa ja jalkapohjissa, rintakehässä kun puristi ja ahdisti tovin.

Niin vain kilometri kerrassaan taittui tämäkin matka ja Ilkalla juttuja piisasi niin oli muutakin ajateltavaa.

Mulla oli ehkä kymppi jäljellä, kun naapuri kävi lumilingolla tien ja matka keveni. Tuulta riitti silti vielä Mikallekin illaksi.

15.1.2018 (3207.2km)

Nukuin pitkään. Kokosin palapeliä. Kirjasin vuoden tavoitteita ja surffailin netissä. Aloitin urakan juoksumatolla vasta iltapäivällä.

Kun kello oli 15.30 lohdutti, kun muistin, että päivää aiemmin aloitin vasta siihen aikaan. Nyt kasassa oli jo 17km.

Ekan 50min kävelin, seuraavat 50min menin 7.30/km. Kolmas 50minuuttinen meni vähän päälle 7min/km ja neljäs vähän alle.

Viidennellä ja kuudennella pätkällä vauhti oli 6.20-6.40min/km, se meni vielä pk sykkeellä eli alle 140. 

Mikan vanhemmat toivat meille "uuden" auton. Heidän käynti sä ajan pidin pitkää ruokapaussia. Tuolloin kilsoja oli kasassa 25km.

Loppu urakkani aikana Mika auttoi tekemällä tallityöt. Hän myös valmisti iltapalan ja toffeeta. Iso kiitos hänelle.

Viimeiset 4km nostin vauhtia vk sykkeelle eli 150 tietämille, tällöin vauhti oli 5.30-6.00min/km.

14.1.2018 (3164km)

Ronin lähdettyä 15.30 aloitin. Juoksumatto päivän pidin. Ajatus yksin pimeässä menosta ei houkutellut. 

Puoleen väliin kävelin. Juoksua tuli noin 15km. Kävely osuuksilla katsoin toisen kanssa sarjaa. Ruokatauon pidin välillä. 

Takareisissä tuntui vähän raskautta, muuten olo oli ihan ok.

13.1.2018 (3122km)

Pimeää oli vielä, kun aloitin. Hölkäten etenin. Ehdin kiertää puoleen väliin ennen kuin Mika ja Ilkka aloittivat oman urakan.

Tänäänkin juoksu meni ihan ok. Hartiat oli yhä kipeät. Ruokatauon pidin reitin varrella. Livevideon teon aikana kävelin kierroksen.

Maaliin ehdin reilusti alle 6h aikaan. Ilta ohjelmassa oli sauna, ruoka ja lasten kanssa trivial.

12.1.2018 (3080.6km)

Aloitin ysin jälkeen. Juoksemalla menin koko matkan. Yksin urakoidessa en viitsinyt mennä pihalle.

Juoksu sujui ihan hyvin. Toki matka oli pitkä kuten yleensäkin. Hartiat tuntui eniten.

Projektin aikaisen ennätyksen onnistuin tekemään, kun kiirehdin ollakseni valmis Ronin tullessa viikonlopuksi meille.

Ehdinkin melkein valmiiksi, jäljellä oli enää 2km, kun Roni tuli. Loppumetreillä kävi vielä pikku töppikin. Roni tuli moikkaamaan juoksumatolle ja kurkotteli katsomaan kilsalukemia, lukema nollaa tuo.

Kyseinen töppi kävi jo toistamiseen. Onneksi Polar flow tallentaa ajan ja summittaisesti myös matkan, vaikka se juoksumatolla onkin aika epätarkka.

11.1.2018 (3038km)

Ilkan kanssa lähdettiin liikkeelle 07.30. Molemmilla oli kränä aamu, mutta raitis pakkasilma ja liikunta virkistivät mieltä ja olo koheni.

Pää särki yhä vähän. Mietin josko se johtuu hartia kivuista. 

Pakkasta oli noin 10astetta. Ripsiin tuli valkoinen huurre. Sormet jäätyi ekana ja pian oli niin kylmä, että kympin jälkeen oli lisättävä toppavaatteet.

Puoleen väliin ruokapaussille kävelimme ja loppu hölkättiin. Koirat olivat alkumatkasta mukana.

Illalla piti viimein päästä kuntonyrkkeilyyn, mutta muistin ajan väärin. Kävin sitten kuntosalilla tekemässä treeniä. Jalkalihakset jätin rauhaan.

10.1.2018 (2996.2km)

Aamulla lepäsin aika kauan. Torkutin kelloa useamman kerran. Päivän ensimmäinen aktiviteetti oli olla kuvattavana ilta sanomien juttua varten. 

Juoksumatolla menin 32.2km enimmäkseen kävellen ja mun ainoat sarjaa katsellen. Hölkällä menin vain 5km.

Sisällä ainoa päivän ongelma oli pieni häiritsevä päänsärky.

Ruokataukoa pidin kahdesti. Vikan kympin kävelin pihalla koirien ja Ilkan kanssa. Ulkona alkoi jalkoja tosissaan painaa. Otsalamppuja tarvittiin taas.

9.1.2018 (2954km)

Ilkan kanssa aloitimme tilastokelpoisen maratonin noin 7.30. Koirat kulkivat mukana 10km. Jasulle tuli tassuun niin iso lumipallo, että enemmän olisi sen ollut tuskaa kulkea.

Käveltyämme 22km kävimme syömässä keittolounaan. Napsautin siinä kohtaa saunan lämpiämään ajastimella. Livevideon teimme syömisen jälkeen.

Lopun 18km hölkkäsimme. Yhdessä kohtaa meinasi askeleet mennä pahemman kerran sekaisin, kun traktori tuli takaa ohi monen tööttäyksen kera. En tiedä oliko tsemppi vai varoitus ääniä, mutta metrin taisin ilmaan hypätä.

Vikat pari kierrosta otimme loppukiriä. 

8.1.2018 (2911.8km)

Iltamaran jäljestä vietin aamupäivän telkkaria katsoen, palapeliä kooten ja toffeella herkutellen.

Noin puolilta päivin aloitin kilsojen keruun juoksumatolla. Menin vuorottain kävelyä 7km/h, hölkkää 8km/h ja vähän reippaampaa juoksua 9km/h. Aloitin reippaan menon lyhyellä pätkällä ja pidensin sitä hiljalleen.

Juoksu tuntui ihan hyvältä. Illalla hevostelimme Emman kanssa. Fyysinen väsymys painoi vähän ja olo oli hivenen itkuherkkä (pms?)

Huomenna tilastokelpoista Ilkan kanssa, se on kiva juttu.

7.1.2018 (2869.6km)

Aamupäivän vietin Ronin kanssa sisällä. Iltapäivällä kahdelta aloitin urakan. Roni saatteli mut alkuun pyörällään ennen kuin lähti VPK kerhon kautta isälleen.

Hölkkäsin pari ekaa kierrosta, kun ajattelin ottaa Mikan ja Petrin kiinni. He aloittivat vähän aiemmin ja ehtivät viisi kierrosta edelle. Kiinniotto ei kuitenkaan onnistunut, koska miehillä oli sama ajatus ja Ronia ei vauhdikas meno huvittanut.

Miesten ruokatauon aikana sain yhden kierroksen kurottua. Olin enää neljän kierroksen verran "jälkeen jäänyt".

Kävelimme kolmistaan yhtä matkaa, että kenenkään ei tarvinnut mennä yksin pimeässä. Jos vaikka jonkun lamppu sammuu on seura hyväksi ja taittuu se matka mukavammin porukalla.

Loppua kohti alkoi tuntua kävelleeltä, etenkin, kun tiesi matkan jatkuvan muiden ehtiessä valmiiksi. Onneksi Mika lupasi saatella pyörällä lopun urakan. 

Puolivälistä urakkaa alkoi keli koetella meitä. Tuuli yltyi. Satoi terävästi naamalle osan kierrosta. Vastatuuli osui pahiten ylämäkeen. Tuiskaava lumi peitti joka kierroksella jäljet heti ja kahlaaminen oli raskasta.

Vaan ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön ja niinhän minä kestin. Vähän ehkä puuskutin, kirosin, etukenoa voimistin ja pääsin loppuun.

Voimia antoi Mikan lisäksi Toni Virtanen YouTubesta. Illalla sauna ja letut. Niillä kohti kahta seuraavaa rajapyykkiä: pian jo 3000km takana, nyt alle 300päivää jäljellä ja kohti sadan päivän taitetta :)

6.1.2018 (2827.4km)

Muiden jäädessä vielä nukkumaan aloitin oman urakkani noin 7.30. Silloin oli vielä pimeää, satoi lunta ja tiet olivat auraamatta.

Pari kierrosta hangessa loikittuani oli sykkeet koholla ja paita hiessä. Hetken urakka tuntui ihan toivottomalta. Onneksi naapuri tuli pian traktorilla hätiin.

Mika ja Ilkka aloittivat koirien kanssa kävelyn, kun olin itse hölkännyt ekat 12km. Menimme yhden kierroksen yhtä matkaa, kun teimme livevideon.

Tänään ei tullut kilsat helpolla. Monta kertaa teki mieli vaihtaa kävelylle. Hölkkävauhti tuntui tosi hitaalta. Jalat painoi. Hartiatkin oli yhä kipeät. Jopa ukkovarvasta puristi.

Kierroslaskentakin meni jossain väsymyksen keskellä sekaisin. Onneksi Polar v800 näyttää kilsat ja pitää kartalla.

Lopulta tuli 21 kierrosta täyteen. Kotona mua odotti ihana yllätys. Fiia Lakso (os. Hurnanen) naapuritallilta käväisi. Hän toi ns.selviytymispussin missä oli monenlaista syötävää ja juotavaa sekä paketin wc-paperia. Paras kaikista oli lupaus tulla mukaan kävelemään Annin kanssa hyvinkin pian.

Nyt saakin noin 24h levätä ennen seuraavaa, koska sunnuntaina juoksen vasta iltapäivällä aloittaen, jotta ehdin viettää aikaa Ronin kanssa.

 

5.1.2018 (2785.2km)

Ronin nukkuessa ehdin juosta 80min, vaikka itsekin heräsin aiottua myöhemmin. Aloitin noin kasilta.

Roni kävi Emman, Ilkan ja koirien kanssa ulkoilemassa seuraavan 100min pätkän aikana. Itse lisäsin vähän vauhtia.

Menin tämän päivän sellaista rytmitystä, että 50min välein pidin pienen huoltopaussin.

Kolmannella pätkällä keittolounaan jälkeen lisäsin taas vauhtia. Roni teki livevideon ja kuvattuaan toimi "mittari miehenä" eli nosti tietyin väliajoin mulle nopeutta.

Menin ekat 30km ajan 7-7.30/kilometri. Lopussa vauhti oli 5.30-6.30 välillä. Vikan 6km kävelin koirien, Ilkan ja Ronin kanssa pihalla.

Ulkona oli satanut lunta ja linko ei ollut vielä käynyt reitillä. Roni ei juurikaan halunnut kävellä vaan sanoi, että jaloissa tuntuu vielä edellinen lenkki. Dalia ei jaksanut vetää hangessa, joten Ilkka sai kunnian olla voimamies :)

4.1.2018 (2743km)

Urakka alkoi noin 7.30. Ilkan ja koirien kanssa kävelimme reippaasti 12km. Itse jatkoin hölkkäämällä, koska halusin Ronin seuraan.

Ruokatauolla söin keiton huoltopöydän ääressä. Juoksu sujui kohtalaisen kivasti. Kun jäljellä oli kymppi, kävelin pari kierrosta Ilkan seurana. Lopussa juoksin vielä vikan 6km.

Saunassa otin lahjaksi saadun jalkakylvyn ja saunahunajaa. Saunan jälkeen herkuttelin toffeella ja Emman tekemällä ruoalla. Ronin kanssa käperryttiin sohvan nurkkaan.

 

3.1.2018 (2700.8km)

Aamulla Ronin nukkuessa kävelin ekat 100min 7km/h vauhtia. Ronin herättyä söimme aamupalan ja sitten kävelin taas 100min. Valitsimme vuorotellen toiveissa. Niin meni aika äkkiä.

Iltapäivällä kävimme pihalla. Koirat ja pulkka mukana kiersimme 6km reiluun tuntiin. Roni jaksoi kävellä ja osin hölkätä pari kierrosta, yhden hän istui pulkassa.

Ruokatauon jälkeen menin vielä kolmannen 100min ennen kuin päivän urakka oli valmis. Viimeisen 5km menin juosten. 

Kaikkineen liikkumiseen hurahti aikaa 6h ja risat. Kohtalaisen helpolta tuntui tänään, kun oli kiva pikku tsemppari paikalla.

2.1.2018 (2658.6km)

Ajattelin aloittaa jo aamulla, mutta vuoden vaihteen vähäiset unet ajoivat viettämään aamupäivän sohvalla ja siivoten. 

Aloitin iltapäivällä. Yhdeltä tuli YLE Porista haastattelija/ kuvaaja. Mä juoksin ja vastailin ja katselin kirkasta lamppua. Niin meni hetkessä reilu 10km.

Pihalla otimme myös vähän kuvia. Ruokatauon pidin tuon ulkona käynnin yhteydessä.

Mulla oli oikea suursyömäri päivä. Pidin vielä toisenkin keittotauon ja nuudeleitakin söin kesken juoksun.

Loppua kohti juoksu tuntui loputtomalta. Nyt tuli kuudes päivä putkeen ilman, että juurikaan olisin kävellyt. Nyt en oikein malta kävellä, kun haluan aikani riittävän Ronillekin.

Tänään tein jotain hyvin merkittävää. Olen ikäni kärsinyt pidätysvaikeuksista rasituksen yhteydessä. Ei siis vain synnytysten jälkeen, kuten moni kuvittelisi. Toki ne ovat varmaan asiaa pahentaneet. Soitin ja varasin viimein lääkäriajan, jos vaikka asialle saisi jotain tehtyä. Aika on vasta 18.1. eli hetki vielä vaivan kera tietämättömänä.

Näillä näkymin torstaina tulee seuraava tilastokelpoinen. Jee

 

1.1.2018 (2616.4km)

Yöllä tuli valvottua myöhään, kun raketteja katsottiin. Aloitin silti jo 7.30, sillä illalla oli elokuviin meno.

Elämää piisasi ympärillä, kun Ilkka oli vielä lastensa kanssa meillä. Roni leikki tyttöjen kanssa ja Mika hoiti hevoset ennen lähtöä.

Juoksu maratonin tein 36.2km asti ja lopun 6km kävelin Mikan, koirien, Ilkan ja Jennin kanssa.

Illalla kävimme Tampereella elokuvissa ja esikoispoikani Antin luona. Kiva ilta. Kello oli 23, kun olimme kotona.

1.11.2017 eka päivä

Aloittaessa takana oli huonosti nukuttu yö ja alku viikosta muutamat muutkin huonot unet. Lisäksi innostuin tiistaina tekemään tyhmää treeniä: punttikoulussa 10kg tangon kanssa 5x 25. Etureidet oli lievästi kipeänä.

Pahin kaikesta lienee flunssa. Se ei kuulunut suunnitelmiin. Toisaalta vuosi on pitkä aika ja voihan näitä tulla. Pitää vain kävellä rauhassa, levätä ja lämmitellä sekä nauttia paljon c-vitamiinia. Sekaan vielä positiivinen ajattelu niin kai se tästä.

Kun vielä kävin pienen pettymyksen, että olemme Mikan kanssa kaksin, mikä tarkoittaa epävirallista tulosta, niin kyllä mieli oli apea.

Ilma oli hyvä, vain aste pari pakkasta. Lähes kaiken aikaa sain mennä valoisassa, vaikka aikaa meni 7h15min

Mika kulki kanssani 27km. Lopun aikaa hän teki kotihommia ja jaksoi ihanasti tukea ja auttaa mua illalla. Kiitos hänelle.

2.11.2017

Aamulla pakkasta oli vähän enemmän, noin 5. Päivä kyllä lämpeni. Tie oli muuten hyvä kulkea, mutta yksi kohta reitistä on loivaa mäkeä ja se oli liukas. Pakarat kiittää ja jalkapohjat tuntui olevan tulessa.

 Lenkki alkoi jo paremmalla mielin, vaikka jalat painoivat yhä ja etureidet oli yhä tehneen oloiset. Venyttely ja kumartelu tuntui lähes mahdottomalle. 

Tavaksi näytti muodostuvan ruokatauko noin puolivälissä. Tauon jälkeen tuli tosi kylmä. Ajatus oli pitää lyhyempi ruokatauko ja olla ennen pimeää valmis, mutta ....

Kellon virta loppui kesken , piti käydä lataamassa. Vatsakin toimii milloin lystää, sen sijaan, että toimisi taukojen aikana. Lopussa jouduin vielä 6km ajaksi vaihtamaan kengätkin.

Tällä kertaa olo oli paikoin neutraali, osittain väsynyt, mutta onnellinen. Näin silti, että kokonais aika venyi 8h mittaan. Joku nauruhepuli mahtui matkaan.

Lopussa varpaat oli kuin nippu niitä. Jalkapöydät ja nilkat oli valkopunaiset. Sauna ja ruoka sekä sohva olivat taivaallisia.

3.11.2017

Kolmas päivä ja kolmannet lenkkarit, tähän mennessä parhaat oli käytössä. Aamu oli tarkoitus aloittaa jo 07, kun muut aloitukset on venyneet noin ysiin. Kaksi karkulais heppaa piti huolen, että elämässä on muutakin: tällä kertaa aidan korjausta.

Flunssan puolesta olo oli selkeästi parempi. Juoksukin (lue: tosi hidas hölkkä) kulki niin, että meno tuntui aika kivalle. Juoksua tuli ekat 24km ja vielä ruokatauko jälkeenkin muutama kierros. 

Kävellessä vähän tuntui polvissa ikävälle, etenkin vasemmassa. Kipu oli kuitenkin siedettävää ja väheni, kun oli hetken kävellyt.

Päivän loppuaika oli 6h 44min

 

 

4.11.2017

Tänään tuli projektin eka virallinen tulos. Nyt on siis kasassa 85 maraa / ultraa. Tälle vuotta juoksuja on 23.

Jäätä, sohjoa ja jääkylmää vettä oli, joten jalat sai kylmähoitoa. 

Koko matkan hölkkäsin, vaikka loppua kohti oli raskasta. 6h34min sain reitillä kulutettua. Lopussa sain 8v Roni poikani vikalle kierrokselle mukaan.

Ruokatauolla on nyt tullut nautittua keskiviikkona linssikeittoa, torstaina samoin, perjantaina makaronilaatikko ja tänään purjoperunakeittoa. Keitot on maistuneet parhaiten. Paino on pysynyt ainakin vielä.

Tänään poljin pyörääkin pätkän matkaa Mikaa tsempatessa. Vähän vaihtelevaa liikuntaa.

5.11.2017 (takana 211km-viikko)

Aloitimme vasta 15.15, koska Roni poikani lähti silloin isälleen ja halusin ensin ehtiä viettää aikaa hänen kanssaan.

Aika raskasta oli tarpoa lähes koko maraton pimeässä. Saimme tehdä taivalta pitkälle iltaan.

Musiikki oli iso lohtu vaikeimpina hetkinä. Toinen mikä antoi voimia oli soittaa puheluita läheisille.

Onneksi Mika oli mukana, en tiedä kuinka olisin yksin jaksanut. 

6.11.2017 (252km)

Tänään sai kulkea lenkkareilla, tie oli sen verran kuivempi kuin eilen, vaikka lätäköitä ja liejua sai yhä väistellä.

Suurin osa saatiin mennä valoisassa, vain 3-4kierrosta oli pimeää. Koirat olivat ekan 4kierrosta mukana ja se käveltiin. Loppu mentiin vuorottain hölkkä-ja kävely kierroksia.

Fiilis oli kohtalaisen hyvä alusta loppuun. Ruokatauolla lämmitti mieltä, kun muutama ihminen oli ottanut yhteyttä.  Kyseltiin juoksuvinkkejä ja esitettiin toivetta saada kuulla minkälaisilla eväillä liikumme ja miten energia riittää.

Sitä on mietitty itsekin, kun olen kuullut, että paljon juoksevalla paino tippuu. Itsellä se on pysynyt vielä tismalleen samana. 

Tämän päivän eväät alkoi aamupuurolla missä oli mustikoita ja raejuustoa. Huiltopöydällä oli banaania, pähkinöitä, porkkanaa, mehukeitto ja mehua. Ruokatauolla söimme punajuurigratiinia ja lihamureketta sekä ruisleipää. Juomana c-vitamiinia. Juoksun jälkeen upposi vielä kanamunia hernemaissipaprikalla ja litra tyrnimehua sekä iso lasi monivitamiinijuomaa. TV:n ääressä tuli myöhemmin nautittua omena, vihreää hunaja teetä ja maustamaton jogurtti lakkahillolla. 

Ruoka kokonaisuudet on kohtalaisen samankaltaisia, joskus vaan on lisäksi jotain herkkuja, jos tytöt on leiponeet.

Näillä ainakin tällä erää, jos paino alkaa tippua, mietitään sitten mitä lisää tai erilaisella tavalla.

 

7.11.2017 (295km)

Tämän päivän maraton urakka tehtiin kahdessa erässä, aamupäivällä 22km ja iltapäivällä 20km. Näin siksi, että kävin välillä kuulemassa lääkärissä verikoe ja sydänfilmi tulokset. Molemmat olivat ok. Verenpaine oli 100/62, syke 64. 

Ruokalistalla oli tänään kanaa ja kasviksia, kiitos Emman. Keskustareissulla ostettiin karkkia ja hyvä niin, loppu otti meinaan tosi koville. Karkit vähän motivoi.

Jalkoja painoi. Pissatti. Kakatti. Kylmästi. Otsalamppu puristi päätä. Jalkaholvi huusi lepoa. Takareittä kiristi. Sääri ilmoitteli kivun tynkää. Itketti. Mietin, että mikä järjetön idea tämä onkaan.

Toisaalta ... Näin olen miettinyt monesti yksittäisen maratonin aikana. Ja haluan todella löytää rajani, nähdä mihin voin yltää. Olla kerrankin jotain muuta kuin vain keskinkertaisuus. Tehdä jotain mikä tuntuu omalta jutulta.

Sen 85 virallisia maratoneja (+7epävirallista) on opettanut, että oloja tulee ja menee. Ihminen voi venyä yllättävän pitkälle, kun vaan kovin tahtoo ja jaksaa uskoa. Voimia voi löytyä milloin mistäkin pienistä jutuista, kuten vaikka maisemasta, hassusta ajatuksesta tai kanssa kulkijan kommentista.

Tämäkin olo koheni, kun sai ruokaa, pääsi saunaan ja sai istua telkkaria katsomaan.

8.11.2017 (337km)

Tänään koeteltiin uskoa. Aloittaessa kyllä tuntui hyvältä, mutta mitä lähemmäs ruokataukoa kuljin, sitä enemmän jalat painoi. Mika palasi lomalta töihin ja yksin kulkeminen oli astetta keljumpaa. Tuulikin puhalsi tosi kovasti.

Ruokaa mun ei tarvinnut tänäänkään laittaa itse. Emma valmisti jauhelihaa ja kukkakaalia oliiviöljyssä paistettuna toiveeni mukaan, kiitos hänelle.

Tauon jälkeen hetken kulki paremmin, kun Emma tuli seuraksi. Hän kulki kierroksen kävellen, toisen ratsain ja kolmannen pyörällä. 

Menin päivän urakasta ekat kolme kierrosta koirien kanssa kävellen. Jatkossa vuorottelin hölkkää ja kävelyä. 

Viimeiselle neljälle kierrokselle ehti Mikakin töistä tsemppiavuksi. Hän pääsi kuulemaan pahimman vaikerruksen.

Parasta tässä päivässä oli ehtiä valmiiksi ennen pimeän tuloa. Harkitsen vakavasti, että huominen urakka toteutuu juoksematolla. Siten saan vähän vaihtelua ja lämpimässä juoksu on ihan luksusta viikon palvelun jälkeen.

9.11.2017 (379.8km)

Juoksumatto oli tämän kertainen suorituspaikka. Emma oli valvojana ja maton näytöltä sekä juoksukellosta tuli kännykän osoittaman päivämäärän kera kuvatodistetta FB seinälleni.

Homma oli 30km asti helpompaa kuin pihalla. Ei ollut mäkeä, ei tuulta, ei hiekkatien kuraliejuja, eikä kuoppia ja kuhmuroita tiessä.

Aloitin niin, että ekat 14km menin vuorottain 2km kävellen 6km/h eli 10min/km ja 2km hölkkää 8km/h eli 7.30min/km. 

14km:n jälkeen vaihdoin jaksotuksen 3km hölkkää 7.5km/h eli 8min/km ja 1km kävelyä alkuperäistä vauhtia.

Sykkeet oli 30km asti kävellessä noin 110 ja hölkätessä 130. Sitten alkoi väsymys painaa niin jalkoja kuin mieltä ja kaiketi myös pumppua, koska lopun aikaa sykkeet oli kävellen 125 ja juosten 140.

Ruokana puolivälissä oli tonnikalaa, raejuustoa, porkkana ja c-vitamiinivesi. Juoksun jälkeen odotti Emman tarjoama hampurilaisateria ja kokis. Ah. Kyllä oli ihana motivaattori.

Illalla kävin vielä kuntonyrkkeilyssä, oli aivan ihanaa. 

10.11.2017 (422km)

Päädyin toistamiseen suorittamaan maratonin juoksumatolla, kun yhä olin ainoa suorittaja.

Tällä kertaa päätin kävellä enemmän ja hölkätä vähemmän, jotta säästän kroppaani ja toisaalta valmistan mieltä kestämään pidemmätkin suoritukset, kun pihalla kylmässä tulee varmasti niitäkin.

Voin vaan kuvitella mitä on tarpoa päivästä toiseen, jos on kova pakkanen, monen päivän sade tai muuta koettelemusta juuri, kun paikalle tulee muitakin maratoonareita.

Ilkka, joka on jo yhden virallisen meidän kanssa juossut, tulee huomenna toiselle viralliselle. Viikko eteenpäin niin hänellä alkaa loma ja jos kaikki menee hyvin saamme jatkossa enemmän kuin yhden virallisen per viikko, riippuen toki miten hän jaksaa osallistua. 

Toisaalta jo seura ja tsemppikin tulee tarpeeseen ja paljon on pikku apuja mitä voi tehdä, vaikka ei aina koko maratoonia jaksaisikaan. Itselläni on vapaat menneet aika vahvasti löhöilyyn, jotta ehdin palautua niin hyvin kuin mahdollista.

Näillä tiedoilla on paljon helpompi mennä kohti seuraavan viikon yksin puurtamista, kun tiedän, että se ei kestä ikuisuutta :)

Voimaa antaa sekin, kun olen jo kymmenen maratonia selittänyt ja olo on yllättävän hyvä. Luottavin mielin eteenpäin.

11.11.2017 (464km)

Projektin toinen 100mc-tilastokelpoinen maraton juostiin. Pihalle mentiin seitsemän aikaan. Ajatus oli, että jos juoksu tuntuu hyvältä, hölkkäilen koko maratonin. 

24km:n kohdalle asti kaikki sujui suunnitelman mukaan. Kävimme sisällä syömässä. Itse lusikoin tomaattileipäjuusto keittoa.

Jatkettuani sujui vielä hetken jotenkin, mutta kun matkaa oli jäljellä noin 10-15km alkoi oikean etureiden alaosan ja polven kohdilta vihmoa ikävästi kipua. Sinnittelin hidastuvaa juoksua, kunnes jäljellä oli 7-8km, silloin päätin kävellä lopun, että jalka toimisi vielä huomennakin.

Lopussa tuli pisteltyä vielä tovi kävelyä lujaakin vauhtia, kun Ilkka ei pysynyt kävelyssäni juoksematta ja itse taas sain tehdä kunnolla työtä pysyäkseni kävellen hänen hitaimmassa juoksussa.

Mika meni muutaman kierroksen meitä vauhdikkaammin, mutta hän käveli seurana silti pari viimeistä kierrosta loppuverkkana. 

Polveen laitoin jäljestä kylmägeeliä ja otin yhden kipulääkkeen, kun jouduin hetken odottelemaan saunavuoroa. Tyttären kanssa laulelut ja polven hellä hieronta kohensi oloa melko pian monta astetta.

 

Nyt ilta lepoa ja huomenna tarvittaessa vaikka pelkkää kävelyä.

12.11.2017 (506km)

Koska eilisen juoksu oli lopussa polven ja /tai reiden takia kivuliasta ajattelin varoiksi tänään mennä koko matkan kävellen, jotta jalka saa rauhassa levätä ainakin juoksun iskutus kuormitukselta.

Päädyin kävelemään juoksumatolla, jotta näin tyttöjä, sillä Emma oli iltapäivällä lähdössä takaisin opintojen pariin.

Puoliväliin asti sujui taas aika kivasti. Aika enteili sellaista 6h44min loppuaikaa. Ruoaksi söin pinaattikeitto, kananmunan, maksamakkara ruisleivän ja c-vitamiiniveden.

Tuttu jalkojen väsyminen tuli taas loppupuoliskolla sen verran pahana, että yritin jopa 4eri paria lenkkareita, ennen kuin päädyin jälleen crokseihin. Jalat on vaan sen verran turvonneet, että vanhat lenkkarit ei sovi ja kaikki sopivat ovat ulkona käytön jäljestä kuraisia.

Homman ollessa jo kohdassa 37-38km tuli pitkä sähkökatko. Juoksumatto tietysti nollasi kilometrit. Polarin juoksurannekelloon kyllä jäi dataa, mutta menin varoiksi vielä täydet 5km, kun sähköt lopulta palasivat. 

 Loppurutistukseen sain voimat syömällä kynttilänvalossa peiton sisällä suklaata :D

13.11.2017 (548.6km)

Aloitin aamun kävellen koirien kanssa pihalla 10km. En laittanut tuolloin vielä edes lenkkeilyvaatteita ylle vaan kuljin farkuissa ja villakangastakissa, sillä tuntui, että olin ikuisuuden ollut lähes 24/7 juoksutamineissa. Kävely osuus haukkasi päivän urakasta lähes 2h.

Lounastauon pidin jo heti ulkoilun perään. Juuressosekeitto oli vuorossa. Tuossa vaiheessa vielä pähkäilin jatkanko  pihalla vai siirrynkö juoksumatolle. Päädyin mattoon.

Juoksumatolla hölkkäsin 7.30min/km eli 8km/h vauhtia noin 20km. Evästaukoja pidin noin 3km välein, sillä hikoilu ja jano oli valtavaa. Tuntui kuin olisin saunassa juossut. 

Livevideon kuvaamisen ajan kävelin ja jatkoin vielä hetken näpytellen muutaman viestin, sillä halusin kuulla mahdollisimman paljon tanskalaisen Annette Fredskovin vuodessa suorittamasta 366maratonista. Ystäväni, Ilkka, lupasi haastatella häntä englanniksi, sillä oma kielitaitoni on tosi kangertelevaa.

Viimeisen 10km:n aikana otin muutaman 500m-1km:n pätkän vähän vauhdikkaammin (5-6min/km), jotta edes hitusen entinen vauhti jäisi jonnekin takaraivoon ja lihasmuistiin, vaikka nyt en paljoa uskallakaan juosta kello kaulassa, ettei projektini liian revittelyn vuoksi tyssäisi heti alkuun. 

Toisekseen ainakaan vielä paino ei ole tippunut minnekään, vaikka niin usein kuulee sanottavan miten paljon juoksevat laihtuvat useamman kilon. Uskon, että noin 5kg kevyempänä juoksuni kulkisi helpommin, perustaen ihan kevään 2016 painoon 58-59kg). 

Noh, jokunen viikko eteenpäin niin kaipa sen sitten näkee olenko vaan tosi hyvä syömään vai onko elimistöni vasta totuttelemassa tähän uudenlaiseen elämäntapaan. 

Kohta kasassa täydet 2viikkoa, enää huominen. Sitten saa sanoa, että jäljellä enää 50 viikkoa :)

Tänään kävin illalla uimassa, että näin vähän muutakin elämää ja jalkojen sijasta pääsi kädet töihin. Kilometrin kauhoin ja veden kellutus ja liu'utus tuntui juoksun jäljestä ihan taivaalliselta. Ah.

Kotiin palattuani sain itsetehtyä toffeeta, kiitos Suskille. 

14.11.2017 (590.8km)

Aamulla liikkeelle lähtiessä ajattelin, että menen fiiliksen mukaan. Sain pian huomata, että juoksu ei maittanut ollenkaan. Pihalla oli kylmää, viivyin siellä vain 10km. Sainpa kuitenkin edes vähän päivänvaloa ja raitista ilmaa.

Siirryttyäni juoksumatolle motivaatio oli kunnolla kateissa. Kävely tuntui hitaalle ja vieläkään ajatus juoksusta ei innostanut.

Lounaaksi pistelin jo ennen puoltaväliä tomaattileipäjuustokeiton. Muita huoltotaukoja pidin 3km välein, syöden banaania, omenaa, leipää, pähkinää ja mehukeittoa.

Vessassa sain käydä kolme kertaa isommalla hädällä. Vatsa oli löysänä. Pissallakin sain käydä kiitettävän usein. Turhauttavaa.

Pahimman motivaatio pulan kohdalla päätin pitää ylimääräisen tauon. Join kahvin ja söin 0.5litraa jäätelöä. Se tuli tarpeeseen, kuten myös monet tsempit mitä sain, sillä päivän olo oli varsin väsy ja herkkä. Itkua ihan pukkasi paikoin.

Joskus 15km ennen urakan päättymistä alkoi tuntua, että vähän voisi hölkätäkin, että tulee valmista. Juoksu 7.30min/km vauhdilla alkoi tuntua ihan kivalta.

Hölkättyäni muutaman 3km pätkän vanhin tyttäreni, Mira, soitti. Hän lupaili tulevansa ensi viikolla kanssani tarpomaan. Ajatus ilahdutti niin, että jaksoin ottaa lopun nostamalla vauhtia pari pykälää, ensin 3km 7min/km ja sitten toiset 3km 6.40min/km.

Hiki tuli kunnolla. Kantapäissä ja jalkapohjissa alkoi lopussa tuttu väsymys painaa. Muuten olo oli lopulta kohtuullisen hyvä.

Pitkäkin päivä päättyi lopulta. Muutama tunti sohvalla jalat oikosena, jalkahierontaa, kanamunia ja kanaa, sekä illalla mieltä virkistämään painia. Hyväksihän se kääntyi.

15.11.2017 (633km)

Aamulla aloitin vähän myöhemmin, etsin ensin työkkäriä varten papereita, että saa joskus työttömyyskorvausta. Oli ihan kiva aloittaa valoisaan aikaan, vaikka sitten aikapaine saattaa kiusata loppupäässä.

Koirien kanssa kävelin 10km. Saatiin nauttia lumisateesta. Livevideon tein ulkona. Kävellessä oli paljon aikaa miettiä kaikenlaista. Tuli pohdittua mm.miksi joutsenet lentelee eestaas, miksi ne ei lennä päättäväisesti kohti etelää. 

Juuressosekeiton söin heti sisälle tultuani. Vaihdoin sortsit ja topin ylle ja päätin koittaa josko maasturit tuntuisi jalassa ok: lle, kun olisi kiva sisälläkin juosta joskus jollain muulla kuin crokseilla tai Mikan mbt kengillä. Toimi ne noin 15-20km, mutta vähän pikkuvarpaita puristi.

Päätin heti alkajaisiksi, että juoksen 3km: n pätkissä rauhallista vauhtia, mikä oli tänään 7.30min/km eli 8km/h. Se tuntui hyvältä. Evästellessä kävelin aina pikkupätkän. 

20km:n jälkeen mieli yritti tehdä kauppaa, että josko vaan kävelisin lopun, kun sitä ja tätä. Päätin vaientaa sellaiset äänet, sillä halusin päästä lepäilemään. Otin jopa loppuun pienen pätkän niin, että kilsa kerrassaan nostin vähän vauhtia 7min/km eli 8.5km/h asti.

Viimeiset pari kilometriä kävelin reippaasti. Laskin , että kävelyä tuli noin 14km ja juoksua 28km, kun huomioi pätkät, joiden aikana evästelin. Olen ajatellut, että päivittäin urakoidessa ei saa niin kiire olla, ettei voisi rauhassa syödä. 

Tarkoitus olisi tulla entistä terveemmäksi ja entistä enemmän hyvinvoivaksi tämän projektin myötä. Siinä tuskin jatkuva aika stressailu edesauttaisi. 

Kananmunat (3), kanaa, raejuustoa, c-vitamiinivesi, kermakahvi ja suihku ja lopulta sohva .. ne saivat jäljestä olon tuntumaan kuin olisin taivaassa.

16.11.2017 (675km)

Olin ajatellut mennä tosi rauhassa, mutta en malttanut kauan pelkkää kävelyä tai tosi hidasta hölkkää mennä. Ensimmäisen 10km:n ajan oli kyllä pakko himmata, kun isovillakoiravanhukseni muuttui hölkätessä perässä vedettäväksi.

Tein maltillisen vauhdin noston, eilisestä 7.30min/km 7.24 vauhtiin. Se tuntui hyvältä ja sykekin pysyi samoissa lukemissa eli ilmeisesti kunto on hivenen kohentunut.

Suurin ongelma juoksun aikana oli vatsa. Se on nyt kohta viikon toiminut turhan hyvin. Sain istua muutaman kerran ekan kympin aikana vessassa.

Kengiksi valikoitui Asicsit ja ne tuntui loppuun asti aika hyviltä. 

Kestävyydessäni on yhä hiomista, 20km:n jälkeen sain enemmän puuskuttaa, hikoilla ja sykkeetkin nousi 5-10 pykälää.

Jaksoin kuitenkin loppuun saakka ja ehdin muutaman tunnin levätä ennen kuntonyrkkeilyä. 

Kokis juoksun jälkeen aterian lisukkeena oli päivän kohokohta.

17.11.2017 (717km)

Ulkona satoi. Tänäänkin olin ainoa osallistuja, joten päätin mennä koko matkan juoksumatolla.

Kävelin pääosin 9-9.30min/km vauhtia. Eväitä nauttiessa noin 4-5km välein hidastin hetkeksi 10min/km vauhtiin.

Matka taittui crokseilla ja tuntui tuttuun 20km rajapyykkiin hyvältä. Loppupuoliskolla etureidet ja pohkeet vähän painoivat ja matka alkoi tuntua pitkältä.

Loppusuoralla juuri, kun olin kuvaamassa livevideon, poikani ja ystäväni saapuivat. Ystäväni antoi julkisen lupauksen, että kävelee tai hölkkää joskus seuranani. 

Meillä oli aivan ihana ilta. Lauloimme, vaikka äänet oli käheänä. Vaihtelua.

18.11.2017 (759.6km)

Pimeään aikaan aamuvarhain aloitettiin otsalamppujen ja koirien kanssa. Projektin kolmas virallinen maraton tuli.

Hölkällä menin koko matkan. Pääosin hölkkäsin rennosti mikä hyvältä tuntui, mutta lopussa noin 10km vähän kiristin tahtia.

Puolivälissä kävin sisällä syömässä juuressosekeiton ja wc taukoja tuli pidettyä monta. Liki puoleen matkaan menin Ilkan kanssa yhtä matkaa. Ruoan jälkeen Mika jatkoi Ilkan kanssa ja itse jatkoin itsekseni.

Viimeiselle kierrokselle sain poikani Ronin mukaan. Sen verran otimme loppukiriä, että loppuaika jäi alle 6 tunnin. Sen jälkeen oli nautinto istua saunassa ja syödä kanamunia, kalkkunaa ja salaattia.

 

19.11.2017 (802km)

Neljäs virallinen maraton taputeltu. Lähtiessä mukana olivat Roni 8v ja koirat. Aloitimme vasta iltapäivällä, kun Roni lähti isälleen.

Saimme kunnian olla saattelijana Petri Kankaansivulle, kun hän käveli elämänsä ensimmäisen maratonin. 

Hento lumisade meillä oli pimeyden keskellä ja lampun unohdin ladata ennalta. 

Mika ja Petri puhua pälpättivät niin, että matka taittui joutuisasti ja heitä kuunnellessa olin kolme kertaa kävellä väärälle tielle. Kyllä huvitti hetken, kun mietin, että 19.kerta omalla yksinkertaisella reitillä ja sinnekin olin "eksyä" :D

Ensimmäinen pieni ihorikkokin tuli tänään vasemman päkiän ja ukkovarpaan sekä viereisen varpaan välille. 

Kiva rento maraton kaikkineen. Rasvaa poltettu 7h53min. 

20.11.2017 (844km)

Reitillä oli tänään vilskettä, kun osallistumassa oli Ilkan, Mikan ja mun lisäksi Mira ensimmäiselle maratonilleen.

Kolme eri säätä mahtui päivään: alkaessa lumisade, välillä loskaa ja lopuksi vähän pakkasta.

Kohtuu hyvälle tuntui. Testasin pätkän uusia nastakenkiä, ne vähän ehti tehdä vesikelloa.

Lopussa alkoi sauna ja ruoka kutsua, mutta siinähän se taas yksi meni. Miehet jäivät omiaan pimeässä taivaltamaan otsalamppujen kera.

Illalla virkisti karkkipussi, suklaakeksit ja ystäväni, Pilvin tapaaminen.

21.11.2017 (886)

Takana yö, jona nukuin kuin tukki.

Aamulla aloitin 10km pihalla Ilkan ja koirien kanssa. Yöllä oli satanut lunta. Kuljimme kävellen.

Lopun 32.2km menin juoksumatolla, koska Mira jäi sisälle lepuuttamaan polviaan ja halusin olla myös hänen seurassaan.

Menin vuorottain hölkkää ja kävelyä. Meno tuntui paikoin puuduttavalle. Katsoin samalla "Liisa ihmemaassa", joka oli ainoa tyylilaji mitä Netflixistä löytyi kotimaista.

Vauhti hölkätessä oli 7.30min/km. Lopussa otin viimeisen 3km:n aikana pientä loppukiriä, jossa nostin hiljalleen vauhdin 6min/km saakka. 

Jälkeen päin syödessä mietin, että jännä miten vuosi sitten ennätys kunnossa jaksoin koko maratonin sillä vauhdilla millä nyt menin vain loppukirin. 

Toisaalta kaipa sen vauhdin saa sitten taas takaisin kunhan projekti on ohi ja palaan normaaliin urheilija arkeen. Tämä on jotain muuta, sillä Polarin kellokaan ei tuntenut mun viikottaisia harjoittelumääriä. Noin 48h on kertynyt liikuntaa, kun laskee myös oheislajit.

Tämän illan virkisteenä oli painia.

22.11.2017 (928km)

Aloitin aamulla yksin koirien kanssa ekat 4km. Sitten Ilkka liittyi seuraamme. Kun koirat olivat saaneet lenkkiä 8km, veimme ne sisälle. 

Ennen kuin jatkoimme, kävimme antamassa suomenhevostamma Saimalle matolääkkeet. Hommaan meni tovi, sillä se teki pystyynhyppyjä, käänteli päätä yms. 

Menimme enimmäkseen kävellen. Ruokataukoon asti menin Mikan maastolenkkareilla, koska eiliseltä tullut rakko vasemman nimettömän varpaan päällä kirveli liiaksi omille kengille. 

Sisällä lämpimässä kävimme syömässä keittolounaan. Jatkettuamme hetken paleli. Ylimääräinen takki tuntui hyvältä.

Iltapäivällä menin Mikan nastakengät jalassa, sillä ylisuuret maasturit olivat muuten hyvät ja kevyet, mutta niillä meno oli melkoista lipsuttelua ja sukat kaatuivat pahoin.

Viimeiset 7 kierrosta hölkkäsimme. Mäet kävelin, koska Ilkka jäi vähän juoksulla enkä halunnut jättää häntä yksin. 

Kun jäljellä oli enää 3 kierrosta eli 6km, kävin laittamassa saunan lämpiämään ja aloin hölkätä Ilkkaa odottamatta, jotta pääsimme jouhevasti saunaan eikä kukaan joutunut palellen odottamaan vuoroaan.

Meidän lopettaessa Mika aloitteli työpäivän päälle omaa juoksuaan. Lupasin hänelle, että menemme vuoroin pyörällä tsemppiavuksi kunhan hiukseni kuivuvat.

Tänään tuli täyteen 90. virallinen maraton. Sadan listalle pääsy ei ole enää kaukana. En olisi aikanaan uskonut, kun aloitin maratonit kesällä 2013, että se voisi kohdallani toteutua. Saan alkaa suunnitella juhlia. Jee.

23.11.2017 (970km)

Pihalla kuului olevan oikein ulvova tuuli. Päädyin juoksemaan juoksumatolla, niin Ilkkakin sai rennosti palautella kuntopyörällä ja olemme varmemmin kunnossa, kun suunnitteilla on kolmen virallisen maratonin putki ulkona pe-su aikana.

Tänään oli yllättävän helppo päivä. Kahdenkymmenen kilometrin tuskarajaa ei tullutkaan yhtään, mikä saattoi selittyä alhaisella 8min/km vauhdilla. 

Puolikkaan jälkeen aloin hiljalleen nostaa vauhtia niin, että kun kasassa oli 40km olin viimeiset 3km hölkännyt 7.30min/km vauhdilla.

Lopuksi otin vielä 1.5km loppukirin 5-6min/km vauhdilla. 

24.11.2017 (1012.8km)

Aamusykkeet olivat koholla noin 10 yksikköä. Paino oli vähän tippunut. Väsy oli kova. 

Ekan 8km oli motivaatio pahasti kateissa. Ihan itku piti tirauttaa ja ylimääräinen kahvitauko pitää, että diesel käynnistyi.

24km käveltiin, ensin märin sukin ja kenkien vaihdon jälkeen vähän vähemmän märin sukin.

Ruokatauon jälkeen hölkättiin viimeiset 18km rauhallista vauhtia. Vika 2km otin pientä loppukiriä, että saatiin saunavuorot porrastettua. 

Mika joutui taas omansa juoksemaan työpäivän päälle, kun ei kolmatta juoksijaa olisi muuten ollut. Sitkeä mies. Juoksi vieläpä reittiennätyksen, vaikka joutui yksin pimeässä juosta. Saattoi tuulikin kiusata, jos sää yhtään samana jatkui. 

25.11.2017 (1055km)

Aamulla fiilis oli ihan hyvä. Asteen pakkasessa saimme aloittaa, joten tien pinta oli parempi kulkea.

Mika jäi siivoamaan karsinoita, joten hän aloitti oman suorituksen vähän myöhemmin Ilkan ja mun käytyä syömässä.

Ajattelin ensin, että hölkkään jäljellä olevat 28km. Ensin se tuntui hyvältä, kun ehti tulla vähän vilu. Pari kierrosta juostuani meni vatsa sekaisin.

Hetken vielä jaksoin innostua juoksusta, kun Mikan kanssa meinasimme pientä kisaa ottaa niin, että mulla olisi ollut reilu tasoitus. 

Noin kymmenen kilometriä juostuani alkoi vasen sääri kipuilla ikävästi. Vastaavaa kipua en ollut aiemmin tuntenut, joten en oikein tiennyt onko kyse lihas- vai luukivusta. 

Tuntui kuitenkin fiksuimmalta kävellä suosiolla loppu matka, että maratonit onnistuvat jatkossakin.

Kävimme ylimääräisellä kahvitauolla. Laitoin kylmägeeliä ja otin särkylääkkeen. Loppu asteltiin sitten sisulla. Niukasti ehdittiin ennen pimeää. Mikalle tosin jäi 12km otsalampun kera kuljettavaa.

26.11.2017 (1097km)

Aamupalaa syödessä laitettiin ilmoittautuminen sisään apk-hallimaratonille. Meidät kutsuttiin sinne ilmaiseksi, mikä oli upea juttu. Voin kuvitella, että talven pakkasilla on ihana päästä sisälle juoksemaan koko porukalla.

Kiitos hieronnan, kylmägeelin, kylmäpussin ja kohoasennon sekä levon vasen sääri ja nilkka oli jo huomattavasti parempi.

Sovimme silti, että kaikki kolme pidämme kävely päivän. Kaikille se varmasti oli hyväksi, sillä tälle viikolle myös Ilkalle ja Mikalle tuli viisi pitkää juoksua. Mikalla toki maanantai jäi vajaaksi, mutta hän kävi myös töissä ma-pe.

Loppua kohti kävely alkoi maistua aika puulta. Pimeys tuli noin 4-6km ennen homman päätöstä. Ilkalla otti päivä aika lujille, mutta mies on rautaa, niin taisteli jälleen yhden maratonin loppuun.

Illalla sain vielä jumpata vuolemalla pari hevosta. Siinä on reisilihas treeniä kerrakseen, kun nuoret hevoset nykii jalkaa, kumartaa jalkaa nostaessa tai junttaa jalat lattiaan.

27.11.2017 (1139km)

Mika ja Ilkka saivat tänään pitää lepoa juoksusta. Itse urakoin juoksumatolla. Mika oli päivän töissä ja Ilkka teki tietokoneella sihteeri hommia ja lämmitti taloa.

Nesteet ei tuntuneet imeytyvän lainkaan, sain käydä 3km:n välein pissalla. Meno tuntui puuduttavalta. Eväätkin olivat vähissä. Banaanit olivat loppu ja pelkkä omena ei houkuttanut.

Vasen säärikin vielä vähän tuntui, mutta puolikkaan jälkeen se vähän tuntui turtuvan hommaan ja meno helpottui.

Livevideon teko oli päivän urakan kohokohta, sillä sitä tehdessä sai muuta ajateltavaa, että ei vaan tuijottanut näytöltä kilometri lukemia.

Fyysinen väsymys valtasi urakan jälkeen niin, että sohva kutsui hyvin nopeasti. Ajatus hevoskarsinoiden siivoamisesta ei houkuttanut yhtään. Myös kotityöt, tiskit ja pyykit, tuntuivat ylivoimaisilta.

28.11.2017 (1181km)

Aloitin aamulla vähän ennen kasia. Otsalamppu ja koirat oli mukana ekat 6km. 

Ajattelin, että menen vuorottain 2km kierroksen kävelyä ja hölkkää. Pari päivää kipuillut sääri tuntuikin niin hyvältä, että hölkkäsin sitten vähän enemmän. 

Oli vaihteeksi kiva hölkkäillä ihan omaan tahtiin. Porrastimme lähtöajat, jotta kukaan ei joutunut täysin yksin maratonia urakoimaan. 

Tasaisen rento ja kiva maraton, lopussa 6km pientä loppukiriä. Illalla painia. Välissä toffeen valmistusta, sauna, hevosten madottamista ja tovi sohvalla neulomista.

29.11.2017 (1223.8km)

Tänään sain Kauhajoen Kesportin sponssaus lenkkarit. Tänään pientä testailua ja huomenna sitten maratonille.

Ilkka paranteli sohvalla rakkoa ja kipeää nilkkaa. Lisäksi hän auttoi lämmittämällä taloa ja laittamalla ruokaa. Mika puolestaan ahkeroi atrialla ja oli varmaan hänkin kiitollinen lepopäivästä.

Itselläni urakka jatkuu, vuorostaan juoksumatolla.

Ajattelin, että koitan mahdollisimman paljon kävellä, jotta jaksan taas pihalla virallisia vähän hölkkäilläkin mikäli matkaseura niin haluaa.

Puolikkaan verran jaksoin kävellä noin 9min/km vauhtia, vaikka aika työltä homma maistui. Pahimmalla hetkellä kävi jopa mielessä, että voisi moukaroida koko juoksumaton.

Nilkkoja väsytti eniten. Hetkittäin väsy kävi etu- ja takareisissä sekä akillesjänteissä. Tuntemukset helpottivat, kun annoin itselleni luvan hölkätä aina kilsan käveltyäni 2km verran 8min/km vauhtia.

Lopussa juoksin yhden kilsan loppukirin 5-6min/km. 

Syötyäni jauheliha, kesäkurpitsa, porkkana, sipuli, raejuusto paistosta ja jälkkäriksi toffeeta, piti tovi makoilla sohvalla kylmäpussit nilkoissa. Illalla oli vielä luvassa hevosten kavioiden vuoluja.

30.11.2017 (1266km)

Ilkka aloitti oman maraton urakkansa noin puoli tuntia mua aiemmin. Lähdin itse seiskalta koirien kanssa hölkkäämään hänen perään.

Ilkka oli ehtinyt kaksi kierrosta edelle. Otettuani kierroksen verran häntä kiinni, jäin kävelemään seuraksi.

Koirat pidimme mukana 10km. Viimeisen kierroksen hölkkäsin taas vähän edelle, että ehdin viedä koirat sisälle ja otsalampun latautumaan, että Mikalla on illalla valoa.

Päätin juosta vielä toisenkin kierroksen Ilkkaa kiinni. Siihen meni 6km hujauksessa, kun Ilkka menikin puolijuoksua, vaikka oli koko aamun kävellyt hiljalleen.

Kävelimme taas muutaman kierroksen yhdessä ja teimme livevideon. Haastoimme kauhajokiset osallistumaan meidän maratonille.

Kierrosta ennen ruokapaussia hölkkäsin taas Ilkan edelle, että ehdin lämmittää meille keitot ja tehdä leivät sekä juomat.

Syötyämme käveltiin taas peräkkäin. Ilkka aina välillä sanoi, että ei pysty kävelemään samaa vauhtia ja kuitenkin hän hetken päästä hölkkäsi mut kiinni. Toki hän muutaman särkylääkkeen joutui ottamaan, mutta meno parani koko ajan loppua kohti.

Viimeiset kolme kierrosta otin loppukiriä. Ilkka sanoi kävelevänsä, mutta niin vain hänkin intoutui ensin pistämään parastaan, etten ohita ja vielä ajatteli ottavansa kiinni. Sillä kilpailutahdolla varmaan ottaakin, kunhan jalat ovat kunnossa.

Urakan perään jäi muutama tunti lepoa ennen kuntonyrkkeilyä ja Mika aloittelee pian omaansa niin saadaan tänään projektin 11. 100mc-tilastokelpoinen maraton, joka on mun 95.kaikkineen ja tämän vuoden nro 33.

1.12.2017 (1308km)

Juoksumatolla ahkeroin tämän päivän kilometrit.

Ekan puolikkaan menin vuorottain kilsan kävelyä ja kilsan 7.30min/km hölkkää. Toisella puoliskolla rytmiin vaihtelun vuoksi kävelyä 1.5km ja hölkkää 2.5km 7-7.30min/km.

Juoksu tuntui alusta loppuun asti yllättävän helposti ja kevyesti. Lopussa tuli rypäs puheluita: tyttäreni, radiohaastattelija ja Elisan myyjä, jolle esitin haasteen osallistua tai sponssata projektia. Puheluiden aikana kertyi kävely kisoja.

Lopussa otin taas muutaman kilsan loppukirin noin 6-6.30/km vauhtia. Ehdin niukasti alle 6h ajassa valmiiksi juuri samaan aikaan kuin Roni poikani tuli vk-lopuksi.

Illalla kävimme uimassa. Uinti sujui tosi hitaasti, mutta oli kivaa. Syötyä tuli paljon ja kaikkea. Lohta, salaattia, munia, juustolohileipiä, sipsejä, toffeeta ja mandariineja. Jatkuva pikku nälkä kiusasi.

2.12.2017 (1350km)

Aamulla klo 7.30 aloitin koirien kanssa. Isovillakoira vanhus Dalia oli taas varsin perässä vedettävä, joten 6km:n jälkeen vein koirat sisälle.

Hölkkäsin fiiliksellä koko matkan. Kohtuullisen kivasti kulki, joskin ihan pienesti jalat painoi, kun muistissa oli eilinen tosi hyvältä tuntunut juoksu.

Mika ja Ilkka kävelivät yhdessä. Ohittelin heitä muutaman kierroksen välein. Puolivälissä kävin sisällä syömässä juuressosekeiton.

Loppumatkan aikana naapurin emäntä virkkoi pihaltaan, että hän kiertää siellä pienempää lenkkiä. Sitten vielä toisen naapurin vanha pappa tuli omalla päiväkävelyllään hymyillen kyselemään paljonko jo matkaa takana. Tuntui hyvältä nähdä aktiivista naapurustoa.

Taisin tehdä projektin aikaisen oman ennätykseni, kun loppuaika oli 5h47min.  Muistaakseni viimeksi alitin 6h vain parilla minuutilla. Ehkä tässä tosiaan hiljalleen kunto kohenee, vaikka toisaalta terävin kärki nopeudesta on kyllä selkeästi leikkaantunut pois. 

Saunassa istuin hyvän tovin rentoutuen ja lämmöstä nauttien. 

3.12.2017 (1392km)

Tänään piti tulla tilastokelpoinen maraton, mutta kolmas osallistuja ei saapunutkaan, joten suunnitelma ja käytäntö eivät kohdanneet.

Kävelimme Ronin, Mikan ja koirien kanssa 2km. Ronin lähdettyä isälleen jatkoimme Mikan kanssa koirien ulkoiluttamista 8km. Ehdimme niukasti ennen kuin ulkona oli pilkkopimeää.

Siirryttyäni juoksumatolle katsoimme pari elokuvaa: pahan kukat ja luokkakokous 2. 

Matolta pidin tauon elokuvien välillä ja söin keiton sekä valmistin illaksi toffeeta. 

Elokuvien jälkeen homma alkoi tosissaan tympiä ja nälkä sekä pikku kiukku alkoi iskeä tosissaan. 

Käyttäminen syömässä valkuaisia, raejuustoa ja jääkaappiin laittamani toffeen alkoi olo hiljalleen vähän parantua.

Otin vielä pientä loppukiriä viimeiset kilometrit. 

4.12.2017 (1434.8km)

Koska lopetin eilen illalla maratonin aika myöhään, en jaksanut kovin aikaisin aloittaa aamulla.

Tein niin päin, että aloitin juoksumatolla. Kävelin kilsan ja hölkkäsin kaksi. Puolikkaan jälkeen lisäsin hölkän määrää. Juoksu tuntui kevyeltä.

Ruokatauolla söin tonnikalaa ja raejuustoa sekä porkkanaa.

Iltapäivällä siirryin koirien kanssa pihalle viimeiset 10km kävelemään. Maassa oli hento lumiharso. 

Perjantaina tehty radiohaastattelu jouduttiin uusimaan, koska tallennukseen oli tullut jotain häikkää.

Testasin Polarin h10 sykesensoria ja Polar beat ohjelmaa, sillä pääsimme tuotetestaajaksi. Kiva ohjelma, kun ääniohjauksella ei tarvitse koko aikaa olla kelloa kaivamassa hihan alta esiin, jolloin kellon akku tyhjenisi nopeammin. Yes.

Illalla kokoukseen ja hyvin syömään.

5.12.2017 (1477km)

Aamulla oli koettelemuksia kerrakseen, kun Mika herätti sanomalla hevostarhan langan olevan rikki. Seuraavaksi saimme huomata, että wc pönttö oli tukossa.

Matkassamme oli tänään uusi neitsyt maratoonari, Olli Karvala. Sovimme, että kävelemme.

Itselläni vähän tuntui jalat painavan, kun sain yöllä nukuttua vain pari tuntia. Jaksoin kuitenkin muutaman kierroksen hölkätä, kun ensin kävin laittamassa meille ruokaa ja ruokatauon jälkeen kävin autolla hakemassa lainaan blungerin millä sai pöntön vetämään.

Pari kierrosta sain hölkätä, että sain miehet kiinni. Reippaasti kävelimme, vaikka puhuttiin, että ei ole kiirettä.

Kaikki kolme ensikertalaista alittivat 8h ajan.

Hauska maraton oli, juttu ja laulut luisti. Illalla vielä paini, sitten sohva kutsuu.

6.12.2017 (1519km)

Yöllä heräsin unesta, jossa kävelin. Aamulla meidän oli tarkoitus aloittaa kävellen osa päivän kilometreistä, mutta aamupäivä menikin hevostarhoja korjatessa.

Päivällä kävimme itsenäisyyspäivän juhlassa. Siellä oli kahvitarjoilu, lauluja, vitsejä, puheita, stipendien ja ansiomerkkien jakoa. Tilaisuuden jälkeen kävimme vielä pizzeriassa, itse valitsin kebabaterian.

Kotiin palattuani kävelin Mikan ja koirien kanssa 22km pihalla. Pakkasta oli noin 5 astetta. Otsalamppu ei ollut latautunut, koska johto ei ollut ladatessa seinässä. Lamppu sammui 10km kohdilla.

Kävellessä meno tuntui melko raskaalta. 

Juoksumatolla meni maha sekaisin ekan 2.5km jälkeen. 

Vauhdinjaon toteutin näin: 5km asti 8km/h eli 7.30min/km, 10km asti 8.5km/h eli 7min/km, 14km asti 9km/h eli 6.40min/km, 17km asti 9.5km/h eli 6.18min/km, 19km asti 10km/h eli 5.45min/km.

Juoksu tuntui hyvältä, vaikka hiki tuli kyllä kovasti. Tuli vielä juostua pitkähihainen yllä talvitrikoilla, kun aloittaessa oli vilu, enkä jaksanut vaihtaa.

Saunassa kävin, vaikka ilta venyikin pitkäksi. Mika lupasi hieroa, mutta nukahtikin sitten niin, että kuorsaa raikasi, kun itse pääsin petiin.

 

7.12.2017 (1561.4km)

Nukuin pommiin. Liikkeelle pääsimme joskus noin 08.30. Muutama kierros piti mennä otsalampun kera. Koirat sai lenkkeillä mukana 12km.

Ilkan kanssa kävelin ruokataukoon asti eli 22km. Meno tuntui ihan hyvältä. Kevyt toppapuku oli asuvalinta aamupäivällä, sillä pakkasta oli noin 5astetta.

Ruokatauon jälkeen hölkkäsin loppumatkan. Vauhtia pidin noin 7-7.30min/km. Juoksukin tuntui ihan hyvälle, mutta vauhtia en olisi juuri kiristää pystynyt tänään.

Lunta pyrytti vasten kasvoja osan kierrosta ja tuultakin vähän piisasi. Vielä saunan jälkeenkin vilutti.

Illalla kävin kuntonyrkkeilyssä. Mika pääsi oman urakan aloittamaan vasta illalla töiden jälkeen ja sää vain paheni. Hatunnosto hänen sitkeydelleen !

8.12.2017 (1603.6km)

Vaikea päivä. Kävely tuntui raskaalta, juoksuun ei tehnyt mieli kovin varhain lähteä. Loska kasteli sukat ja kengät moneen kertaan. Jalka tuntui nuljahtelevan loskassa joka askeleella.

Hölkkä vauhti oli vain noin 8min/km, lopussa pari kilsaa 7-7.30min/km. Hölkän aikana pikku tihkusade tuntui yltyvän.

Saunassa en ehtinyt olla kuin pienen hetken, kun meille piti tulla aurinkoenergian esittelijä. Myyntimies tulikin sen verran myöhässä, että olisin voinut ihan rauhassa lämmitellä juoksun perään.

Mika joutui taas iltapuhteina omat kilometrinsä urakoimaan töiden jälkeen. Sinnikkäästi hän lähti pimeään sateeseen. Respect, jälleen.

9.12.2017 (1645km)

Aamulla urakoin juoksumatolla 2h30min. Ehdin siinä ajassa edetä 20km. Aloitin niin, että kävelin kilsan ja hölkkäsin kolme. 12km kohdilla alkoi kävely kyllästyttää, lisäsin myös vähän vauhtia.

Päivällä kävimme punttikoulu väen kanssa viettämässä pikkujoulua Ikaalisten kylpylässä. Uimme ja söimme hyvin. Suklaatakin ostettiin ja riippumatto, jos vaikka tulisi joskus levättyäkin.

Kotiin palattuani otin koirat ja otsalampun mukaan ja jatkoin 42.2km metsästystä ulkona. Reitillä oli pimeää, loskaa, jäätä, sadetta ja valtaisa mielen alavire. Menin siellä 12km tosi hitaasti.

Hitaus selittyi varmaan silläkin, kun ei yhtään huvittanut pysähtyä tankkaamaan eväitä, vaikka tiedän miten tärkeää on pitää energiataso kunnossa.

Kun vielä Mikan kanssa vuorovaikutus takelteli pahoin, olin välillä heittää hanskat (tai tässä tapauksessa lenkkarit) tiskiin lopullisesti. Onneksi sain koottua itseni, kun ensin hetken nyyhkytin sängyn pohjalla yksinäni.

Juoksumatolla jatkoin. Siellä tuntui ensin, että meno on yhtä vaikeaa, mutta takuttuani 5km vuoroin kävelyä ja monta eri vauhtia ja eri mittaisia juojsupätkiä, äkkiä juoksu vaan alkoi tuntua tosi hyvältä. Juoksin 6min/km ja olisin voinut jatkaa vielä lisääkin.

Viimein noin klo 22 sain päivän pulkkaan. Silmiä painoi melkoisesti.

10.12.2017 (1688km)

Jos oli illalla motivaatio kateissa, niin aamulla tilanne ei ollut juuri paremmin. Herääminen oli hidasta ja koiria en viitsinyt kuljettaa mukana kuin pari kierrosta.

Loskaa oli eilistä vähemmän, mutta jäätä ja tuulta oli tänäänkin. Mieli oli tosi apea. 12km kuljin pihalla, sitten siirryin juoksumatolle. 

Kävelin koko matkan. Kolme elokuvaa ehdin katsoa. Onnen onkija, päin seinää ja romanssi auttoivat keskittymään johonkin muuhun kuin tuskaan.

Uusilla feetin evolutioneilla kävelin matolla. Hyvältä tuntuivat. Ihan lopussa jouduin vaihtamaan Asicsit, kun jalka väsyi. Varmaan ihan vaan tottumisasia.

Loppu ilta, se vähä mitä oli jäljellä, meni makoillen.

11.12.2017 (1730km)

Hammassuojat se tarttis juoksijakin, tänään se tuli nähtyä. Löin itseäni auton ovella päin naamataulua. Ylähuuleen osui ja huuli turposi.

Muuten päivä sujui kivasti. Ekat 24km kävelin Ilkan seurana. Yhdessä kävimme syömässä. Ruokana oli leipäjuustoa, kun keitot olivat loppu. 

Vikat 18km hölkkäsin uusilla pinkeillä feetin evolutioneilla, kevyet olivat jalassa ja hyvä oli pito. Juoksu tuntui kulkevan mukavasti. Sykkeestä ja vauhdista ei kyllä ollut hajuakaan, kun sykesensori jäi yhdistämättä ja fiiliksellä juoksin.

Liekö siksi niin hyvin kulki, kun ei tarvinnut yksin mennä ja Mika antoi illalla tosi hyvän jalkahieronnan. Vielä, kun joku lähtisi hieronnalla sponssaamaan niin ei tarvitsisi aina Mikaa asialla vaivata, hänellä kun on omakin urakka juostavana illalla töiden jälkeen.

12.12.2017 (1772.4km)

Aloitin päivän kilsojen keruun juoksumatolla ennen kasia. Kävelin kilsan ja hölkkäsin 2-3km. Meno tuntui ihan hyvältä.

Ruokataukoa pitäessä soitettiin Ilkka lehdestä. He halusivat tehdä lehtijutun ja haastattelivat puhelimitse. Tauko venyi hieman.

Livevideon tein hölkän ohessa, että ei mennyt aikaa vielä kävelyynkin, sillä olin sopinut klo 16 videopuhelun Roni poikani kanssa. 

Viimeiset 10km ajattelin kulkea koirien kanssa pihalla, kun oli niin kaunis luminen maisema ikkunasta katsottuna. Ajatus ei ollut kovin viisas. Tie oli ihan umpihankea ja kahlaaminen nilkkojen syvyydeltä raskasta. 

Onneksi Mika tuli kotiin sopivasti niin, että sain viimeisen kierroksen mennä auton renkaiden uraa pitkin. Ehdin niukasti sovittuun aikaan. Hetken ehdin pysähtyä ennen illan painia.

Iina, isovillakoira Dalia ja kiinanharjakoira Jasu

13.12.2017 (1814.6km)

Aamulla hoidin hevoset, koska Mika lähti tosi varhain töihin. Aamupäivällä kävin kehonkoostumus mittauksessa. Tulokset olivat ihan ok, vaikka fitness % oli laskenut 88:sta 86:een. Paino oli normaalin alarajalla arvolla 18, kun viitearvot olivat 18-28.

Palattuani kaupan kautta kotiin aloin valmistautua juoksu urakkaan. Sain huomata miten tärkeitä rutiinit ovat, sillä aloitus venyi hetkessä yli puolen päivän.

Itse urakointi juoksumatolla sujui kohtuullisen kivasti, lähes samaan tahtiin kuin päivää aiemminkin. Yhden elokuvankin katselin. Nimi ei jäänyt mieleen, mutta sisältö kyllä. Noin 20v poika kuuli isästään vasta tultuaan täysi-ikäiseksi. He eivät ehtineet tutustua kunnolla, kun poika kuoli. Isä kyseli pojan elämän vaiheita tätä kaipaamaan jääneiltä, mm.30v varatulta naiselta.

Juoksumatto osuuden jälkeen pidin ruokatauon ja söin makaronilaatikkoa ja salaattia. Syömisen jälkeen tuli eka ongelma: turvonnut olo ja ilmavaivat.

Viimeiset 10km menin koirien ja Mikan kanssa ulkona, vaikka ehtikin jo tulla pimeää. Kierroksen mentyämme Mika kävi traktorilla ajamassa tien auki, että ei tarvinnut kahlata lumessa.

Saunan kautta ehdimme vielä hetkeksi telkkarin ääreen.

14.12.2017 (1856.8km)

Aloitus oli jo 06.30 tienoilla. Ilkka lähti matkaan vähän nopeammin, juoksin kierroksen verran häntä kiinni.

Kävelimme lukuunottamatta vikaa kierrosta koko matkan. Kävely teki varmasti meille molemmille hyvää, kun tätä urakointia on ollut melkoisesti ilman sen suurempia lepoja.

Pitkän livevideon kuvasimme, siinä meni jutellessa äkkiä kierros pari. Tunteet meni sahalaitaa, aamulla ärsytti hikoilu. Päivällä nauratti kakkahuumori (halvat huvit..). Kaikkineen aika rento ja kiva kävelymaraton päivä.

Illalla piti olla kuntonyrkkeilyä mitä olen aina kovin odottanut, mutta ohjelma vaihtuikin valtuuston kokoukseen, johon tuli kutsu varajäsenenä. Tajusinkin juuri lähdön hetkellä, että kutsu oli lähetetty Kankaanpäästä ja sinne en olisi enää mitenkään ehtinyt ajaa. Nyrkkeilyyn puolestaan vaatetus oli täysin väärä.

Ilta menikin sitten pitkälti sohvalla löhötessä. Mika juoksi omaa maratoni suoritustaan ulkona. Hänellä oli työläs ilta, enkä oikein osannut tukea ja lohduttaa. Annoin kuitenkin illalla jalka- ja selkä hieronnan.

15.12.2017 (1899km)

Aloitin noin kasilta. Tuttuun tyyliin toistin kilsa kävelyä ja kolme hölkkää rytmitystä koko 32.2km minkä menin juoksumatolla.

Juoksu kulki ihan kivasti, jalat oli keveät. 

Ruokatauolla soitin työkkäristä lähetettyyn numeroon missä olisi mahdollinen työpaikka honkajoella. Olen kyllä vähän kyyninen lähihoitajien vakipaikan suhteen, pahoin pelkään, että työ kestää tasan koeajan ja sitten tekijä vaihtuu. Jännittää myös, että jos mut valitaan työhön, miten jaksan sitä työn ohessa.

Toiseen paikkaan sovin jouluaatoksi ja joulupäiväksi iltavuorot, kun työnantaja jousto lupasi klo 16 alkavan vuoron, että päivästä ei tule ihan kohtuuttoman pitkä.

Näitä työjuttuja pohdiskelin samalla, kun kävelin viimeiset 10km pihalla. Koirat kulki mukana pieni edellä ja isompi takana jarruna. 

Roni poika tuli viikon lopuksi ja Suski alkoi leipoa meille. 

16.12.2017 (1941km)

Aamupäivän satoi lunta. Valkeus tuli aika hitaasti. Hölkkäsin koko matkan lukuunottamatta yhtä kierrosta, jonka aikana teimme livevideon.

Videolla tuli laulettua ja höpötettyä mitä lie. 

Juoksu tuntui aluksi sujuvan hitaasti, vaikkakin olo oli ihan ok. Ruokailun jälkeen kesti hetken ennen kuin ruoka tuntui laskeutuvan. Olo oli vähän oksettava ja mahakin toimi äkisti kesken kierroksen.

Nyt voi sitten sanoa, että jos jotain opin tänään niin sen, että hyvin varustautuneella maratoonarilla kulkee mukana kaulaan ripustettu wc-paperiteline, että ei tarvitse perästä kärsiä kirvelyä.

Lopussa kiristin vähän vauhtia. Näin ehdin hetken hengähtää ennen kuin lähdimme Ronin VPK:n pikkujouluihin.

Mika ja Ilkka jäivät vielä kiertämään, he juoksivat lopusta 7kierrosta.

17.12.2017 (1983km)

Aamupäivä meni Ronin ja Suskin kanssa jouluostoksilla Kauhajoella. Saatiin laitettua kotia vähän jouluisemmaksi. Hampurilaisateriatkin kävimme syömässä.

Ronin lähdettyä aloitin urakointini juoksumatolla. Pidin koko aika vauhtia 8.3km/h, se tuntui ihan hyvältä. Syke oli noin 130.

Pirun peltoa katselin samalla telkkarista. Kilometrit menivät siinä ohimennen pienemmällä vahtaamisella.

Käytyäni syömässä oli muutama sata metriä käveltävä, kun pienen hetken pisti vasemmalta kyljestä. Tunne meni onneksi äkkiä ohi.

Juoksun lopussa alkoi jalat vähän painaa ja varpaiden sekä jalkapöydän välinen kohta mistä varpaat taittuvat, se alkoi tuntua tosi väsyneeltä.

Juoksun jälkeen oli iso helpotus saada istua sohvalle. Mika laittoi mulle kanamunia iltapalaksi. Sitten kävimme saunassa. 

Saunan jälkeen söimme vielä leipää ja juustokakkua. Sain jalkahieronnankin. Oi, mikä nautinto.

18.12.2017 (2025km)

Aamulla nukuin pitkään ja valmistauduin päivän urakkaani ajan kanssa. Aloitin vasta noin kello 11. Ajattelin, että menen kävellen, joten lähdin farkuissa ja toppatakki yllä.

Aika pian iskikin päähän ajatus, että toisesta päästä urakkaa on sitä enemmän pimeää mitä hitaammin menen. Niin äkkiä huomasin meneväni vain pätkiä kävellen ja muuten hidasta hölkkää.

Koirat olivat mukana 6km. Dalia oli taas niin perässä vedettävä, että yhtään enempää en viitsinyt kuljettaa niitä mukana.

Syömässä kävin kahdesti. Ensin aika pian juuressosekeiton, sillä aamupuurosta oli jo aikaa ehtinyt vierähtää tovi jos toinenkin. Pizzalla kävin 24km:n kohdalla.

Ruokatauon aikana saapui Ilkka. Ehdin kiertää vielä kierroksen, kun hän puki lenkkivaatteita. Yhdessä kävelimme reippaasti 14km. 

Mika liittyi joukkoon, kun mulla oli jäljellä 4km. Miehet ottivat vähän reippaamman vauhdin, kun jäivät kaksin kulkemaan. Molemmat pistelin hienosti alle 6h ajan.

19.12.2017 (2067km)

Kasilta meillä alkoi kuulua askelten rummutus (lue: maratoonarin matala läpsytys) juoksumattoa vasten.

Aloitin 7.30min/km ja nostin aina pykälän verran vauhtia 4km välein. Näin sujui mukavasti hyvän tovin. 

Ilkka oli meillä vielä, koska iltajuoksu päättyi myöhään. Hän auttoi tyhjäämällä kompostia, ruokkimalla koirat ym. Oli iso apu, kun ei tarvinnut huolehtia paljonko jää askareita tekemättä, kun juoksu ja kiire vie ajan.

23km kohdassa alkoi tuntua vasemmalla kyljessä pistelyä. Hiljensin hetkeksi vauhdin ja pidin 24km:ssä ruokatauon.

Ruokatauko venyi 1.5h mittaiseksi, sillä meillä kävi yläsatakunta lehden toimittaja tekemässä haastattelua ja ottamassa valokuvia. Ilkan kanssa puhuimme kilpaa ja käytiin spurttailemassa pihalla kuvia varten.

Ruoan jälkeen aloitin 8.3km/h vauhdista ja nostin taas 4km välein vauhtia, kunnes lopussa alkoi kunnolla menottaa. Ensin tihensin vauhdin noston välejä. Sitten tulin laskeneeksi, että saatan päihittää Mikan eilisen ajan. Vika kilsa pitikin sitten pinkoa 5min vauhtia ja niin vain aika oli noin 30s nopeampi :D

Hyvä juoksupäivä. Illalla työhaastatteluun ja painiin.

20.12.2017 (2110km)

Aamu oli tosi vaikea. Sykevyö ei toiminut yhteen kellon kanssa. Aamupuuron jälkeen nukahdin sohvalle.

Kakkos aamupalaksi söin kahvin ja leivän. Sitten jäin kiinni nettiin. Aloittaminen oli tosi vaikeaa.

Muistin Juha Nurmisen ennakko ohjeen, että rutiinit ovat tärkeitä, mutta... Ehdin syödä vielä pinaattikeitto lounaankin ennen kuin olin valmis juoksumatolle.

Olin päättänyt pitää kävely päivän, koska takana oli pari reipasta päivää. Se ajatus piti. Katsoin pirun pelto sarjaa Netflixistä ja kilsoja kertyi hiljalleen.

Kun jäljellä oli 10km, Mika oli ehtinyt töistä kotiin. Hän lähti kaveriksi pihalle koiria ulkoiluttamaan. 

Ulkona satoi. Lamppu sammui jo toka kierroksella. Kumisaappaan kanta tuntui uppoavan joka askeleella niin, että etureidet tekivät töitä kunnolla nostaessaan jalkaa. Askel alkoi painaa sitä enemmän, mitä vähemmän matkaa oli jäljellä.

Mieleen alkoi hiipiä turhautuminen, mielipahaa, herkkyys kaikelle sanomiselle ja itseinho sille, että samaan aikaan tarvitsee tukea, mutta ei osaa ottaa sitä vastaan.

Viimeiset pari kierrosta kävelin yksin ja ajattelin syvällisiä. Lopulta vaikeakin urakka tuli päätökseen ja pääsin saunaan hiljentymään.

Takana 50 päivää. Edessä 20. 100mc-tilastokelpoinen ja päivä, jonka saa kulkea ystävän kanssa. Jouluunkin enää muutama päivä. Kyllä se taas tästä. Jälleen yksi aallonpohja voitettu. Hyvä mä.

21.12.2017 (2152km)

Nukuin tosi huonosti. Aamulla keli samaa loskaa kuin illalla. Ilkka oli kyllä seurana, mutta itse olin väsymyksestä niin huonoa seuraa, että menin vain pätkiä kävellen.

Hölkkää otin kolmasti niin monta kierrosta, että ehdin tavoittaa Ilkan. Näin ennätin taas saunoa ilman, että toisen olisi tarvinnut hikisenä odotella.

Eteneminen loskassa oli niin hidasta, että vaikka eilen kävelin kaiken aika oli lähes sama.

Ruokatauon jälkeen ilma alkoi sen verran pakastua, että maa vähän kovettui. Kovempi tie oli vähän parempi, vaikka epätasainen muhkura jääkään ei paras mahdollinen ollut. Että voi ihana suomen talvi ja luojalle kiitos olen vielä kovilta pakkasilta säästynyt.

Livevideon teimme aika lyhyesti. Pohdin siinä tovin, että onko näiden päivien henkinen vaikeus sitä, että tapa on muodostumassa, mutta ensin on viimeinen kunnon aallonpohja.

Noh, ilma kirkastui iltapäivällä ja niin myös mieleni. Tämäkin mara tuli talsittua.

 

22.12.2017 (2194.4km)

Juoksumatolla kävelin urakasta puolet. Lopun hölkkäilin. 

Telkkarista katsoin samalla Karjalan kunnailla sarjaa.

Pizzaa ja pinaattikeittoa söin. Perus päivä. Lopussa pientä kiriäkin pätkän otin. 

23.12.2017 (2236.6km)

Kasilta aloitimme Mikan ja Ilkan sekä koirien kanssa. Vastatuuli oli melkoinen ja lunta satoi vasten kasvoja.

Kävellen taitoimme matkaa. Ajatus oli mennä kolmistaan, mutta parisuhde ja väsykränät eivät katsoneet aikaa ja paikkaa. Joulu tai ei, niin aina harppoi joku muita edempänä.

Pinaattikeitto lounaan jälkeen menin suosiolla omaa vauhtiani, että en pilaa muiden tunnelmaa, kun miehillä näytti juttu luistavan.

Tytöt olivat laittaneet jouluvaloja urakkani aikana ja sohvalle ehdittyäni sain vielä ihania uutisia, että Roni poikani pääsee meille yökylään 26.-27.12. 

Lanttulaatikkoa, kinkkua, saunaa, suklaata ja vielä sidukkakin, kyllä nyt kelpaa aatonaattona rentoutua.

24.12.2017 (2278.8km)

Aloitin 7.30 juoksumatolla urakoinnin. Vauhtia nostin 4km välein. Ihan mukavasti juoksu sujui. Loppu aika oli 5h pintaan. 

Suihku, ruoka, yksi jakso Karjalan kunnailla ja ilta töissä.

25.12.2017 (2321km)

Tänäänkin homma alkoi 7.30. Hölkkää menin. Vauhtia en katsonut. Tuntui hitaalle ja jalat painoi. 

Puolivälissä söin lanttu- ja perunalaatikkoa. Vähän raskas lounas keittojen sijaan, onneksi vatsa kesti.

Mika aloitti tunnin myöhemmin ja isä pari tuntia myöhemmin. He juoksivat yhdessä. Kun oma menoni alkoi lopussa olla tosi vaikeaa, he kulkivat muutaman kierroksen mun tukena.

Kun jäljellä oli noin kymppi kävelin kolme kierrosta ja vasta viimeisen 2km jaksoin pientä loppukiriä.

Sauna, ruoka, suklaata, Karjalan kunnailla ja toinen ilta töissä lähihoitajana.

26.12.2017 (2363.2km)

Huonosti nukuttu yö takana. Aloittaminen oli haastavaa. Muuta hommaa lykkääntyi eteen mitä oli jäänyt tekemättä, esim juoksijalehden kalenteriin päivitykset. Lopulta kympiltä sain urakan käyntiin.

Juoksu itsessään sujui juoksumatolla kohtalaisen kivasti. Ruokatauon pidin jo normaalia aiemmin. Jouluruokia söin, jälleen.

Viimeisen kympin ajattelin mennä pihalla koirien ja Mikan kanssa. Ajatus oli virhe. Tiellä oli lunta niin, että askel painoi. Mika koitti traktorilla työstää tietä, mutta takakauhalla ei ihmeitä saanut aikaan.

Naapuri onneksi tuli lumilingon kanssa niin, että viimeinen kierros saatiin mennä kevyesti. Kotona odotti Roni. Hän tuli vuorokauden ajaksi sukulaisia näkemään.

27.12.2017 (2405.4km)

Aamupäivä vietettiin lasten kanssa lautapelejä pelaten. Kahdelta iltapäivällä Mira, Ilkka ja mä lähdettiin kävelemään. 

Mira sai määrätä tahdin. Silloin tällöin hölkättiin osa kierroksesta. Välillä Mira sanoi, ettei ole motivaatiota, mutta päälle päin se ei näkynyt. 

Ruokatauko pidettiin huoltopöydän äärellä kiireesti. Se kannatti, Mira teki ennätyksen eka kerran perään. Aika parani noin puoli tuntia.

Mika kulki meidän mukana jälkimmäisen puolikkaan tsemppiapuna.

28.12.2017 (2447.6km)

Yöunet jäi vähiin, koska Miran kanssa hoidimme hevosia vielä 00.30 yöllä. Aamulla aloitus tökki, piti pestä mattoa, laittaa tiskejä ja käydä koomailemassa sängyn pohjalla.

Juoksin 12km. Sitten jouluvierailulla olevat lapseni alkoivat herätä. Heidän syötyä aamupalan päätin pelailla lasten kanssa lautapelejä ennen heidän lähtöä, sillä en tiedä koska seuraavan kerran näemme. 

Iltapäivällä, kun aioin jatkaa, soi puhelin, tuli viestiä ja aikataulujen räknäämisiä. Kun lopulta pääsin ihan tosissaan aloittamaan urakan, katsoin samalla Karjalan kunnailla jaksoja muutaman. 

Menin vuorottain 2km kävelyä ja hölkkää. Viimeiset 10km kävelin Mikan ja koirien kanssa pihalla. 

Jouluruokien voimalla meni vielä tämäkin päivä ja paljolla suklaalla. Huomenna pitkästä aikaa jotain keittoa, niitä on ollut ikävä.

29.12.2017 (2489.8km)

Noin 08 alkoi urakka matolla. Aluksi kävelin kilsan 7km/h ja hölkkäsin 8km/h. Aika pian kävely pätkät alkoivat lyhetä, koska takaraivossa oli tieto, että saan hakea Ronin viikoksi klo 15.

Juoksu sujui aika kivasti. Isoimmat ongelmat oli jatkuva pissahätä ja kipeät hartiat.

Lounastauolla söin pitkästä aikaa tomaattileipäjuustokeiton ja joululimppua graavilohella ja juustolla.

Viimeisen kympin aikana nostin vauhdin ensin 8.5km/, 9km/, 9.5km/h, 10km/h ja 10.5km/h. Loppu alkoi olla aika vauhtikestävyys harjoitusta, kun välissä ei ollut enää kävelyä. Toisaalta syke oli maksimissaan 155, mikä oli aiemmin matalampi kuin kisavauhtini syke.

Sain homman ajoissa valmiiksi ja illan vietin Ronin, Suskin ja siivouksen parissa.

30.12.2017 (2532km)

Lähdin aamulla noin kasilta ylhäisessä yksinäisyydessä reitille. Tunti pari piti mennä pimeässä. Lunta sateli ajoittain. Vaikka säätieteilijä lupaili vain yhtä hiutaletta niin kyllä niitä enemmän sateli.

Tie oli aika hyvä. Alku matkassa oli sentti pari lunta, lopussa rinkiä oli sohjoa ja jäätä vähän. Yhdellä suoralla tuuli ja satoi naamalle.

Ehdin noin puoliväliin, kun saimme uusia kasvoja mukaan. Jouni Mäkelä ja Annika Mäkinen porin suunnilta tutustuivat reittiimme ekaa kertaa. Menimme osan matkasta yhtä matkaa, vaikka heillä oli reippaampi vauhti ja keveämpi tossu.

Jalat kesti yllättävän hyvin, eniten tuntui hartiat väsyvän. Pientä loppukiriä koitin loppuun vähän ottaa. Jutellessa kyllä kirit välillä tahtoi unohtua.

 

31.12.2017 (2574.2km)

Aloitin urakan klo 12 päivällä. Ehdin juosta 6 kierrosta ennen kuin muut osallistujat aloittivat.

Mukaan lähtivät puolikkaalle Heljä Lempäälästä ja kokonaiselle Mika sekä Ilkka.

Vaikka meitä oli reitillä neljä, juoksin enimmän aikaa yksin. Ajattelin, että puolikkaan vauhti on mulle liikaa. Tosin vauhti olikin sitten alun spurtin jälkeen likimain sama. 

Pimeässä juostavaa tuli jokunen rinki. Syömässä kävin vähän ennen puoliväliä. Vessataukoja piti pitää miljoona ja yksi.

Alussa menin jokusen kierroksen niin, että kävelin ylämäet ja livevideon ajan myös, muutoin hölkkäsin rentoa vauhtia. Lopussa otin kierroksen pari pientä loppukiriä.